Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteen tekijä esittää, että erityisryhmien osallisuutta on tuettava sopimalla yhdenmukaisesti asiallisista korvauksista.
Puoluehallitus pitää tärkeänä, että erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden osallisuutta tuetaan alueilla asianmukaisesti ja myös sitä, että kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Jokainen kunta ja hyvinvointialue päättää lain mukaan korvauksista ja niiden tarkemmista perusteista kuitenkin itse.
Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola, Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme ja Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola
Hyvinvointialuelain (611/2021) 29 §:ssä säädetään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointialueen toimintaan. Saman lain 32 § määrittää vaikuttamistoimielinten, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston perustamisen hyvinvointialueille. Lisäksi vammaispalvelulain 7 § ottaa kantaa osallisuuteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että niiden yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään hyvinvointialueen tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat.
Osallisuuden pitäisi toteutua niin kansallisten lakien kuin YK:n vammaissopimuksenkin perusteella. Kun yhteiskunnan rakenteissa on velvollisuus osallistaa, sen seurauksena kansalaiselle syntyy puolestaan oikeus osallistua. Osallisuus koskee myös vammaisia. Osallistamiseen sen nykyisessä muodossa on kuitenkin pikkuhiljaa noussut isoja perustuslaillisia ongelmia.
Kun eri sektoreilla osallistetaan kohderyhmän ihmisiä yhteiseen kehittämiseen, usein se tarkoittaa käytännössä palkattoman työn tekemistä osallisuuden nimissä. Julkinen sektori täyttää lakiin perustuvan velvollisuutensa erityisryhmien oikeudesta osallisuuteen säästäen samalla kustannuksissa. Jos kehittämistyötä siirretään edes osittain näille osallisille, onko kyse aidosta eri ihmisryhmien osallisuudesta? Julkisen sektorin palvelurakenteita uudistetaan nyt radikaalisti ja uusia kehittämisasiantuntijan rooleja on esimerkiksi hyvinvointialueita muodostettaessa ollut jaossa. Tarve uudistaa rakenteita työvoiman saatavuushaasteiden ja vähenevien resurssien vuoksi on valtava.
Moni kokemusasiantuntija on saattanut olla aihepiirin parissa jopa 20–30 vuotta kehittämässä oman sektorinsa toimintaa ja palveluja vuosikausia erilaisissa työryhmissä ja yhdistystoiminnassa. Kolmannella sektorilla ja yhdistyksissä on valtava potentiaali osaamista, joka pitäisi valjastaa yhteiskunnan rakenteiden uudistamisen käyttöön. Jos kolmannen sektorin osaaminen jätetään hyödyntämättä, voi riskinä olla, että hyvinvointialueiden palveluja muodostettaessa osa kehittämistyöstä aloitetaan alusta.
Vamma tai sairaus eivät automaattisesti tarkoita heikompaa työkykyä tai työkyvyttömyyttä. Kokemusasiantuntijuus ei myöskään ole automaattisesti jotain heikompaa tai heikompilaatuista. Kokemusasiantuntijoiden osaamisen arvostus ja osallistuminen palvelujen kehittämiseen pitäisi ottaa nykyistä systemaattisemmin huomioon ja mahdollistaa tasavertainen rooli palvelujen kehittämisessä. Kuten meillä kaikilla – niin myös vammaisella tai sairaalla henkilöllä työkyky määrittyy kulloisenkin toimintakyvyn ja elämäntilanteen myötä. Tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevissa henkilöissä on paljon käyttämätöntä työelämäpotentiaalia, joka tulisi valjastaa yhteiskuntamme käyttöön aidolla osallistamisella ja myös korvaamalla osallistuminen.
Jos kokemusasiantuntijuus on aina lähtökohtaisesti jotain vähempiarvoista – onko yhteiskunnassamme silloin ymmärretty osallisuudesta jotain vakavasti väärin?
Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola, Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme ja Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola esittävät, että
mikäli erityisryhmien osallisuutta aidosti toivotaan palvelujen kehittämiseen, olisi näiden ryhmien asianmukaisesta korvauksesta myös sovittava. Tämä edistäisi eri ihmisryhmien yhdenvertaisuutta ja aitoa osallisuutta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 146
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Erityisryhmien osallisuus on voitava turvata yhdenmukaisesti koko maassa.