Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja korostaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta tulee resursoida niin, että myös vammaisia koskeviin kysymyksiin voidaan tarjota riittävä tuki.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja korostaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta tulee resursoida niin, että myös vammaisia koskeviin kysymyksiin voidaan tarjota riittävä tuki.

– Muutosesitys 1

Tytti Luoma · Savo-Karjala

Sote-valiokunta/Savo-Karjala; Pia Hedman, Virve Mikkonen, Tytti Luoma, Tarja Kärkkäinen

65. Vammaisasiavaltuutetun virka perustettava

Esitämme, että päätösesityksestä poiketen puoluekokous yhtyy aloitteeseen perustaa vammaisasiavaltuutetun virka. Vammaisasiavaltuutetulla tulee olla riittävä toimivalta vaikuttaa poikkitieteellisesti eri sektoreiden välillä.
Vammaisasiat kuuluvat tällä hetkellä yhtenä useista vastuualueista yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle. Oikeusministeriön tekemän selvityksen (2016) mukaan vammaisuus on kuitenkin etnisen alkuperän jälkeen yleisin syrjintäperuste Suomessa. Erillinen vammaisasiavaltuutetun virka mahdollistaisi panostamisen nimenomaan vammaisten oikeuksiin, jolloin niin vammaisten henkilöitten työehdoista kuin tavallisesta arjesta tulisi nykyistä tasa-arvoisempaa. Tällä hetkellä eri kunnat tulkitsevat vammaislakia eri tavoin. Näin ollen vammaisryhmät ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään ja ei-vammaisiin verrattuna. Kunnallisilla vammaisneuvostoilla ei ole päätösvaltaa ja on kuntakohtaista, miten vammaisneuvostojen esityksiä tai suosituksia kuullaan ja toteutetaan. Myöskään yhdenvertaisuuslaki ei riitä vielä toteuttamaan YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia. Tarvitsemme Suomeen vammaisasiavaltuutetun viran, jolloin Suomessa vuonna 2016 ratifioitua YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanoa voidaan edistää nykyistä paremmin.

Aloitteessa esitetään, että SDP toimisi vammaisasiavaltuutetun viran perustamisen puolesta. Aiemmin SDP on vuonna 2016 hyväksytyssä vammaispoliittisessa ohjelmassa esittänyt perustettaville sote-alueille asetettavaksi vammaisasioiden asiamiehet varmistamaan vammaissopimuksen toteutumisen alueilla.

YK:n vammaissopimus ratifioitiin Suomessa 10.6.2016. Tämän jälkeen vammaisten asemaa on parannettu useilla toimilla, mutta nykyinen tila ei ole riittävä. Tarvitaan vielä paljon lisää työtä, että vammaisten oikeudet toteutuvat. Vanen selvityksen mukaan oikeuksista parhaiten koettiin toteutuvan vammaisten henkilöiden pääsy terveyspalveluihin yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tosin tämän osalta koettiin olevan paljon alueellisia eroja. Heikoimmin koettiin toteutuvan oikeus saada työtä ja tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kyselyssä pyydettiin vastaajia nimeämään ne osa-alueet, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota seuraavan kahden vuoden aikana. Kaikista tärkeimmäksi esitettäväksi asiaksi nousi riittävä elintaso ja sosiaaliturva. Toiseksi tärkeimpänä edistettävänä asiana nostettiin eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä.

YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä Suomeen perustettiin sopimuksen toimeenpanon edistämistä varten seuranta- ja valvontamekanismi, joka on kolmitasoinen. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä vammaisjärjestön edustajan muodostama Focal Point, joka antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle määräaikaisraportin sopimuksen toimeenpanoa koskien.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) tehtävänä puolestaan on seurata ja edistää sopimuksen toimeenpanoa. Neuvottelukunta laati yhteistyössä ministeriöiden ja muiden keskeisten viran-omaistahojen kanssa sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintaohjelman, jonka toteutumisen seurantakysely oli vammaisjärjestöillä vastattavana noin vuosi sitten. Vane on myös järjestänyt valtakunnallisia ja alueellisia koulutustilaisuuksia YK-sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi. Kolmantena tahona sopimuksen seurantamekanismissa on eduskunnan Ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton toimielin, Vammaisten ihmisoikeuskomitea. Valtuuskunnan työjärjestyksen mukaan jaosto voi tehdä esityksiä ja esittää näkemyksiään eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Ihmisoikeuskeskukselle siitä, miten ne voisivat kehittää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja sopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamista. Komitea voi myös esittää ihmisoikeusvaltuuskunnalle käsiteltäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja tehdä esityksiä valtuuskunnan päätettäväksi. Vastavuoroisesti oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus voivat pyytää komitealta asiantunti-ja-apua heille kuuluvien vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies valvoo omalta osaltaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Lisäksi merkittävä päätös tehtiin vuonna 2017, jolloin lakisääteistettiin kunnalliset vammaisneuvostot.

Vammaisvaltuutetun viran perustaminen on noussut esiin aika ajoin, ensimmäisen kerran Valtakunnallisen vammaisneuvoston aloitteena 2000-luvun alussa. Vahvimmin siitä keskusteltiin yhdenvertaisuuslakia uudistettaessa. Vammaisten yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevien asioiden seuranta ja valvonta haluttiin nivoa osaksi uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun viran hoitoa. Perusteluna todettiin muun muassa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu voi puuttua moniperustaiseen syrjintään, jossa vammaisuus voi olla yhtenä osatekijänä. Valtuutettu voi puuttua myös selkeästi vain vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään ja oikeuksien loukkauksiin. Tämän lisäksi perustettava Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi ottaa ratkaistavakseen syrjintäepäilyyn liittyviä yksilöhakemuksia. Lautakunnan antamat ratkaisut ovat lainvoimaisia. Näin erillisen vammaisasiain valtuutetun viran perustamista ei nähty tarpeelliseksi.

65 Vammaisasiavaltuutetun virka perustettava

Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Anette Karlsson, Borgå Svenska Socialdemokrater rf:n jäsen Anette Karlsson, Laitilan Työväenyhdistys Sampo I ry:n jäsen Pertti Pokki, Kirkkonummen Demarit ry:n jäsen Hannele Rauhanen, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Pia Saarela ja Rovaniemen seudun Sosialidemokraatit ry:n jäsen Taimi Tolvanen

 

Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen jo vuonna 2016. Vammaisten henkilöiden oikeuksia ja myös mielenterveyskuntoutujien oikeuksia koskeva yleissopimus on yksi YK:n kuudestatoista ihmisoikeussopimuksesta. Sopimus kieltää kaikenlaisen vammaisiin henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, ja korostaa vammaisten henkilöiden subjektiivisia oikeuksia. Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus.

Hyvinvointi vaatii osallisuutta. Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus olla yhteiskunnan tasa-arvoinen jäsen ja oikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja omiin elinoloihinsa riippumatta hänen iästään, toimintakyvystään, koulutuksestaan, varallisuudestaan tai syntyperästään. Palveluiden tulee olla saavutettavissa, välineiden tulee olla käytettäviä, tiedon pitää olla saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja osallisuuden omaa elämää koskevissa päätöksissä tulee toteutua, jotta ihmisen aktiivinen elämä ja osallistuminen ovat mahdollisia.

Tällä hetkellä kaikki vammaiset eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua ja turvaa yhteiskunnalta. Vammaiset kokevat, että avun anominen on jatkuvaa taistelua. Monet vammaiset eivät itse pysty aktiivisesti taistelemaan omien oikeuksiensa toteutumisen puolesta, vaan uuvuttava palvelun laadun valvontatyö jää omaisten hoidettavaksi, jos omaisia on. Suomessa on syntynyt esimerkiksi tilanteita, joissa vammainen ei pääse omaan kotiinsa, koska virkamiehen päätöksen perusteella hänellä ei ole oikeutta tarvitsemiinsa apuvälineisiin. Vammaisten ihmisten huoli omasta tulevaisuudestaan on lisääntynyt. Vammaiset tarvitsevat virallisen puolestapuhujan, jonka tehtävänä on perehtyä vammaisten asioihin ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa.

Kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on aiemmin perustettu esimerkiksi kuluttajansuoja-asiamiehen sekä tasa-arvo-, lapsiasiain-, tietosuoja- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen virat sekä tällä hallituskaudella perustettava vanhusasiavaltuutetun virka. Nämä tahot eivät kuitenkaan riitä valvomaan vammaisten etuja, siksi tarvitaan vammaisasiavaltuutettu, jonka tehtävänä on valvoa, että vammaisten oikeus arvokkaaseen ja tasa-arvoiseen elämään toteutuu.

Esitämme, että

SDP toimii sen puolesta, että Suomeen perustetaan vammaisasiavaltuutetun virka.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 137


Kommentoi

Tietosuoja