Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Aloitteessa esitetään, että puoluehallitus laatii tilannekuvan ja toimenpideohjelman ekologisen verouudistuksen toteuttamiseksi.

SDP:n ilmasto-ohjelmassa asetettu tavoite on, että ”Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen”. SDP:n vaaliohjelmassa vuonna 2019 asetettiin tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä uskottavan polun rakentaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa pysymiseksi. Ohjelman mukaan Suomen tulee hoitaa oma osuutensa ja auttaa muita maita tavoitteidensa saavuttamisessa.

Ilmasto-ohjelmassa on myös linjattu oikeudenmukaisesta siirtymästä, jossa ”jokaista yhteiskunnan jäsentä, yrityksiä ja muita toimijoita rohkaistaan osallistumaan hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen” siten, että muutoksen vaikutukset jakautuvat tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaiseen siirtymään kuuluu myös laajennettu muutosturva, ”jolla varmistetaan työntekijöiden jouheva siirtyminen vanhenevasta tuotannosta uusiin puhtaan teknologian työpaikkoihin.” SDP:n ohjelmien tavoitteisiin kuuluu myös eriarvoisuuden vähentäminen, joka onnistuu ennen muuta varmistamalla varallisuuden tasapuolisempi jakautuminen veroin ja tulonsiirroin sekä paremmin julkisin palveluin. Myös vuonna 2019 tehtyyn hallitusohjelmaan sisältyy tavoite hallitusta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä hiilivapaaseen talouteen.

SDP:n vero-ohjelman mukaan verotusta käytetään kolmeen päätarkoitukseen, jotka kaikki kytkeytyvät aloitteeseen. Ensiksi verotuksella rahoitetaan hyvinvointivaltion palvelut ja infrastruktuuri, jotka tukevat myös ekologista siirtymää. Toiseksi verotuksella vähennetään eriarvoisuutta ottamalla maksukyky huomioon verotuksessa. Kolmanneksi verotuksella ohjataan yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan sekä huolehditaan Suomen kilpailukyvystä ja positiivisesta työllisyyskehityksestä.

Aloitteessa kuvatta reilu ekologinen jälleenrakennus edellyttää suunnitelmallisia toimia, jossa eri poliittiset toimet, kuten verotus, erilaiset tuet, investoinnit ja muu sääntely tukevat valittua suuntaa. Suunnitelmallisuus antaa myös mahdollisuuden yritysten menestykselle ja lisää ihmisten hyvinvointia. Hallitun muutoksen edistäminen edellyttää kuitenkin poliittisilta puolueilta tarkkaa tilannekuvaa sekä visiota, ja näkemystä siitä, millaisin toimin tavoite voidaan saavuttaa.

5 Reilu ekologinen verouudistus

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

 

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat kansainvälisesti valtavia uhkia ihmisten hyvinvoinnille. Tämä käy yksiselitteisesti ilmi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ja kansainvälisen luontopaneelin IPBES:in raporteista. Niistä käy myös ilmi, että uhkien torjunta on mahdollista, mutta se edellyttää merkittävää talouden rakennemuutosta kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ovat verranneet vaadittavia muutoksia sotien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja evakoiden asuttamiseen.

Muutos edellyttää monipuolisia toimia, sillä globaalin muutoksen on tapahduttava samanaikaisesti useilla talouden sektoreilla. Niitä ovat erilaiset kannustimet, kuten päästökauppajärjestelmät ja verotus. Lisäksi tarvitaan eri muotoisia julkisia investointeja, hankintoja sekä tukia.

Tehokkaat päästökauppa- ja verokannustinjärjestelmät johtavat todennäköisesti ainakin lyhyellä aikavälillä kulutustuotteiden, asumisen, liikkumisen ja palveluiden hintojen kasvuun. Se kohtelee eri väestöryhmiä epätasa-arvoisesti, sillä ostovoiman heikkeneminen vaikuttaa suoremmin pienituloisten hyvinvointiin ja heillä on heikommat mahdollisuudet reagoida muutoksiin. Vaikutukset vaihtelevat myös alueellisesti. Sen vuoksi nämä kannustinjärjestelmät tarvitsevat rinnalleen erillisiä poliittisia toimia, joilla estetään eriarvoistuminen. Päästökauppa ja haittaverot synnyttävät lyhyellä aikavälillä tuloja julkiselle sektorille, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi etuuksien rahoittamisessa, joilla voidaan ottaa huomioon pienituloiset.

Julkiset tuet, hankinnat ja investoinnit on mahdollista suunnitella niin, että ne eivät suoraan lisää taloudellista eriarvoisuutta. Tyypillisesti esimerkiksi yritystoimintaan kohdistuvat tuet kuitenkin hyödyttävät enemmän hyvin toimeentulevia. Nämä instrumentit edellyttävät kuitenkin julkisen sektorin rahoitusta, joka hoidetaan pidemmällä aikavälillä pääosin verotuksella.

Nykyinen verorakenne on johtanut tulo- ja varallisuuserojen kasvuun kaikkialla maailmassa viimeisen 40 vuoden ajanjaksolla. Ilman muutoksia kehitys jatkuu myös Suomessa. Samalla ilmastonmuutoksen ja luonnonmonimuotoisuuden köyhtymisen torjunta edellyttävät rinnalleen erityistä huomiota verotuksen uudistamisessa, jotta taloudellinen eriarvoisuus ei kasva. Se on välttämätöntä, jotta globaalien ongelmien torjunta saa väestön enemmistön tuen. Reilu ekologinen rakennemuutos edellyttää siis uudenlaista talouspoliittista strategiaa, jossa ilmasto- ja ympäristötoimien rahoitus kytketään veropolitiikkaan.

Aggressiivinen verosuunnittelusta ja haitallinen valtion välinen verokilpailusta johtuva veropohjan vuoto on rajoittanut valtioiden mahdollisuutta itsenäiseen veropolitiikkaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana on kuitenkin kehitetty niin OECD:ssa kuin EU:ssa lukuisia toimia, joilla veropohjaa voidaan tiivistää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomenkin veropohjassa kuitenkin edelleen useita aukkoja, joiden vuoksi suurituloisilla ja varakkailla on mahdollisuuksia välttää veroja. Veropohjan tiivistäminen onkin edellytys sille, että ympäristötoimet voidaan rahoittaa reilusti.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP asettaa tavoitteekseen reilun ekologisen verouudistuksen, jossa ilmasto- ja ympäristö toimet rahoitetaan niin, että taloudellinen eriarvoisuus vähenee. Sitä varten edellytetään, että puoluehallitus laatii tilannekuvan ja toimenpideohjelman ekologisen verouudistuksen toteuttamiseksi seuraavaan puoluekokoukseen mennessä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 32


Kommentoi

Tietosuoja