Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja tunnistaa aloitteen huolen työntarjoamisvelvoitteen osalta ja edellyttää puolueen toimimaan hallituksessa hallitusohjelman mukaisesti ja turvaamaan ja laajentamaan työntekijän oikeuksia irtisanomistilanteissa ja edellyttää, että työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia selkeytetään työnantajan vastuun osalta.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja tunnistaa aloitteen huolen työntarjoamisvelvoitteen osalta ja edellyttää puolueen toimimaan hallituksessa hallitusohjelman mukaisesti ja turvaamaan ja laajentamaan työntekijän oikeuksia irtisanomistilanteissa ja edellyttää, että työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia selkeytetään työnantajan vastuun osalta.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja tunnistaa aloitteen huolen työntarjoamisvelvoitteen osalta ja edellyttää puolueen toimimaan hallituksessa hallitusohjelman mukaisesti ja turvaamaan ja laajentamaan työntekijän oikeuksia irtisanomistilanteissa ja edellyttää, että työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia selkeytetään työnantajan vastuun osalta.
Aloitteessa esitetään työntarjoamisvelvollisuuden laajentamista koskemaan tytäryhtiöstä emoyhtiöön.
Perinteisesti työnantajina on pidetty yhteisöjä tai yhtiöitä. Vuoden 2001 työsopimuslaissa työnantajan käsitettä laajennettiin niin, että työnantajaksi voidaan katsoa sellainen toinen yhteisö tai yritys, jossa työnantaja käyttää määräysvaltaa. Oikeuskäytännössä on konserni katsottu (KKO:2010:43) yhdeksi työnantajakokonaisuudeksi, kun työnantaja on käyttänyt työntekijöihin tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita.
Hallitusohjelmassa on todettu, että huolehditaan työmarkkinoiden heikomman osapuolen eli työntekijän suojelusta ottaen huomioon maan ja yritysten kilpailukyvyn sekä varmistaen työllistymisen edellytykset. Näin voidaan luoda työmarkkinoille vakautta ja ennakoitavuutta ja turvata työmarkkinoiden mahdollisimman häiriötön toiminta, joka on edellytys yritysten vakaalle toimintaympäristölle ja uusille investoinneille.
Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n jäsen Jukka Kivimäki
Työsopimuslain (2001/55) 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan: ”Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.”
Saman lainkohdan 3 momentin mukaan: ”Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.”
Lain esitöissä (HE 157/2000 vp) todetaan, ”Työn tarjoamisvelvollisuuden perusedellytyksenä olisi aina, että työnantajayritys käyttää määräysvaltaa yrityksessä, josta työtä olisi tarjottava.”
Lain sanamuoto asettaa samaan konserniin kuuluvien emo- ja tytäryhteisöjen työntekijät eriarvoiseen asemaan. Työnantajana toimivalla konsernin emoyhteisöllä on lakiin perustuva työntarjoamisvelvollisuus myös määräysvallassaan olevassa yhteisössä, mutta ei vastaavaa velvollisuutta ottaa palvelukseensa työvoimaa vähentävän tytäryhteisönsä työntekijöitä taikka tarjota työtä toisessa tytäryhteisössään.
Saman konsernin työntekijöitä koskeva eriarvoinen asema tulisi korjata lisäämällä työsopimuslain 7 luvun 3 momenttiin toinen lause: ”henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä käyttävällä yrityksellä tai yhteisöllä on vastaava selvitysvelvollisuus, mikäli määräysvallassa olevalla työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä.”
Esitän, että
puoluekokous linjaa, että työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentti mukainen työn tarjoamisvelvollisuus tulee laajentaa koskemaan myös saman konsernin tytäryhteisöjen työntekijäitä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 86
Kesäkuu 2023
SDP:n yksiselitteisenä lähtökohtana työlainsäädännössä on heikomman osapuolen eli työntekijän suojelu, mikä periaate myös hallitusohjelmassa vahvistetaan. Yhteistoimintalain uudistus on valmisteltu kolmikantaisesti ja se on toteutettu.