Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta.

Lähetä muutosesitys

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 84-85

Aloitteissa esitetään keinoja omaishoidon kehittämiseksi. Puoluekokous on linjannut omaishoidon kehittämisen keskeisiä tavoitteita vuonna 2014.

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyy omaishoidon kehittäminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä ja valtiontalouden kehyksissä on varattu vuosille 2020 – 2022 yhteensä 65 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen, ja 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonan euron lisäys tähän kokonaisuuteen. Lisärahoitusta käytetään muun muassa omaishoidon kansalliseen kehittämishankkeeseen. Painopiste on omaishoidon hyvien käytäntöjen levittämisessä koko maahan ja omaishoitoa tukevien palvelujen vahvistamisessa ja kehittämisessä. Hankkeessa huomioidaan myös omaishoidon ja ansiotyössäkäynnin parempi sovittaminen yhteen ja edistetään omaishoidon tuen myöntämisperusteiden yhtenäistämistä.

Valtio rahoittaa omaishoidon tukea osana valtionosuusjärjestelmää. Kunnalla on paljon valtaa ja vastuuta asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisessa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, joten kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta järjestää laissa säädetyt palvelut ja miten paljon se käyttää rahaa yksittäisiin palveluihin.

Omaishoidon kehittämiseen tarkoitettu kuntien valtionosuuden lisäys tehtiin 1.7.2016 alkaen voimaan tulleeseen lainsäädäntöön.  Lainmuutosten tarkoituksena oli parantaa omaishoidon vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää sekä lisätä omaishoitajien valmennusta, koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantakysely on osoittanut, että uuden lainsäädännön toimeenpanossa on suuria kuntien välisiä eroja.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirretään kunnilta 18 itsehallintoalueelle. Suuremmilla järjestäjillä on kuntia paremmat edellytykset huolehtia omaishoidon tuen hoitopalkkioista ja omaishoidon tukeen sisältyvistä palveluista. Hoitopalkkioiden ja palvelujen jakamiseen kahden eri viranomaisen vastuulle liittyisi monia riskejä ja heikkouksia, kuten palvelujen jääminen riittämättömiksi sekä viranomaispäätöksiin ja muutoksenhakuun liittyvän byrokratian lisääntyminen. Omaishoidon tuen palvelujen ja omaishoidon tukeen käytettyjen voimavarojen seurantaa parannetaan niitä koskevaa tietopohjaa vahvistamalla.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on osattava tunnistaa omaishoitotilanne sekä omaishoidon mahdollisuudet ja rajat. Perheitä on tuettava tunnistamaan omaishoitotilanne sekä tuen ja palveluiden tarve. Omaishoidettavien ja -hoitajien ohjausta palvelutarpeen arviointiin tulee tukea. Jos omaishoidon tuen kriteerit eivät täyty tai omaishoito ei muusta syystä tule kysymykseen, hoidettavaa tai hänen läheisiään tulee ohjata hakemaan esimerkiksi kotihoidon palveluja tai päivätoimintaa.

Sosiaalihuoltolaissa on nykyisin erityinen säännös kunnan järjestämästä omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaasta. Säännös on tarkoitettu tukemaan sellaisia sitovasta omaishoidosta vastaavia omaishoitajia, jotka eivät syystä tai toisesta ole omaishoidon tuen ja sen lakisääteisen vapaan piirissä. Tämä palvelu on jäänyt valitettavan heikosti tunnetuksi ja vähän käytetyksi kunnissa.

Suomen verojärjestelmän lähtökohtana on, että kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi. Omaishoidon hoitopalkkio on verotuksessa työkorvausta, joka on veronalaista ansiotuloa. Sitä verotetaan samoin kuin muitakin työkorvauksia, joten hoitopalkkio oikeuttaa esimerkiksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen ja työtulovähennykseen. Hoitopalkkio on työtulona kevyemmin verotettua kuin veronalaiset sosiaalietuudet. Progressiivinen tuloverojärjestelmä johtaa siihen, että verotuksen jälkeinen nettohyöty hoitopalkkiosta on sitä suurempi mitä pienemmät omaishoitajan muut ansiotulot ovat. Tuen verovapaus puolestaan hyödyttäisi omaishoitajaa sitä enemmän mitä suuremmat hänen muut ansiotulonsa ovat. Esimerkiksi pelkkää omaishoidon palkkiota saavalle henkilölle palkkion verovapaudesta ei olisi juurikaan hyötyä.

84 Omaishoitoa on kehitettävä nykyistä yhdenvertaisemmaksi

Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry

 

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 kuitenkin vain noin 47 500.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Tästä harkinnanvaraisuudesta johtuu, että käytännöt omaishoidon tuen osalta vaihtelevat eri kunnissa.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että omaishoitoa kehitetään, mutta ei täsmennetä, miten sitä kehitetään.

Omaishoidon kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen.

Omaishoidon tukea olisi myönnettävä yhtenäisin valtakunnallisin perustein jokaiselle, joka täyttää sen edellytykset. Tuen määrä tulee yhtenäistää ja verotusta helpottaa.

Kaikenikäisten ja eri asiakasryhmien omais- ja perhehoito tulisi vakiinnuttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry esittää SDP:n puoluekokoukselle 2020, että

puoluekokous velvoittaa puolueen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin omaishoidon tuen kehittämiseksi ja omaishoitajien aseman parantamiseksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 171

85 Omaishoitajien palkkiot ja vapaapäivät

Suur-Leppävaaran Demarit ry

 

Omaishoito on elämäntilanne, jossa sairaus ja vammaisuus, auttaminen ja tukeminen sovitetaan eri tavoin perheen elämään. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja, koko omaishoitoperhe, tarvitsee tukea. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, jonka perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa. Omaishoito vaikuttaa koko perheen elämään.

Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoito on kunnalle edullista: laitoshoito maksaa 42 000€/v ja omaishoito 9 500€/v. Palkkio on keskimäärin 440 € / kk + 3 vapaapäivää kuukausittain tehostetussa palveluasumisessa 115 € vrk. Vuosittainen kustannus kunnalle asiakasta kohti on 9 420 €. Kotihoito 2 käyntiä / vrk, 42 € / kerta. Vuodessa tämä tekee yhteensä 30 660 €. Ikääntyneen tehostettu palveluasuminen 115 € / vrk. Vuodessa tämä tekee yhteensä 41 975 €.

Omaishoitaja on tyypillisesti puolisoaan hoitava yli 65-vuotias nainen. Yleisin hoidon syy on muistisairaus.

Omaishoito tarvitsee onnistuakseen riittävästi taloudellista tukea ja palveluita omaishoitajalle (muun muassa hoitotarvikkeet, apuvälineet ja asunnon muutostyöt). Omaishoitaja tarvitsee myös henkistä tukea ja vapaa-aikaa omaishoidosta.

Väestön ikääntyessä myös tarve hoitaa kotona omaisten turvin kasvaa. Omaishoitoa tarvitsevat myös lapset, kehitysvammaiset ja pitkäaikaissairaat. Omaishoitajat ovat usein itsekin iäkkäitä ja heillä on mahdollisesti itselläänkin sairauksia.

Nykyinen kolmen päivän vapaa-aika hoidettavan intervallijakson aikana ei takaa riittävää lepoa ja omaa aikaa omaishoitajalle raskaasta työstä. Työssä käyvillä on keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa. Näin tulisi olla myös arvokasta työtään tekevillä omaishoitajilla. Myös korvaus (keskimäärin 440 €) on hoitamisen vastuullisuuteen ja raskauteen nähden aivan riittämätön.

Suur-Leppävaaran Demarit ry esittää, että

SDP vaatii oikeudenmukaisempaa käytäntöä vapaa-ajan ja korvausten korottamiseen, niin että ne vastaavat työn vaatimuksia omaishoitajien kohdalla. Esitämme resurssien kohdentamista omaishoitajien vapaa-ajan ja hoidettavien turvallisen olon hoitojakson ajalle sekä tukea myös käytännön asioiden hoitamiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 171


Kommentoi

Tietosuoja