Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 173-174

SDP:n vaaliohjelma 2019: Suomessa on aloja, joilla työskentelevillä ei ole työehtosopimuksen tarjoamaa turvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla työntekijöillä ei ole käytettävissään neuvottelu- ja sovittelujärjestelmää, jossa työhön ja työsuhteeseen liittyvät riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. Nykylainsäädännön mukaan työntekijän ja työnantajan väliset riidat ovat yksityisoikeudellisia asianomistajakysymyksiä. Työntekijän kynnys lähteä ajamaan asiaansa oikeusteitse työnantajaansa vastaan on korkea. Tämän vuoksi monet tapaukset, jossa työntekijälle on esim. maksettu alipalkkaa, jäävät käsittelemättä. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat nuoret tai maahanmuuttajataustaiset työntekijät, joiden tietämys omista oikeuksista saattaa olla hyvin puutteellinen. Siksi ammattiliitoille tulee säätää kanneoikeus.

173 Suora kanneoikeus ammattiliitoille

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen Puolueen tulee ajaa ammattiliitoille suora kanneoikeus lainsäädäntöön. Nykyisellään ammattiliitot voivat tutkia kanteita ja puuttua rikkomuksiin työpaikoilla, jos kanteella on nimetty kantaja. Yksittäisen työntekijän tulee saattaa asia ammattiliittoon vireille omalla nimellään, joka asettaa työntekijän eriarvoiseen ja epäsuotuisaan asemaan työpaikalla. Suora kanneoikeus ammattiliitoille mahdollistaisi välittömän neuvottelun työnantajan kanssa ja rikkomuksiin saataisiin puututtua paljon nopeammin. Työntekijöiden suuri taakka ongelmatapauksissa kevenisi ja reilutyöelämä saataisiin taattua ilman työsuhteen heikkenemistä. Pitkällä aikavälillä se myös vähentäisi työehtosopimusten ja työlainsäädännön rikkomuksia työpaikoilla.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 327

174 Ammattiliittojen kanneoikeus

Suur-Leppävaaran Demarit ry

 

Ammattiliittojen kanneoikeus parantaisi työntekijöiden oikeusturvaa, kun työntekijöihin kohdistunut lainvastainen toiminta ei jäisi viemättä oikeuteen siitä syystä, ettei työntekijä uskalla lähteä viemään asiaa eteenpäin omalla nimellään. Kanneoikeus parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja poistaisi epätervettä kilpailua koska työnantajilla olisi entistä korkeampi kynnys olla noudattamatta lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja palkkausjärjestelmiä.

Työmarkkinat ovat Suomessa pirstoutuneet ja epätyypillisten työsuhteiden määrä on kasvanut viime vuosina. Näissä epätyypillisissä työsuhteissa osa-aikaista työtä teki Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kaikista palkansaajista, miehistä 10 % ja naisista 22 %. Vuokratyötä teki vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan 2 % työvoimasta. Lisäksi alustatalouden työt ja pakkoyrittäjyys on myös kasvanut merkittävästi.

Viime vuosina on myös ulkomaan kansalaisten määrä Suomen työmarkkinoilla kasvanut.

Vuonna 2018 Suomessa työskenteli yli 200 000 ulkomaan kansalaista. Kun jätetään pois keikkatyötä tehneet lähetetyt työntekijät, jäljelle jää Eläketurvakeskuksen mukaan 170 000 ulkomaan kansalaista. Keikkatyötä tekevien osalta tiedetään, että palkka- ja työsyrjintä on keskimääräistä korkeampaa. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto teki vuonna 2018 lähetettyjen työntekijöiden palkkauksen arvioimiseksi 48 tarkastusta, josta puutteita löytyi 21 tapauksessa. Eli selvästi kaikissa näissä epätyypillisissä töissä työntekijöiden työsuhdeturva ja mahdollisuus itse haastaa työnantaja oikeuteen on todella heikko. Siksi yleinen kanneoikeus ammattiliitoille on erittäin tärkeä toteuttaa ennen kuin ulkomaisen työvoiman tarveharkinta poistetaan. Ammattiliitoilla on kanneoikeus muun muassa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Suur-Leppävaaran Demarit ry esittää, että

SDP edistää ammattiliittojen kanneoikeutta ja ryhtyy valmistelemaan tarvittavaa lakimuutosta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 327


Kommentoi

Tietosuoja