Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen ydinenergialainsäädännön uudistamisesta, mutta katsoo että ydinvoiman sijoittelu tulee olla kansallinen päätös ja että turvallisuuden tasoa ei voida laskea.
Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen ydinenergialainsäädännön uudistamisesta, mutta katsoo että ydinvoiman sijoittelu tulee olla kansallinen päätös ja että turvallisuuden tasoa ei voida laskea.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ydinvoimaa koskevan lainsäädännön ajantasaistamisesta.
Aloitteessa todetaan, että ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Asian hoitamiseksi tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja energiatehokkuuden parantamisesta uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan.
Ydinvoima-alan kehitys on ollut nopeaa viime vuosina. Alan uusin trendi ovat pienet ydinvoimalat, joista osa soveltuu esim. kaukolämmön tuotantoon. Pienreaktorit ovat luonnollisesti suuria halvempia ja nopeampia rakentaa. Ne ovat kokoluokaltaan kymmeniä kertoja pienempiä kuin suurimmat nyt rakennettava reaktorit (esim. Olkiluoto 3) ja siten helpompia hallita. Pienreaktoreiden valmistusperiaate poikkeaa suurista siten, että ne on tarkoitus rakentaa ”liukuhihnalla” tehtaassa sen sijaan, että ne rakennettaisiin kokonaan paikan päällä voimalaitosalueella. Kyseinen valmistusperiaate nopeuttaa rakentamista huomattavasti. Pienimmillään reaktorit suojajärjestelmineen ovat noin rahtikontin kokoisia ja yksi pienreaktori käyttää elinkaarensa aikana (50 vuotta) n. 50 kuutiometriä polttoainetta.
Suomessa on käytössä oleva periaatepäätösmenettely, jossa eduskunta myöntää uusille ydinvoimalaitoksille. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakentuvien pienreaktoreiden näkökulmasta tätä lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että niiden toteutus olisi ylipäätään mahdollista. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi periaatepäätösmallia, jossa myönnetään lupa rakentaa tietty määrä tehoa reaktoreiden lukumäärän sijaan. Samalla olisi tarkoituksenmukaista arvioida, onko nykyisille suurille reaktoriyksiköille asetettavia mekaanisia etäisyysvaatimuksia mahdollista korvata ydinturvallisuusviranomaisen esittämillä muilla ehdoilla, jotka takaavat yhtä korkean turvallisuuden tason.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii paitsi energiatehokkuuden parantamista ja energian tuhlaamisen vähentämistä, myös runsaasti uutta puhdasta energiaa korvaamaan fossiilisia energianlähteitä. Suorasta fossiilisten energialähteiden käytöstä sähköön siirtyminen esimerkiksi liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa on hyödytöntä, jos käytetty sähkö joudutaan tuottamaan fossiilisilla tai muuten suuria ilmastopäästöjä aiheuttavilla energiamuodoilla.
Lisäksi on ratkaistavana sellaisten energiatarpeiden tyydyttäminen, joita ei voida toteuttaa sähköistämällä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaukolämpö, johon tällä hetkellä ainoat luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmaston kannalta vastuulliset ratkaisut ovat kiinteistökohtaisilla pumpuilla hyödynnettävä maalämpö ja syvälle maankuoreen poraamalla saavutettava geoterminen lämpö. Tällä hetkellä kaukolämmön tuotannossa suurimpia energialähteitä ovat kivihiili, turve ja biomassa, joista kahdesta ensimmäisestä tulee luopua lähivuosina kokonaan. Biomassan kestävälle käytölle taas on olemassa rajat, joita ei voida ylittää. Pienet ydinvoimalat tulevat uutena vaihtoehtona kaupalliseen käyttöön. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkijoiden arvioiden mukaan reaktorit voivat olla kaupallisessa käytössä jo 2020-luvun alussa. Toisin kuin perinteisissä ydinvoimalaitoksissa, niitä ei tarvitse rakentaa käyttöpaikalla, jolloin loppukäyttäjä voi ostaa valmiiksi rakennetun reaktorin asennettavaksi ilman riskejä viivytyksistä, laatuvirheistä tai budjettiylityksistä. Pienen reaktorin vaativat suojarakenteet ja -alueet ovat myös pienempiä kuin suurilla laitoksilla.
Niin pienissä kuin isoissakin voimalaitoksissa on tietysti huolehdittava käytetystä polttoaineesta asianmukaisesti. Suomessa on varauduttu ottamaan käyttöön ensimmäisen ydinjätteen loppusijoitustilat. Olisi perusteltua selvittää olisiko mahdollista, että osaoptimoinnin sijaan nyt avattava loppusijoitustila olisi kansallinen ratkaisu ydinjätehuollossa.
Suomen nykyinen ydinenergialaki vaatii jokaiselle reaktorille erillistä, eduskunnan myöntävää voimalalupaa riippumatta reaktorin koosta. Tämä ei sovellu erityisen hyvin tilanteeseen, jossa yksittäisen, mahdollisimman tehokkaan reaktorin sijaan haluttaisiin rakentaa useita, pieniä ja lähellä käyttäjiä sijaitsevia voimalaitoksia. Lupaprosessi on pitkä ja altis poliittisille intohimoille. Runsas määrä lupahakemuksia muutenkin täyden työjärjestyksen kanssa toimivalle eduskunnalle johtaisi myös kohtuuttomiin käsittelyaikoihin ja päätöksenteon ruuhkautumiseen. Kuitenkin on selvää, että johtuen ydinvoimaan liittyvistä epäluuloista eduskuntakäsittely ja riittävä julkinen keskustelu on ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyttävyyden kannalta välttämätöntä.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa:
SDP asettaa tavoitteekseen uudistaa Suomen ydinenergiaa koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan siten, että se mahdollistaa ilmastopäästöjä tuottavan energiantuotannon korvaamisen myös pienillä ja modulaarisilla ydinvoimaloilla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 122
Kesäkuu 2023
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2019 työryhmän selvittämään ydinenergialain uudistamista. Työryhmän loppuraportti julkistettiin elokuussa 2020. TEM käynnisti tammikuussa 2021 ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vuoden 2024 aikana, hallituksen esitys eduskunnalle seuraavalla vaalikauden lopulla, ja laki voimaan vuonna 2028.
Aloitteessa ehdotetaan että: SDP asettaa tavoitteekseen uudistaa Suomen ydinenergiaa koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan siten, että se mahdollistaa ilmastopäästöjä tuottavan energiantuotannon korvaamisen myös pienillä ja modulaarisilla ydinvoimaloilla. Esityksenä on, että Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ydinvoimaa koskevan lainsäädännön ajantasaistamisesta.
Ydinvoima ei esityksestä poiketen ole puhdasta energiaa vaan sen tuotantoon liittyy oleellisesti polttoaine, joka on vaarallista voimalalle tullessaan, käytön aikana ja hyvin pitkään käytön jälkeen. Ydinvoimaan ja sen polttoaineen käsittelyyn liittyy merkittäviä riskejä, joiden arviointia ja päätöksiä ei voida jättää markkinatalouden hoidettavaksi. Pieneenkin ydinvoimalaan pitää ydinmateriaali kuljettaa ja käytetty polttoaine joudutaan jossakin välivarastoimaan. Varoetäisyydet ja turvallisuus (mm. terrorismi) on otettava huomioon samoin kuin isoissa laitoksissa. Uuden teknologian mahdollistaminen on tärkeää ja laitosten sarjatuotannolla on selkeitä hyötyjä. Turvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä ja ydinvoiman sijoittelu tulee olla riskien kokoluokan vuoksi kansallisen päätöksenteon alla.
Päätösehdotus: Puoluekokous yhtyy osin aloitteen ehdotukseen lainsäädännön uudistamisesta, mutta katsoo että ydinvoiman sijoittelu tulee olla kansallinen päätös ja että turvallisuuden tasoa ei voida laskea .