Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen erillisestä robotteja ja tekoälyä koskevasta verosta. Sen sijaan se yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että veropohja tulee turvata oikeudenmukaisella tavalla, kun robotisaatio ja tekoäly kasvattavat pääomien merkitystä taloudessa. Se onnistuu siirtämällä verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen erillisestä robotteja ja tekoälyä koskevasta verosta. Sen sijaan se yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että veropohja tulee turvata oikeudenmukaisella tavalla, kun robotisaatio ja tekoäly kasvattavat pääomien merkitystä taloudessa. Se onnistuu siirtämällä verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen erillisestä robotteja ja tekoälyä koskevasta verosta. Sen sijaan se yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että veropohja tulee turvata oikeudenmukaisella tavalla, kun robotisaatio ja tekoäly kasvattavat pääomien merkitystä taloudessa. Se onnistuu siirtämällä verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Robottien ja tekoälyn käytön yleistyminen muokkaavat yritystoiminta ja työelämää. Toisaalta pohjimmiltaan on kyse vuosisataisesta ilmiöstä, jossa teknologia on tehostanut työtä, tuotantoa ja palveluja. Robotisaatiossa ja automatisaatiossa on siis kyse teknologisen kehityksen vaiheesta. Teknologista kehitystä ei ole syytä jarruttaa, sillä se mahdollistaa hyvinvoinnin lisäämisen ja ekologisesti kestävämmän talouden.
Teknologian kehitys on kasvattanut pääoman ja omistamisen merkitystä, sillä teknologiassa on pohjimmiltaan kyse aineettomasta ja aineellisesta pääomasta – siis esimerkiksi ohjelmistoista, koneista, tietotaidosta ja laitteista. Toisaalta pääomien tuotoista ja teknologian kehityksestä on hyötynyt koko yhteiskunta. Esimerkiksi työntekijät ovat onnistuneet neuvottelemaan osan pääoman mahdollistamasta tuottavuuden kasvusta itselleen korkeampien palkkojen muodossa.
Pääomat ja teknologia voidaan siis valjastaa hyödyttämään koko yhteiskuntaa, mutta se ei tapahdu itsestään vaan sääntelyn ja demokraattisen päätöksenteon kautta. Verotus on tässä keskeinen sääntelyn osa-alue. Verotuksen rooli korostuu, kun vastuuta yhteiskunnan kustannuksista ja tuottavuuden kasvun hyötyjä jaetaan oikeudenmukaisesti.
Robotit ja tekoäly ovat siis pääomaa, jota verotetaan Suomessa jo nyt monin tavoin. Keskeisimpiä erityisesti pääomiin kohdistuvia veroja ovat yhteisövero ja pääomatulovero. SDP:n vero-ohjelmassa vuonna 2018 katsottiin, että ”nimenomaisesti uuteen teknologiaan kohdistuvat verot, kuten robottiverot ovat ongelmallisia”. Tämä johtuu siitä, että ne voivat kohdistuessaan huonosti hidastaa teknologian kehittymistä. Siksi vero-ohjelmassa katsottiin, että perinteinen pääomien tuottoihin kohdistuva tuloverotus sopii hyvin robotisaation rinnalle. Tätä voidaan pitää edelleen perusteltuna näkemyksenä.
Esimerkiksi yhteisö- ja pääomatuloverot kannustavat riskinottoon ja uuden teknologian investointeihin, kun niitä peritään vasta myöhemmin syntyviin mahdollisiin investoinnin voittoihin. Progressiivinen tuloverotus myös tasaa osaltaan tuloeroja, joita syntyy, kun suurempi osa arvonlisästä kertyy yksittäisille toimialoille ja yrityksille niiden sisällä. Näin koko yhteiskunta hyötyy kannattavista investoinneista ja teknologian kehityksestä, joita on osaltaan vauhditettu esimerkiksi julkisella koulutuksella sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tuilla.
Verotuksen uudistamista tarvitaan silti myös robotisaation ja tekoälyn aikakaudella, jotta julkinen talous ja oikeudenmukainen tulonjako voidaan turvata. Viimeisen 40 vuoden aikana pääomien osuus arvonlisästä on kasvanut ja samalla varallisuuserot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä verotus ei ole progressiivista suurten pääomatulojen saajien kohdalla ja pääomien veroja on mahdollista vältellä verosuunnittelulla niin kotimaassa kuin rajat ylittävillä järjestelyillä.
SDP:n poliittisessa ohjelmassa katsotaan, että veropohjaa tulee turvata siirtämällä verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Tämä on ollut puolueen linja jo pidempään. Näin voidaan vastata myös robotisaation ja tekoälyn aiheuttamaan muutokseen.
Porin demarit ry:n jäsen Jari Mattila
Onko tulevaisuudessa työtä? Miten siis yhteiskunta toimii, kun kukaan ei ole työssä ja kukaan ei maksa veroja tai muuta? Tulevaisuuden työelämä ja elämässä robotit sekä tekoäly tekee kaiken meidän puolestamme. Kaikille ei ole työtä ja jos tarvitsemme rahaa, niin mistä se raha sitten tulee?
Porin demarit ry:n jäsen Jari Mattila esittää, että
työnantajat automatisoivat työtehtäviä ja kaikille ei riitä työtä. Joten robotit ja tekoäly täytyy saada verolle, alle 10 robottia ja maksaa veroja enemmän yritys 5 % ja max 100kpl tai yli robottia / tekoäly verotus on 100työntekijää vastaava menetetty verotulo.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 41