Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Sektorilainsäädäntöä ja sen velvoittavuutta tulee kuitenkin arvioida avoimuuden lisäämisen kannalta. Puoluekokous korostaa, että julkisuuslain soveltamisalan laajentamisessa tulisi antaa painoarvoa paitsi julkisen vallan käytön valvonnalle myös julkisten varojen käytön valvonnalle sekä korruptionehkäisylle.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Sektorilainsäädäntöä ja sen velvoittavuutta tulee kuitenkin arvioida avoimuuden lisäämisen kannalta. Puoluekokous korostaa, että julkisuuslain soveltamisalan laajentamisessa tulisi antaa painoarvoa paitsi julkisen vallan käytön valvonnalle myös julkisten varojen käytön valvonnalle sekä korruptionehkäisylle.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Sektorilainsäädäntöä ja sen velvoittavuutta tulee kuitenkin arvioida avoimuuden lisäämisen kannalta.
Julkisomisteisten osakeyhtiöiden toiminnan avoimuudesta keskusteltiin vuoden 2020 puoluekokouksessa jätetyn aloitteen perusteella. Puoluekokous yhtyi silloin aloitteeseen, jossa vaadittiin avoimuuden lisäämistä. Puoluehallitus katsoo edelleen, että avoimuutta tulee lisätä, vaikka ei yhdykään aloitteen tavoitteeseen ulottaa julkisuuslaki julkisomisteisiin yhtiöihin.
Vuonna 2020 aihetta perusteltiin näin:
Julkisuuslain organisatoriseen soveltamisalaan eivät kuulu valtion tai kuntien määräämisvallassa olevat yhtiöt automaattisesti. Julkisuuslain soveltamisalaan kuuluvat puolestaan nykyisin lain nojalla julkista tehtävää hoitavat yksityiset organisaatiot niiden käyttäessä julkista valtaa. Julkista hallintotehtävää hoitavia koskevat erityissäännökset laajentavat julkisuuslain soveltamisalaa ao. tehtävän hoitamisessa syntyviin asiakirjoihin. Lainsäädäntöä olisi aiheellista kartoittaa tarkemmin sellaisten toimintojen selvittämiseksi, joissa käytetään julkista valtaa tai hoidetaan erilaisia julkisia hallintotehtäviä ja joissa toiminnan rahoituksen perustana olevat varat ovat merkittäviltä osin peräisin julkisista varoista tai jotka perustuvat laissa säädettyyn maksuvelvollisuuteen sekä arvioida, olisiko tällaiset toiminnot nykyistä laajemmin asianmukaista saattaa julkisuuslain soveltamisalan piiriin.
Avoimuuden lisäämisen kannalta yksi haasteellinen kysymys on, että ulotetaanko julkisuuslain säännökset myös sellaisiin julkisyhteisöjen määräämisvallassa oleviin yhtiöihin, jotka toimivat kilpailutilanteessa avoimilla markkinoilla. Julkisuuslain salassapitosäännökset on kuitenkin pidettävä sellaisina, että ne suojaavat liikesalaisuuksia ja yhtiöiden intressejä.
Puoluehallitus katsoo, että on aina tärkeää huolehtia julkisuusperiaatteen mukaisesta tiedonsaantioikeudesta. Varsinkin päätöksentekijöiden oikeudesta saada tietoa julkisomisteisten yhtiöiden toiminnasta päätöksenteon tueksi on huolehdittava nykyistä tarkemmin. Yhtiöjärjestykseen on jo muun muassa nykyään mahdollisuus määrittää yhtiön asiakirjojen avoimuudesta tarkemmin. Oikeusministeriö on teettänyt julkisuuslain laajentamisesta selvityksen ja selvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta on syytä jatkaa keskustelua lainsäädännön muutoksien tarpeellisuudesta julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta sekä muista keinoista julkisyhteisöjen määräämisvallassa olevien yhtiöiden, muiden yhteisöjen ja säätiöiden, että julkista hallintotehtävää hoitavien toiminnan avoimuuden lisäämiseksi.
Antskogin Työväenyhdistys ry:n jäsen Taina Lackman
Julkinen sektori on siirtänyt ja erinäisien säädösten takia on myös joutunut siirtämään toimintaansa yhtiömuotoiseksi. Syy voi olla esim. kilpailulainsäädännöllinen. Tämä on tarkoittanut sitä, että kun yhtiöitä koskee osakeyhtiölaki, niin kaikenlainen valvonta on osoittautunut mahdottomaksi. Yhtiöiden asiakirjat eivät mitkään ole julkisia, eivätkä edes päätöksentekotoimielimiin kuuluvat välttämättä saa asiakirjoja nähtävikseen. Kuitenkin monet näistä yhtiöistä saavat rahoituksensa joko kokonaan tai suurelta osin verovaroista. Nykytilanne on se, että yhtiöissä ei julkisteta sellaisiakaan tietoja, mitkä eivät millään tavalla ole liikesalaisuuksia ja näin ei mitenkään voida valvoa varojen käyttöä tai verovarojen kohdentumista. Kyse on demokratian toteutumisesta. Varoja ei tule voida siirtää hallinnoitavaksi siten, ettei niitä tosiasiassa voida valvoa kuin yhtiön itse valitseman tilintarkastajan, mikäli sellainen edes on pakollinen, toimesta. Usein julkisomisteisissa yhtiöissä myös yhtiökokous on pelkkä muodollisuus. Olen aiemmin esittänyt, että Suomeen tulisi säätää laki, jossa säädettäisiin omasta yhtiömuodosta julkisen sektorin yhtiöille, mutta ehkä julkisuuslain soveltamisen velvoitteella voisimme pitäytyä nykyisessä osakeyhtiölaissa.
Antskogin Työväenyhdistys ry:n jäsen Taina Lackman esittää, että
sellaisissa yhtiöissä, joista julkinen sektori (kunnat, kuntayhtymät, valtio tai näiden omistama yhtiö tai vastaava) omistaa enemmän kuin 49 %, on noudatettava toiminnassaan julkisuuslakia (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621)
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 178
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Sektorilainsäädäntöä ja sen velvoittavuutta tulee kuitenkin arvioida avoimuuden lisäämisen kannalta. Puoluekokous korostaa, että julkisuuslain soveltamisalan laajentamisessa tulisi antaa painoarvoa paitsi julkisen vallan käytön valvonnalle myös julkisten varojen käytön valvonnalle sekä korruptionehkäisylle, jotta mahdollisia laittomia suorahankintoja tulisi ilmi aiempaa helpommin.
Kannattajat