Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristämisestä ja toteaa, että 7 päivän aikaraja on merkittävä parannus nykytilanteeseen nähden.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristämisestä ja toteaa, että 7 päivän aikaraja on merkittävä parannus nykytilanteeseen nähden.  

Aloitteessa esitetään hoitotakuuksi perusterveydenhuollossa 4 vuorokautta. Terveydenhuoltolain 51 §:n 1 momentissa säädetään yhteyden saamisesta terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arvion tekemisestä. Potilaan tulee saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön.

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa on ilmeisiä haasteita. Potilaiden kokemus on, että pääsy terveyskeskuksen vastaanotoille kiireettömissä terveysongelmissa kestää usein kohtuuttoman kauan. Nykyinen terveydenhuoltolain 51§:n mukainen hoidon toteuttamisen 3 kuukauden määräaika lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun kiireettömään hoitoon ja 6 kuukauden määräaika suun terveydenhuollon kiireettömään hoitoon on kansainvälisestikin arvioiden pitkä.

Perusterveydenhuollossa noin puolet potilaista pääsee kiireettömään hoitoon seitsemän vuorokauden sisällä. Vuonna 2018 suun terveydenhuollon kiireettömistä käynneistä 84 prosenttia toteutui kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta.  Yli kolmen kuukauden jälkeen toteutuneista käynneistä 85 prosenttia oli hammaslääkäreille. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli eniten kolmen kuukauden odotusajan ylittäneitä käyntejä, 34 prosenttia kaikista kolme kuukautta ylittäneistä käynneistä.

Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat vain harvoin työterveyshuollon piiriin, eikä yksityisiä vakuutuksia oteta suun sairauksien hoitoon. Kela korvasi vuonna 2018 yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja noin 0,97 miljoonalle asiakkaalle. Yksityissektorin asiakkailta perimät maksut olivat noin 347 miljoonaa euroa ja korvauksia asiakkaille maksettiin noin 49 miljoonaa euroa (14,2 prosenttia). Vuonna 2018 terveyskeskusten suun terveydenhuollon palvelujen nettokustannusten ja kerättyjen asiakasmaksujen summa oli noin 615 miljoonaa euroa. Tästä asiakasmaksuja, joita peritään 18 vuotta täyttäneiltä, oli noin 167 miljoonaa euroa.

SDP:n johtaman hallituksen hallitusohjelman mukaisesti parannetaan hoitoonpääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon ja parannetaan suun terveydenhuollon palvelujen saatavuutta tiukentamalla hoitotakuun aikarajoja. Samassa yhteydessä on mahdollisuus tarkentaa myös säädöksiä siitä, miten hoidon tarpeen arvio tehdään.

Hoitotakuun tiukentaminen parantaisi ihmisten yhdenvertaisuutta, koska nykyisin hoitoon pääsyn toteutumisessa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, jotka nykyinen kolmen ja suun terveydenhuollossa kuuden kuukauden määräaika mahdollistaa. Tältä osin hoitoon pääsyn aikarajojen muutokset kohdistuvat kaikkiin julkisen terveydenhuollon potilasryhmin samalla tavoin. Nykyisin työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen piirissä olevien henkilöiden hoitoon pääsy on ollut huomattavasti nopeampaa kuin julkista sektoria käyttävien potilaiden. Myöskin tätä kautta yhdenvertaisuus paranee, kun julkisen sektorin hoitoon pääsy nopeutuu.

98 Loppu kahden kerroksen terveyspalveluille: 4 päivän terveyskeskustakuu vaalikaudella 2023 – 2027

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen

 

1 800 000 työterveyspalveluja nauttivaa palkansaajaa, 125 000 opiskelijaterveydenhuoltoa nauttivaa opiskelijaa ja 600 000 yksityisen terveysvakuutuksen omaavaa lasta pääsevät päivässä tai parissa lääkärille.

Työterveyshuollon palveluista nauttivista 1, 8 miljoonasta kansalaisesta lisäksi 245 000 henkilöllä on työnantajan maksama sairauskuluvakuutus, joka korvaa jopa leikkaukset yksityisellä ohi kaikkien hoitojonojen.

Tätä kokonaisuudessaan  2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan.

Suomessa on OECD:n jo 20 vuotta kauhistelema, kansalaiset eriarvoistava kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä.

SDP:n ja Sanna Marinin hallituksen lupaama 7 vuorokauden hoitotakuu perusterveydenhuoltoon on suuri alku terveydenhuollon tasa-arvoistamiselle Suomessa. Lopullisena tavoitteena on nähtävä tilanne, jossa kukaan ei pääse muita nopeammin hoitoon pelkästään rahan tai oikeanlaisen työpaikan omaamisen ansiosta.

Tällä hetkellä he etuoikeutetut, joilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja lääkärikeskuksissa tai yksityisissä työterveystaloissa, pääsevät yleislääkärille ja usein myös erikoislääkärille parissa päivässä.

Tällä hetkellä (THL:n tilasto 19.12. 2019) julkisella puolella vain 40 %:a asiakkaista pääsee kunnallisen terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle alle viikossa. Matkaa yksityisistä terveyspalveluista nauttivien kansalaisten parin päivän hoitoon pääsyyn on yhä rutkasti.

Julkisen terveydenhuollon tavoitteeksi on asetettava, että julkisessa järjestelmässä pääsee vähintään yhtä nopeasti kiireettömän perusterveydenhuollon vastaanotolle kuin yksityisessä järjestelmässä.

Esitän, että

SDP jatkaa kuluvalla vaalikaudella lupaamaansa ja toteuttamaansa perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämistä siten, että puolue asettaa tavoitteekseen perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisen edelleen 4 vuorokauteen kiireettömässä hoidossa vaalikaudella 2023 – 2027.

Tämän tavoitteen mukaisesti, mikäli SDP on mukana, vuoden 2023 vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan tehdään kirjaus: ”Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee 4 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista”.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 191

  • Kesäkuu 2023

    Hallitusohjelman mukainen hoitotakuun kiristäminen seitsemän vuorokauteen kiireettömässä terveydenhuollossa hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä 2022. Määräaikojen tiukentaminen tehdään vaiheittain siten, että 1.9.2023 alkaen takuu on 14 vuorokautta (suun terveydenhuollossa neljä kuukautta) hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä. Seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika perusterveydenhuollon sairaanhoidossa ja kolmen kuukauden määräaika suun terveydenhuollossa tulevat voimaan 1.11.2024.


Kommentoi

Tietosuoja