| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 152 | Järjestörakenteen keventäminen |
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta järjestörakennetta tarkastellaan puoluekokouskauden aikana ja puoluekokous kannustaa kaikkia järjestörakenteen tasoja löytämään vaihtoehtoisia tapoja toimia aktiivina.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta järjestörakennetta tarkastellaan puoluekokouskauden aikana ja puoluekokous kannustaa kaikkia järjestörakenteen tasoja löytämään vaihtoehtoisia tapoja toimia aktiivina.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta kannustaa piiritason toimijoita löytämään piirin henkilöjäsenyyden rinnalle vaihtoehtoisia tapoja toimia aktiivina.
Aloitteentekijä esittää, että puolue etsii keinoja sen järjestörakenteen keventämiseen. Aloitteentekijä katsoo, että monet järjestölliset ja poliittiset puolue-elimet eivät vastaa nykypäivän jäsenten tarpeisiin.
Sosialidemokraattiset puolue-elimet jakautuvat poliittisiin ja järjestöllisiin toimielimiin. Poliittiset elimet käsittävät sosialidemokraattiset ryhmät esimerkiksi kunnan lautakunnissa, aluevaltuustossa ja eduskunnassa. Järjestöllisillä elimillä puolestaan tarkoitetaan puolueen yhdistysrakenteeseen kuuluvia yhdistyksiä, kuten puolueosastot, kunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt.
Poliittisten elinten toimintaa säädellään puoluekokouksen ja –valtuuston hyväksymillä malliohjesäännöillä, jotka vahvistetaan soveltuvien järjestötasojen päätöksillä. Järjestöllisten elinten tehtävistä ja vastuista määrätään puolueen säännöstössä. Jokainen näistä toimielimistä vastaa omista tehtävistään, jotka ovat puoluetoiminnan kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Tästä syystä puolueen järjestörakennetta on syytä tarkastella tehtävälähtöisesti.
Sosialidemokraattinen liike on monella tavalla muuttunut ja mukautunut kulloiseenkin aikaan. Monissa paikoin aktiivinen paikallinen toiminta on keskittynyttä ja puolueyhdistysten määrä on laskenut tasaisesti vuosikymmenten aikana. Vuosien 2015–2022 puolueyhdistysten määrä laski noin 140 yhdistyksellä. Käytännössä tämä on tarkoittanut paikallisen puoluetyön organisointia alueelle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
SDP:n järjestökoneisto ja –rakenne ilmentävät puolueen arvoja sekä lähtökohtia: jäsenten aktiivisia toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia, poliittista joukkovoimaa ja demokraattista päätöksentekoa.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry
Suomen sosialidemokraattisen puolueen järjestörakenne kaipaa keventämistä. Järjestelmä on pysynyt pääsääntöisesti samankaltaisena yli sadan vuoden ajan, suurimpana muutoksena hyvinvointialueet ja niille muodostuva uusi puolueen vaikuttamisen taso aluevaltuustoryhmien muodossa. Piirijärjestöt, kunnallisjärjestöt, aluevaltuustoryhmät, puolueosastot on luotu aivan toisenlaisen ajan ja joukon tarpeisiin kuin nykypäivän. Ne kuluttavat yhä harvenevan jäsenistömme tahtoa ja tarmoa samalla kun vapaa-aika on kilpaillumpaa kuin koskaan.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
puolue etsii keinoja järjestörakenteen keventämiseen, jotta yksittäisen jäsenen panos voidaan ohjata maailman muuttamiseen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 207
Puoluekokouksen päätös:
Puoluekokous katsoo, että välittömiä tarpeita aloitteen kuvaamiin toimenpiteisiin ei ole, mutta toteaa, että järjestöllisten elinten tehtävistä ja vastuista määrätään puolueen säännöstössä. Jokainen näistä toimielimistä vastaa omista tehtävistään, jotka ovat puoluetoiminnan kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Tästä syystä puolueen järjestörakennetta on syytä tarkastella tehtävälähtöisesti. Sosialidemokraattinen liike on monella tavalla muuttunut ja mukautunut kulloiseenkin aikaan. Järjestörakennetta tarkastellaan puoluekokouskauden aikana.