Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:n tulee edistää omalla toiminnallaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti kaikkia olemassa olevia keinoja, joilla voidaan vähentää sosiaalisen median haittavaikutuksia.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:n tulee edistää omalla toiminnallaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti kaikkia olemassa olevia keinoja, joilla voidaan vähentää sosiaalisen median haittavaikutuksia.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:n tulee edistää omalla toiminnallaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti kaikkia olemassa olevia keinoja, joilla voidaan vähentää sosiaalisen median haittavaikutuksia.
Sosiaalisella medialla on tunnetusti monien hyvien ja kannatettavien ominaisuuksiensa lisäksi paljon haittavaikutuksia erityisesti herkässä iässä olevien nuorten elämään ja minäkuvaan ja myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Meidän tuleekin löytää keinoja näiden haittavaikutusten ja niiden aiheuttaman pahoinvoinnin kitkemiseen.
Globaaleja markkinoita dominoivien somealustojen toimintaan on tunnetusti haastavaa puuttua, etenkin kansallisesti. Siksi kansainvälisten yhtiöiden toimintaan tulee pyrkiä vaikuttamaan ennen kaikkea EU-sääntelyn keinoin. EU:lla on suurempana markkinana paremmat mahdollisuudet puuttua yhtiöiden toimintaan. Onneksi viime aikoina tässä on jo edistytty, kun EU:ssa on luotu mm. digipalvelusäädös, digimarkkinasäädös sekä datanhallinta-asetus, joilla kaikilla osaltaan pyritään asettamaan selkeämpiä rajoja EU:n digitaalisille sisämarkkinoille. Erityisesti digipalvelusäädöksellä turvataan digitaalisten palvelujen kuten sosiaalisen median palvelujen käyttäjien oikeuksia, parannetaan alaikäisten suojaa sekä esimerkiksi edellytetään alustoilta algoritmien parempaa läpinäkyvyyttä. Tärkeää onkin, että EU:n digi- ja datasäädösten kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina.
Vaikka kansallisesti emme voi puuttua sosiaalisen median toimintalogiikkaan itsessään, meidän tulee löytää muita keinoja ikävien lieveilmiöiden vähentämiseksi. Lainsäädännöllisten ja viranomaisten toimintaedellytyksiä ja resursseja vahvistavien toimien lisäksi tarvitaan erityisesti panostuksia nuorten mielenterveyspalveluihin sekä syrjäytymisen ehkäisyyn sekä ennaltaehkäisevää viestintää.
Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry, Kontulan-Mellunmäen Sosialidemokraatit ry ja Malmin Sosialidemokraatit ry
Teknologiajätit keräävät meistä valtavat määrät tietoa, jonka avulla ne ohjaavat halujamme ja tunteitamme. Kukaan ei tiedä tarkasti, miten algoritmit vaikuttavat toimintamme. Sosiaalisen median yritysten ansaintalogiikkaan kuuluu oleellisesti se, että ihmiset saadaan viettämään mahdollisimman paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, millä on monia kielteisiä seurauksia. Useissa tutkimuksissa on osoitettu sosiaalisen median algoritmien ohjaavan radikaalimman ajattelun pariin. Myös Facebookin oma sisäinen selvitys antaa tukea tälle näkökulmalle. Algoritmit ohjaavat samanmieliset keskustelemaan samanmielisten kanssa, mikä myös voimistaa ääriajattelua. Esimerkiksi YouTubessa tehdyn kommenttianalyysin mukaan 900 satunnaisesti valitusta kommentista vain 5 oli kriittistä. Tämä ns. kuplaantuminen ja keskustelun kärjistyminen heikentävät systemaattisesti ihmisten halua ja kykyä osallistua rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka on toimivan demokratian ydin.
Sosiaalinen media voi vaikuttaa heikentävästi etenkin nuorten mielialaan ja omakuvaan. Sosiaalinen media on läsnä aina ja tarjoaa jatkuvan vertailun mahdollisuuden kellon ympäri. Oman suosion voi jatkuvasti tarkistaa omien julkaisujen tykkäysten yms. perusteella. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola näkee selkeästi mielenterveyden ja somen välisen yhteyden: ” Mitä enemmän somea, sitä varmemmin on paha olla”. Lisäksi sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 16–24-vuotiaista nuorista puolet kokee näin. Vaikuttajamarkkinointia ei säädellä vaan sen avulla voidaan markkinoida lapsille haitallisia tuotteita. Sosiaalisen median kautta voidaan viedä pohjaa tieteen ja tutkimuksen keinoin saavutetusta tiedosta. Valehteleminen ei ole valehtelua vaan osa sananvapautta. Vihapuhe ei ole vihapuhetta vaan osa sananvapautta. Maalittamisella ja vihakampanjoilla pyritään hiljentämään omalle näkökulmalle kriittisiä näkemyksiä. Esimerkiksi Venäjä hyödyntää näitä keinoja aktiivisesti vaikuttaakseen itselleen myötämieliseen poliittiseen kehitykseen. Nykyisellä oikeusjärjestelmällä ei ole resursseja ja keinoja puuttua riittävästi vihapuheeseen. Sananvapaus ei ole enää sananvapautta, jos pelko johtaa itsesensuuriin.
Sosiaalinen media tarjoaa myös alustan kiusaamisen ja väkivallan normalisointiin. Poliisit näkevät, että väkivaltakulttuuri normalisoituu, kun ryöstö- ja väkivaltarikoksia kuvataan videolle ja videoita levitetään sosiaaliseen mediaan. Historoitsija Yuval Harari toteaa: ” Muutos ei ole yksilöiden vaan hallitusten ja yritysten vastuulla. Enkä luota lainkaan siihen, että yritykset sääntelisivät itse itseään. Teknologia yhtiöiden kehitystä voidaan säännellä”. Teknologian vaikutusten hallinnan tehostaminen on SDP:n tavoite. Pyrimme yhteistyössä rakentamaan sosiaalista media, joka on tutkitusti turvallinen käyttäjilleen ja tukee demokratiaa. Aluksi tavoittelemme:
Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry, Kontulan-Mellunmäen Sosialidemokraatit ry ja Malmin Sosialidemokraatit ry esittävät, että
sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden lähes kaikille tuoda näkemyksiään esille ja löytää vertaistukea. Aloitteen tarkoituksena ei ole kiistää sosiaalisen median hyötyjä vaan tehdä siitä entistä parempi. Sosiaalisen median kautta kärjistetään yhteiskunnallista keskustelua, uhataan demokratiaa, normalisoidaan väkivaltaa ja vaikutetaan kielteisesti monien minäkuvaan. SDP:n tavoitteena on sosiaalisen median haittavaikutusten vähentäminen sekä kansallisen että kansainvälisen sääntelynkeinoin, lainsäädäntöä ja oikeushallintoa kehittämällä sekä tutkimuksen ja koulutuksen avulla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 155