Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Se katsoo, että kestävää kehitystä ja terveyttä on edistettävä siten, että kulutus- ja tuotantoverotusta koskevissa päätöksissä otetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmat johdonmukaisesti huomioon. Ekologinen siirtymä on toteutettava siten, että taloudellinen eriarvoisuus pienenee eivätkä alueelliset erot kasva. Se tarkoittaa, että erityisesti pienituloisia ja syrjäseudulla asuvia on kompensoitava muutoksessa esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan tehtävillä muutoksilla.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Se katsoo, että kestävää kehitystä ja terveyttä on edistettävä siten, että kulutus- ja tuotantoverotusta koskevissa päätöksissä otetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmat johdonmukaisesti huomioon. Ekologinen siirtymä on toteutettava siten, että taloudellinen eriarvoisuus pienenee eivätkä alueelliset erot kasva. Se tarkoittaa, että erityisesti pienituloisia ja syrjäseudulla asuvia on kompensoitava muutoksessa esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan tehtävillä muutoksilla.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Se katsoo, että kestävää kehitystä ja terveyttä on edistettävä siten, että kulutus- ja tuotantoverotusta koskevissa päätöksissä otetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmat johdonmukaisesti huomioon. Ekologinen siirtymä on toteutettava siten, että taloudellinen eriarvoisuus pienenee eivätkä alueelliset erot kasva. Se tarkoittaa, että erityisesti pienituloisia ja syrjäseudulla asuvia on kompensoitava muutoksessa esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan tehtävillä muutoksilla.
SDP on kannattanut sitä, että kestävää kehitystä ja terveyttä on edistettävä siten, että kulutus- ja tuotantoverotusta koskevissa päätöksissä otetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmat johdonmukaisesti huomioon. Tämä kanta otettiin muun muassa puoluekokouksen 2020 poliittisessa ohjelmassa ja se sisältyy myös puoluekokoukselle 2023 tehtyyn esitykseen. SDP:n vuoden 2018 vero-ohjelmaan sisältyi päästöperusteinen kulutusvero eli niin kutsuttu kestävän kehityksen arvonlisävero. Sama esitys sisältyi myös vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaan. Tällainen kulutuksen hiilivero kohdistuisi myös elintarvikkeisiin, joten se vastaa aloitteessa esitettyä veromallia.
Päästöveron kohdentaminen myös elintarvikkeisiin olisi tärkeää, sillä tällä hetkellä maatalouteen ei kohdistu lainkaan päästöihin suhteutettuja taloudellisia kannustimia toisin kuin esimerkiksi liikenteessä. Tämä on näkynyt myös päästöjen kehityksessä: samaan aikaan, kun muun muassa liikenteen päästöt ovat laskeneet, maatalouden päästöt ovat pysyneet ennallaan. Kulutuksen hiilivero olisi tähän ratkaisu. Se ei myöskään haittaisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä, sillä se kohdistuisi yhtä lailla kotimaiseen ja ulkomaiseen tuotantoon. Se ei siis koskisi elintarvikevientiä.
Päästöperusteisen kulutusveron toteutus ei ole aivan yksinkertaista, sillä se edellyttää muun muassa riittävää tietoa kulutustuotteiden päästöistä, jotta päästöverotuksen perusteet voidaan kirjata lakiin. Päästöperusteisen kulutusveron valmistelu olisi syytä käynnistää selvittämällä tuotteiden ja palveluiden elinkaaripäästöjä veron määrittämistä varten. Tässä yhteydessä olisi myös arvioitava, mihin tuotteisiin ja palveluihin vero ensivaiheessa soveltuisi ja mikä olisi sen taso.
SDP piti myös vaaliohjelmassaan 2023 esillä oikeudenmukaista siirtymää. Se tarkoittaa, ettei päästöjen ja ympäristöhaittojen verotus saa johtaa taloudellisen tai alueellisen eriarvoisuuden kasvuun. Siksi erityisesti pienituloisia ja syrjäseudulla asuvia on kompensoitava muutoksessa.
Elintarvikkeiden päästöjen verottaminen ei saa johtaa ruuan hinnannousuun kokonaisuutena. Erityisesti pienituloisten ostovoima ei myöskään saa heikentyä. Kestävän kehityksen arvonlisävero mahdollistaisi tämän, kun vähäpäästöisen ruuan veroa voisi samalla laskea. Myös muun tyyppinen kompensaatio olisi mahdollinen.
Aloitteessa on todettu, että hiilijalanjäljen verottaminen johtaisi siihen, että ”ruokatuotteen kokonaisvero muodostuisi tällöin sokeripitoisuuden, kovien rasvojen ja hiilijalanjäljen suuruuden pohjalta”. Tällä hetkellä sokeriperusteinen vero koskee kuitenkin vain virvoitusjuomia eikä Suomessa ole rasvoihin perustuvaa veroa. SDP kannatti vaaliohjelmassaan 2023 myös laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, mutta päätöstä sellaisesta ei ole vielä tehty. Päästöperusteinen vero kohdistuisi kuitenkin osin raskaampana epäterveellisiin tuotteisiin.
Tikkurilan Työväenyhdistys ry
Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan useita käytännön ratkaisuja. Pelkkä periaatteellinen lupaus toimia ilmastomuutosta vastaan ei riitä vastuunsa tuntevalle poliittiselle puolueelle. Ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tarpeen. Ruuan hiilijalanjälki on Suomessa merkittävä. Suomen ilmastopaneeli on todennut hyvin kohdistetuilla ja riittävän isoilla ruokavaliomuutoksilla voitavan saavuttaa sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä että kansanterveydellisiä hyötyjä. Ilmastopaneelin mielestä Suomi on tehnyt aivan liian vähän kuluttajien ilmasto- ja ympäristötietoisten valintojen mahdollistamiseksi.
Ilmastolle hyväksi olisi väestön siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Siihen kannustamalla voidaan ilmastopaneelin mukaan jouduttaa päästövähennyksiä ja edistää positiivisia terveysvaikutuksia. Kasvispainotteinen ruoka koetaan useasti myös eettisesti parempana vaihtoehtona kuin eläinperäinen ruoka. Kuluttajien valintoja helpottaisi se, että ruokatuotteisiin ja muihin päästöjen kannalta tärkeisiin kuluttajatuotteisiin merkittäisiin hiilijalanjälki.
Terveysperusteiseen sokeria ja kovia rasvojen sisältävien ruokatuotteiden lisäveroon on perusteltua liittää myös tuotteen hiilijalanjäljen suuruuteen perustuva vero. Verolla voitaisiin vaikuttaa näin sekä kansanterveyteen että kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Vaihtoehtoisesti pienellä hiilijalanjäljellä olevien tuotteiden verotusta voitaisiin alentaa ja tehdä näin niistä kuluttajille nykyistä edullisimpia vaihtoehtoja.
Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue pyrkii vähentämään ruuantuotannon kasvihuonepäästöjä kehittämällä lainsäädäntöä, jolla voidaan edellyttää kaikkien ruokatuotteiden sisältävän tiedon niiden hiilijalanjäljestä. Esillä on ollut hiilijalanjälkeen perustuva vero, mahdollinen haittavero ilmastohaitoille Tikkurilan Työväenyhdistys ry vuosikokouksessaan 21.3.2023 katsoi, että SDP:n tavoitetta edistäisi se, jos tuotteen hiilijalanjäljen koko määrittelisi sille asetettavan hiilijalanjäljen veron suuruuden. Ruokatuotteen kokonaisvero muodostuisi tällöin sokeripitoisuuden, kovien rasvojen ja hiilijalanjäljen suuruuden pohjalta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 39