Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja korostaa että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee kehittää nykyisestä ja niiden tarjontaa mm. varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa tulee kasvattaa niin, että jokainen lapsi ja nuori tulee kohdatuksi.

Puoluekokous edellyttää, että palvelut muodostavat jatkumon, ja että palvelutarpeisiin vastataan yhdestä pisteestä silloinkin, kun tarpeet ovat monialaisia. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettava täysimääräisenä käyttöön.

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja korostaa että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee kehittää nykyisestä ja niiden tarjontaa varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa tulee kasvattaa.

– Muutosesitys 1

Uusimaa pk-ryhmä · Uusimaa

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin.

Lisäys: Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen edellyttää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä suunnitelmaa, jossa on konkreettiset toimenpiteet painopisteen saamiseksi matalan kynnyksen peruspalveluihin varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksiin sekä perusterveydenhuoltoon. Samalla edellytetään palveluiden integraatiota peruspalveluiden, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken perheiden ja nuorten tueksi. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettava nuorten mielenterveyspalveluissa täysimääräisenä käyttöön.

– Muutosesitys 2

Varsinais-Suomi pk-ryhmä · Varsinais-Suomi 1

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja korostaa, että matalan kynnyksen
mielenterveyspalveluita tulee kehittää nykyisestä ja niiden tarjontaa varhaiskasvatuksessa ja
oppilaitoksissa tulee kasvattaa sekä tätä varten luodaan nuorisoneuvola-malli.
Nuorisoneuvola-mallin tarkoitus on taata jokaisen lapsen ja nuoren säännöllinen kohdatuksi
tuleminen. Tällöin varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy toteutuvat.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 74-76

Aloitteissa esitetään tavoitteeksi matalan kynnyksen valtakunnallisen tuki- ja ohjauspalveluverkon luomista lasten, nuorten ja perheiden tueksi etenkin mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, mielenterveyspalveluiden nopeaa ja helppoa saatavuutta, esim. oppilaitoksissa sekä nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota.

Vuoden 2017 puoluekokouksen päätöksen mukaisesti puolue on laatinut toimenpideohjelman edistämään nuorten mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Mielenterveydelliset ongelmat ovat merkittävä kansansairaus Suomessa. Tietoisuus mielenterveyden häiriöistä ja hoitoon hakeutuminen ovat Suomessa kasvaneet, kuten myös sairauspoissaolojen määrä ja suhteellinen osuus työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveyden häiriöiden hoito on lisääntynyt viime vuosina. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet vuosittain, ja lisääntyminen on ollut jyrkintä 13-17 –vuotiaita hoitavassa nuorisopsykiatriassa. Erityisesti nuorilla on aikaisempaa enemmän psyykkistä kuormitusta, joka on sairautta lievempää, mutta ilmenee uniongelmina, ahdistus- ja masennusoireina. Tutkimustiedon perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, että mielenterveyden häiriöiden määrä väestössä olisi lisääntynyt.

Erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät lapset on tunnistettavissa jo hyvin varhain. Mielenterveyden haasteita ilmenee jo esikouluikäisillä ja alaluokkalaisilla. Nämä ryhmät tarvitsevat saumatonta tukea eri toimijoiden välillä koko kasvun ja kehityksen ajan. Kun erityistä tukea tarvitsevat lapset tunnistetaan varhain ja heille tarjotaan tarvittavia palveluita, osa myöhemmin ilmenevistä vaikeuksista voidaan estää, tai niiden vaikeutta ja vaikutuksia voidaan lieventää.

Mielenterveyspalvelut sisältävät ennaltaehkäisyn sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuudet. Mielenterveyspalveluihin liittyen puutteita on erityisesti perusterveydenhuollossa toteutettavan lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuudessa. Tällä hetkellä mielenterveyspalvelut Suomessa painottuvat voimakkaasti erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Määrä on kahdeksankertaistunut 90-luvun puolivälistä.

Hoidon painottuminen erikoissairaanhoitoon lisää viivettä hoidon aloittamisessa ja laskee hoidon intensiteettiä. Hoitoa joutuu odottamaan liian pitkään, ja hoitoon pääsyn jälkeen hoitokertojen väli on liian pitkä.

Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi helmikuussa 2020 uuden mielenterveysstrategian, jonka yhtenä toimenpiteenä lisätään matalan kynnyksen palveluiden tarjoamista. Nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottava apu estää ongelmien kasautumista, ja siksi palveluiden tarjonnan lisääminen on sekä yksilön että kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaista.

74 Lasten, nuorten ja perheiden tukiverkko kuntoon

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

 

Noin puolet suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana. Siinä missä fyysisen terveyden mittareissa tapahtuu jatkuvasti positiivista kehitystä, ei samankaltaista nousua ole nähtävissä psyykkisen hyvinvoinnin saralla. Ennalta ehkäisevän työn sijaan yhteiskunta keskittyy usein korjaamaan jo kasaantuneita ongelmia.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan lasten mielenterveyspalveluja, takaamaan pääsyn tarvittaviin hoitoihin ja tutkimuksiin sekä tehostamaan nuorten itsemurhien estämiseksi toteutettavia toimia.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluverkko on pirstaleinen ja tieto saatavilla olevista palveluista on hajautunutta. Palvelutarjonnan vaihteluiden lisäksi tilannetta haastaa se, että monelle nuorelle ja perheelle eri toimijoiden väliset suhteet ja rakenteet ovat hankalasti hahmotettavissa. Ohjausta tai varsinaisia palveluita voi olla vaikea löytää ja tämän johdosta hoitoon pääsy voi viivästyä tai pahimmillaan jäädä täysin saavuttamattomiin.

Paikallisen moniammatillisen tuen rinnalle tarvitaan kokonaisvaltainen, valtakunnallinen palveluohjaus ja eheää yhteistyötä yli sektori- ja kuntarajojen. Valtakunnallisen palveluverkon avulla voidaan lisätä palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin ja itse palvelujen saavutettavuutta.

Digitalisaation tuomat mahdollisuuksia tulisi hyödyntää täysimääräisesti osana valtakunnallisen palveluverkon tarjontaa. Erilaiset verkko-ohjauksen muodot voivat olla yksi keino edistää eri alueiden välisen yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden saatavuudessa. Verkon välityksellä tapahtuva ohjaus tai neuvonta ei korvaa kasvokkaista palvelua, mutta täydentää osaltaan fyysisesti toteutettavia toimia.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että

SDP asettaa tavoitteekseen helposti saavutettavan, matalan kynnyksen valtakunnallisen tuki- ja ohjauspalveluverkon luomisen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 152

75 Mielenterveystyön parantaminen

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen Puolueen tulee edistää mielenterveyspalveluiden nopeaa ja helppoa saatavuutta. Jokaisessa oppilaitoksessa tulee olla koulutettu mielenterveystyöntekijä, jota oppilaiden on helppo lähestyä. Kunnallisten palvelujen resurssit on taattava ja palvelun oltava kaikkien saatavissa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 152

76 ‘Nuorisoneuvola 1.0’ - Aloite nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden integraation toteuttamiseksi

Espoon sosiaalidemokraattinen yhdistys ry

 

Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen ja edistämisen vaade perustuu lasten oikeuksien julistukseen. Vuonna 2013 annetussa yleiskommentissa korostetaan huomion kiinnittämistä sosiaalisiin seikkoihin ja painotetaan kansanterveydelle ja psykososiaaliselle tuelle perustuvaa lähestymistapaa varoittaen liiasta lääkitsemisestä ja laitoshoidosta. Lasten oikeuksien näkökulmasta mielenterveyden vaalimisen tulisikin olla yhteiskunnan ykköstehtävä.

Nuoruusikä on sensitiivinen kehitysvaihe, johon liittyvät nopeat psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset muutokset. Tutkimustiedon mukaan nuoren hyvinvointia ja kehitystä uhkaava oireilu alkaa usein nuoruusiässä. Kuitenkin juuri nuorten tukemiseksi tarkoitetut yhteiskunnalliset palvelut ovat jatkuvasti olleen riittämättömästi resursoituja ja pirstaleisia.

Edellisen kymmenen vuoden aikana nuorilla diagnosoitujen mielenterveyden ongelmien määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja nuorten oma, kouluterveyskyselyissä raportoima kokemus mielenterveydestä on heikentynyt. Osittain tämä selittyy mielenterveyden ongelmien tunnistamisen kehittymisellä.

Nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet paikoin jopa yli 80% vuosina 2008-2018.

Seurattaessa lastensuojelun toimenpiteiden määrää, myös ne kohdistuvat erityisesti nuoruusikäisiin. Huostaanottojen määrä on lisääntynyt jatkuvasti nuorten ikäryhmässä, pysyen pienten lasten ikäryhmässä varsin stabiilina. Siitä, miten psyykkisesti oireilevien, laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito on valunut yksityisille lastensuojelulaitoksille, on käyty viime vuosina paljon julkista keskustelua.

Nuorten oireilu johtaa siis entistä useammin vaativien, inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiden erityispalveluiden, kuten pitkän erikoissairaanhoidon ja huostaanottojen tarpeeseen.

SDP:llä on ansiokas ohjelma, joka sisältää 16 kohtaa lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseksi. Ohjelman painopiste on perustellusti ennaltaehkäisyssä.  Espoon Sosialidemokraattinen yhdistys kuitenkin perää suunnitelmaa ja konkreettisia toimenpiteitä myös enemmän tukea ja erityispalveluita tarvitsevien nuorten ja perheiden palveluiden uudistamiseksi. Myös vaikeammin oireilevia nuoria tulee voida auttaa nuoren ja perheen kannalta sujuvasti ja integroidusti ilman, että huostaanotto näyttäytyy näin usein ainoana vaihtoehtona. Nykyisessä ohjelmassa tähän viitataan vain hyvin lyhyesti ohjelman viimeisessä kohdassa.

Espoon sosiaalidemokraattinen yhdistys haluaa nostaa esiin nuorten kanssa työskennelleiden ammattilaisten näkemyksen nuorten sosiaalipalveluiden, kuten lastensuojelun, jälkihuollon ja nuorten mielenterveyspalveluiden integraation tarpeesta. Todellinen integraatio tarkoittaisi jatkuvaa vuoropuhelua, toimimista mahdollisuuksien mukaan yhteisissä toimitiloissa, yhteistyötapaamis- ja työmallien kehittämiskäytäntöjä. Eri ammattilaisten tulisi voida toimia työpareina ja työryhminä nuorten ja perheiden kanssa yli organisaatiorajojen. Nuorten sijoitukset ja huostaanotot, jotka tapahtuvat psyykkisen oireilun vuoksi ja joiden taustalla on mielenterveyslain ja lastensuojelulain yhteentoimimattomuus, tulisi saada laskuun.

Riittävä integraatio tarkoittaa myös sitä, ettei nuori jää ilman tarvitsemiaan palveluja heti, kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten tulee saada tarvitsemiaan tukipalveluita riittävän aikuisuuteen saattelemisen turvaamiseksi. Nykyisin saadaan valitettavasti liian usein todistaa traagista kehityskulkua, kun 18-vuotiaan nuorten sijoituksen päättyessä hänen kontaktinsa myös tuttuun nuorisopsykiatriseen yksikköön katkeaa. Uusi lainsäädäntö varmistaa lastensuojelun jälkihuollon palvelut 25- vuotiaaksi saakka ja esitämmekin, että myös nuorten mielenterveyspalveluita tulisi tarjota nimenomaan nuorten hyvinvointiin erikoistuneiden yksiköiden toimesta 25- vuotiaaksi saakka.

Espoon sosiaalidemokraattinen yhdistys esittää, että:

Puoluekokous sitoutuu lisäämään nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden integraation tavoitteeksi SDP:n toimenpideohjelmaan. Puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän tulisi myös tehdä palveluiden integraation toteuttamisen mahdollisuuksista riittävä selvitystyö ja asia tulisi huomioida tulevan sote-uudistuksen suunnittelussa.

Olennaisimmat asiat:

  • Nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden järjestäjätahot (kunta/kuntayhtymä/maakunta) tulee velvoittaa tiiviiseen yhteistyöhön nuorten palveluiden integraation ja yhteen toimimisen toteuttamiseksi. Mahdollisuus saman katon alla toimiviin, aidosti moniammatillisiin yksiköihin tulee selvittää.
  • Vaikeasti oireilevien, laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoidon tulisi tapahtua ensisijaisesti julkisen sektorin integroidun järjestäjätahon yksiköissä, joissa on riittävä sosiaalihuollon ja nuorisopsykiatrian osaaminen.
  • Lastensuojelulain ja mielenterveyslain yhteensovittamisen haasteita tulee tarkastella ja tehdä tarvittavat lakimuutokset tilanteisiin, joissa rajusti oireilevan nuoren tilannetta ei voida turvata mielenterveyslain puitteissa ja sen vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
  • Nuorten mielenterveyspalveluita tulee tarjota nuorille tasapuolisesti alueesta riippumatta 25-vuotiaaksi saakka.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 153


Kommentoi

Tietosuoja