Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
SDP toimii saamelaisten ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tukee saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä.
Saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa Marinin I hallituksen tekemän selvityksen ja sen jatkotyön pohjalta. SDP vaatii, että hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on annettava mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan keväällä 2023 linjaamalla tavalla.
Eurooppademarit-Tähti ry
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka elää nykyisten Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän valtioiden alueilla. Saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000, joista Suomessa noin 10 000. Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu perustuslaissa.
Saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Saamelaiskäräjät hoitavat saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tarkemmin saamelaiskäräjien tehtävistä ja asemasta säädetään saamelaiskäräjälaissa.
Nykyinen saamelaiskäräjälaki on säädetty vuonna 1995 ja se on monilta osin vanhentunut. Suomi on saanut moitteita sekä YK:n ihmisoikeuskomitealta että YK:n rotusyrjinnän vastaiselta komitealta saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Ihmisoikeussopimuksia valvovien elinten ratkaisujen keskeinen sisältö on ollut, että nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta ovat rikkoneet saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan kolmena peräkkäisenä vaalikautena siinä onnistumatta. Saamelaiskäräjälain uudistamista yritti myös Sanna Marinin I hallitus antamalla eduskunnalle Pekka Timosen toimikunnan mietinnön mukaisen esityksen. Esitys olisi korjannut ihmisoikeusloukkaukset ja sillä oli laaja perustuslakivaliokunnassakin kuultujen asiantuntijoiden tuki. Esitys kuitenkin kaatui perustuslakivaliokunnan vedotessa aikatauluhaasteisiin.
Ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämättä jättäminen kuormittaa sekä Suomessa elävää saamelaisyhteisöä että Suomen kansainvälistä mainetta ihmisoikeuksien mallimaana. Saamelaiset kohtaavat yhä paljon myös muita haasteita yhteiskunnassa – esimerkiksi ilmastonmuutos heikentää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuuden näkymiä, saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat pääosin heikosti ja saamelaiset kohtaavat edelleen paljon rasismia ja vihapuhetta.
Suomessa on vuonna 2021 perustettu saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, jonka tehtävänä on mm. tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, selvittää sen vaikutuksia saamelaisiin sekä ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessi on tärkeä askel saamelaisten oikeuksien parempaan toteutumiseen. Prosessin onnistuminen vaatii valtion vahvaa sitoumusta sekä komission työn aikana että sen jälkeen.
Saamelaiskäräjälain uudistus, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin tukeminen sekä mm. saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kielellisten oikeuksien ja omakielisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen ovat tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä. Ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen ovat aina olleet sosialidemokraattisen aatteen kulmakiviä, joten on luontevaa, että SDP toimii aktiivisesti myös saamelaisten oikeuksien eteen.
Eurooppademarit-Tähti ry esittää, että
saamelaisten oikeuksien edistämiseksi SDP toimii saamelaisten ihmisoikeuksien eteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. SDP edistää aktiivisesti ihmisoikeuksia kunnioittavan saamelaiskäräjälain uudistamista Marinin I hallituksen esityksen mukaisesti ja tukee saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 182