Puoluekokous kiittää perusteellisesta aloitteesta ja kannustaa valtiota, kuntia ja kolmatta sektoria toteuttamaan aloitteessa mainittuja toimia asunnottomuuden poistamiseksi maastamme.

– Muutosesitys 1

Helsinki pk-ryhmä · Helsinki

Puoluekokous kiittää perusteellisesta aloitteesta ja kannustaa valtiota, kuntia ja kolmatta sektoria toteuttamaan aloitteessa mainittuja toimia asunnottomuuden poistamiseksi maastamme. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että valtio, kunnat ja kolmas sektori lisäävät erityisesti toimenpiteitä, joilla voidaan kohentaa vaikeuksiin joutuneiden nuorten elämänhallintaa ja vähentää tätä kautta myös heidän asunnottomuuttaan.

Aloitteessa on kuvattu laajalti asunnottomuutta ja sen poistamiseksi tarpeellisia konkreettisia keinoja. Vaikka maamme voi olla ylpeä kansainvälisesti tunnustetusta asemasta asunnottomuuden poistajana, työtä on jatkettava. Sanna Marinin hallitus on asettanut asunnottomuuden poistamiseksi kunnianhimoisen tavoitteen ja sen mukaiset toimenpiteet ovat käynnistymässä yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

46 Asunnottomuus on muuttanut muotoaan – työtä asunnottomuuden poistamiseksi on jatkettava tehokkaasti

Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry

 

Suomen asunnottomuusongelmaa ei ole ratkaistu, vaikka Suomi onkin Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt. On edetty 1980-luvun 20 000 asunnottomasta 5 500 asunnottomaan (2018), mutta toisaalta asunnottomuus on muuttanut muotoaan.

Asunnottomuuden parissa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat kuvaavat muutosta todeten, että teltoissa ja metsissä asuvien miesten sijaan, varsinkin Helsingissä, on yhä enemmän asunnottomia nuoria ja he ovat entistä huonommassa kunnossa. Suuri osa heistä on piiloasunnottomia, jotka ovat vain kirjoilla jossakin osoitteessa ja eivät siksi näy asunnottomuustilastoissa.

Suomessa on hyviä kokemuksia Asunto ensin -mallista. Siinä johtoajatuksena on, että asunnottomalle mahdollistetaan ensin asuminen omassa asunnossa. Kun asumisasiat ovat kunnossa, mahdollisten muiden ongelmien ratkominen sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla onnistuu todennäköisemmin.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE (2016–2019) päättyy vuoden 2019 lopulla.  Uutta asunnottomuusohjelmaa ollaan toivottavasti valmistelemassa. Toivomme, että siinä huomioidaan erityisesti naiset ja nuoret.

Asunto on jokaisen suomalaisen ja Suomessa asuvan perusoikeus. Emme saa jättää ketään kodittomaksi. Asunnottomuus ei saa olla rangaistus elämän vastoinkäymisistä ja virheistä. Kodittoman on käytännössä mahdotonta toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Omasta terveydestä huolehtiminen, työssäkäynti, opiskelu, perheen perustaminen tai lapsista ja läheisistä huolehtiminen ovat asunnottomalle pidemmän päälle lähes mahdottomia tehtäviä hoitaa.

Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää sosiaalisen asuntotuotannon lisäämistä.

  1. Vaadimme, että kaikkien kuntien on kannettava vastuu asunnottomistaan

Suomessa on kuntia, joissa ei voi olla vailla vakinaista asuntoa. Näissä kunniassa asunnoton menettää oikeutensa moniin kunnan palveluihin. Hänen on käytännössä siirryttävä sellaiseen kuntaan, jonka asukkaaksi voi rekisteröityä asunnottomanakin. Kansalaisten tulee olla tasa-arvoisessa asemassa kaikissa Suomen kunnissa. Asunnottomuus ei saa johtaa sosiaaliturvan ja palveluiden ulkopuolelle jäämiseen.

  1. Vaadimme turvallista, kodikasta ja inhimillistä majoitusta sekä tukipalveluita asunnottomuusuhan alla oleville ja asunnottomille naisille

Naiset ovat asunnottomina erityisen haavoittuvassa asemassa. Asunnottomuus merkitsee naiselle usein myös luopumista lähiäitiydestä. Päihdeongelmaisten naisten asema on vaikea. Turvakodeilla ei tällä hetkellä ole resursseja ottaa vastaan päihdeongelmaisia. Asunnoton nainen päätyy usein seksuaalisen hyväksikäytön, fyysisen ja henkisen väkivallan kohteeksi.

Hätämajoituspaikkoja on asunnottomille naisille vain vähän. Erityisesti isoimmissa kaupungeissa tulisi asunnottomien palveluita kehittää niin, että myös naiset tulisivat niihin. Helsingissä Hietaniemen palvelukeskuksessa naisten ensisuojapaikkoja 9, vaikka asunnottomia naisia on Helsingissä yli 600. Tarvitaan lisää yöpymispaikkoja ja kynnyksetöntä 24/7 tukea naisille. Palvelut olisi hyvä keskittää yhteen paikkaan.

  1. Vaadimme, että asunnottoman pitää saada majoitus ja tarvitsemansa tuki kahden kuukauden sisällä asunnottomaksi jäämisestä

Kun asunnottomuus pitkittyy, ongelmat vaikeutuvat ja lopulta päihde-, elämänhallinta- ja velkaongelmat ovat niin syviä, että auttaminen on vaikeaa. Asunnottomuuteen pitää saada arvostavaa, empaattista ja kannustavaa tukea heti alkuvaiheessa. Se on yhteiskunnalle sosiaalisesti ja taloudellisesti kannattavampaa.

Suomessa lapsiperhe ei saa jäädä kodittomaksi. Silti meillä on asunnottomia perheitä ja lapsia. Pelkästään Helsingissä on 159 asunnotonta perhettä ja 195 asunnotonta lasta. Hätämajoitus hotellissa tai muutaman kuukauden kriisimajoitus ei ole koti. Epävarmuudessa eläminen ei mahdollista arjen uudelleen rakentamista. Kokemus asunnottomuudesta jättää ihmisiin syvät ja pitkät jäljet. Emme saa suhtautua välinpitämättömästi kenenkään hätään, perusturvaan ja ihmisarvoon.

Ennaltaehkäisemme ongelmien syvenemistä, vähennämme piiloasunnottomuutta ja asunnottomuuteen liittyvää häpeää, jos autamme kahden kuukauden sisällä asunnottomaksi jäämisestä.

Usein asunnottomuuden hoidossa väliinputoajia ovat töitä tekevät, eivät vakavasti päihdeongelmaiset. Samoin nuoret, jotka eivät osaa tai eivät kehtaa hakea apua ajoissa. Asunnottomaksi jäämiseen pitää suhtautua samoin kuin muihinkin elämän ongelmiin ja siihen on saatava apua matalalla kynnyksellä. Asunnottomuus poistuu vain asunnoilla. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

  1. Vaadimme joustavien asumismuotojen kehittämistä ja tukemista

Kolmas sektori ja vuokra-asuntomarkkinat eivät voi kantaa päävastuuta asunnottomuuden poistamisesta. Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa. Hyvinvoinnin vahvistamisen tulee alkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta.

Asunnottomuudella ei pidä rahastaa. Ylihintaiset kriisiasunnot eivät ole ratkaisu. Saksassa ollaan jo tilanteessa, jossa asunnottomien kriisimajoituksesta on tullut kovaa bisnestä.

Tarvitaan kestävämpiä ja edullisempia ratkaisuja. Kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat asunnottomat tarvitsevat palveluasuntoja. Niistä on pulaa. Jonot tuettuun asumiseen ovat tällä hetkellä kuukausista aina muutamaan vuoteen.

Asunnottomaksi jääneet kokevat Kelan kanssa asioinnin usein epäinhimilliseksi. Kun ihminen on menettänyt kaiken, hän ei useinkaan pysty täyttämään normeja. Hän on usein myös traumatisoitunut, jolloin epäempaattinen kohtaaminen viranomaisten kanssa on hänelle lamauttavaa ja haavoittavampaa kuin ihmiselle, jolla on kotiavain.

Asunnottomien asumiseen liittyvät asiat pitäisi hoitaa sosiaalitoimistossa harkintaa käyttäen ja traumainformatiivisella työotteella. Tuen pitää olla pitkäjänteistä ja sen pitää aidosti ennaltaehkäistä sitä, ettei henkilö joudu uudelleen asunnottomaksi.

Käytännössä sosiaalityön auttamisen mahdollisuudet ovat pienet. Vaikka vuokra-asuntoja on kuukausia tyhjillään, niitä ei vuokrata luottotietonsa menettäneille. Asunnottomaksi jääneellä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, missä hän tahtoo asua. Asuinpaikkaa on myös vaikea vaihtaa elämäntilanteen ja tarpeiden muuttuessa. Täytyy ottaa se asunto, mikä annetaan.

Asumistukijärjestelmämme edellyttää, että yksineläjä löytää itselleen vuokra-asunnon Helsingistä 516 eurolla ja kahden henkilön talous 746 eurolla. Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa asumiskustannusten rajat ovat 499 euroa yksineläjille ja 717 euroa kahden hengen talouksille. Pääkaupunkiseudulla tämän hintaisia asuntoja ei juuri ole. Asumistukipäätöksissä käytetään ilmeisesti hieman harkintaa, siitä huolimatta asumiskustannusten rajat ovat kaukana vuokra-asuntomarkkinoiden hinnoista.

Asumistuen saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on vuokrasopimus ja vuokrakohteen käyttötarkoitus on vakituinen asuminen. Asunnoton ei voi saada tukea esimerkiksi hotellissa, huoneistohotellissa tai sukulaisen kesämökillä asumiseen. Luottotiedottomalle se saattaa kuitenkin olla ainoa mahdollisuus saada katto päänsä päälle. Asunnottoman tilanteessa olisi inhimillistä myöntää tilapäistä tukea esimerkiksi hotellissa asumiseen tai loma-asunnon vuokraamiseen. Mikäli asunnoton ei asu kadulla tai tuttavien luona, yleensä hänen kaikki varansa menevät hotelli- ja hostellimajoitukseen.

On myös tapauksia, joissa asunnoton yksineläjä tai lapsiperhe on usean kuukauden asunnottomuuden jälkeen löytänyt asunnon ja solminut vuokrasopimuksen. Kela on hylännyt asumistukihakemuksen vedoten siihen, että asunto on liian kallis tai jollain muulla tavoin pykälien vastainen. Tällaiset kokemukset synnyttävät epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan.

Vaikka asuntola-asumisesta on pyritty pois, Itsenäistyvälle nuorelle yhteisöllinen asuminen on parempi vaihtoehto kuin kavereiden sohvilla kiertäminen ja rappukäytävissä nukkuminen. Tähän tarkoitukseen suunniteltuihin palveluihin pitää saada asumisen tukea ja maksusitoumuksia.

Tarvitaan myös uusia joustavan asumisen muotoja, jotta pienituloisten asunnottomuutta voidaan ehkäistä. Edullisimmatkin ARA-asunnot ovat pääkaupunkiseudun pienituloisille liian kalliita. On joko rakennettava Kelan asumiskustannusrajoihin soveltuvia asuntoja tai korotettava asumismenojen rajoja vastaamaan vuokra-asuntomarkkinoiden hintoja.

Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittää, että

SDP toimii asunnottomuuden vähentämiseksi muun muassa tässä aloitteessa mainituilla keinoilla.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 106


Kommentoi

Tietosuoja