Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työajan lyhentämisestä/työelämän joustoista.

Ihmisten ajatus työstä ja elämästä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Työntekijöiden oikeuksia vaikuttaa omiin työaikoihin pitää lisätä ja lainsäädännöllä asetetaan reunaehdot turvallisuudelle. Työn- ja elämänlaadun pitää olla keskiössä laadittaessa lainsäädäntöä. Työn joustot ja työajan lyhentäminen pidentävät työuria ja vapauttavat ihmisten resursseja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Erilaisten joustojen mahdollisuuksia pitää tutkia ja selvittää laajasti.

Aloitteessa esitetään työajan lyhentämistä 6 tuntiin ja kokeilusta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

SDP:n puoluekokouksissa ainakin 2010, 2012, 2014 ja 2017 on käsitelty työnajan lyhentämistä eri lähtökohdista. Työajan lyhentäminen on nostettu pääministeri Sanna Marinin toimesta keskusteluun puolueen tavoitetilasta tulevaisuudessa. Hallitusohjelmassa on todettu, että ”selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön.”

Maailmalla uutisoitiin laajasti 2019 vuoden loppupuolella Microsoftin kokeilusta testata Japanissa 4 päivän työviikkoa. Uutista jaettiin läntisessä maailmassa mm. The Guardian, CNN, CBSNEWS, CNBC ja BBC -medioissa. Microsoftin mukaan tuottavuus parani selvästi kokeilun aikana. Suomessa työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Mikko Härmä totesi julkisuuteen viitaten osittain kansainvälisiin kokemuksiin, että työajan lyhentämisellä ei välttämättä saavuteta lisätyöpaikkoja työmarkkinoille. Microsoftin näkökulmasta katsottuna se ei ole ollutkaan työajan lyhentämisen tarkoitus. Työttömyyden vähentymistä ei saavutettu myöskään Sipilän hallituksen vaatimuksilla pidentää työaikaa vaan päinvastoin.

Aloitteessa työajan lyhentämisen lähtökohtana on historian näkökulma työelämän laadun parantamisesta. Lyhentämisen puolesta tai vastaan näkökulmina ovat moninaisia. Työn murroksen, ilmaston, ympäristön, syntyvyyden, syrjäytymisen, kansantalouden ja myös ihmisten elämän laadun parantamisen näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella.

Puoluekokous vastauksessaan 2017 linjasi, että pidemmällä aikavälillä vuosityöajan lyhentäminen pitää olla tavoitteena ja toisaalta elämänkaaren aikana tehtyjen tuntien määrän katsottiin tarpeelliseksi lisääntyä.  Mitään toimia hallitusohjelman kirjausta lukuun ottamatta ei ole tehty.

Työmarkkinajärjestöistä työntekijä puolelta AKAVA ei ole ottanut asiaan kantaa ja SAK on nähnyt työajan lyhentämisen mahdolliseksi kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden rahoituksen näkökulmasta. Työnantajajärjestöt ovat Elinkeinoelämän keskusliiton koordinaatiolla olleet vastustamassa mm. kilpailukykysopimuksen työajan pidentämisen poistamista.

STTK julkaisi laajan raportin työviikon lyhentämisestä neljään päivään viikossa 2017. Kirjoittajina oli 11 asiantuntijaa työelämän eri osa alueilta, jotka edustivat laajasti myös työmarkkinakenttää. Raportin perusteella voisi valmiutta olla työajan lyhentämiseen myös työnantajajärjestöjen puolella, mikäli luottamus työmarkkinakentällä palautuu.

39 SDP toteuttaa hallituksessa laajan kokeilun 6 tunnin työpäivästä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen

 

Silloinen liikenne- ja viestintäministeri ja SDP:n varapuheenjohtaja, nykyinen pääministeri Sanna Marin esitti SDP:n 120 –vuotisjuhlassa, että SDP ajaisi työajan lyhentämistä ja palkansaajien työpäivän lyhentämistä 6 tuntiin nykyisestä 8 tunnista. Esitys synnytti laajan julkisen keskustelun. Oli hienoa, että vihdoin joku ministerin tasoinen ihminen edes muistutti, että työajan lyhentäminen on yhteiskunnallisen keskustelun väärti.

Samassa juhlassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julisti, että ”kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan”. Tätä on nyt noudatettava.

Marin jatkoi avaustaan mielipidekirjoituksella Aamulehdessä: ”Neljän päivän työviikko tai kuuden tunnin työpäivä elämiseen riittävällä palkalla voi joidenkin mielestä kuulostaa utopistiselta ja mahdottomalta. Niin ajateltiin aikoinaan myös viiden päivän työviikosta ja kahdeksan tunnin työpäivästä”.

Marin totesi, että  ”lyhyempää työaikaa vastustetaan pääasiassa ideologisista syistä”. Hän opasti yhteiskunnallisia keskustelijoita: ”täystuhon ennustajista huolimatta työajan lyhentämiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin”.

Esitän, että

SDP:n toteuttaa hallituksessa laajan kokeilun 6 tunnin työpäivästä yhdessä  työmarkkinajärjestöjen kanssa vielä vaalikauden 2019 – 2023 aikana.

Samalla SDP ilmoittaa ottavansa pitkän linjan tavoitteekseen siirtymisen 6 tunnin työpäivään ansiotasoa laskematta. Puoluekokouskaudella 2020 – 2023 käynnistetään SDP:n oma selvitys siirtymisestä lyhyempään työaikaan Suomessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 87


Kommentoi

Tietosuoja