Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että työvoimapalvelujen resurssit tulee saada lähemmäksi pohjoismaista tasoa, jotta riittävät palvelut työttömille ja työttömiä palkkaaville työnantajille voidaan varmistaa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että työvoimapalvelujen resurssit tulee saada lähemmäksi pohjoismaista tasoa, jotta riittävät palvelut työttömille ja työttömiä palkkaaville työnantajille voidaan varmistaa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että työvoimapalvelujen resurssit tulee saada lähemmäksi pohjoismaista tasoa, jotta riittävät palvelut työttömille ja työttömiä palkkaaville työnantajille voidaan varmistaa.
Aloitteessa tuodaan esiin tarve kehittää työttömien työnhakukoulutuksen lisäksi myös yritysten rekrytoinnista vastaavien osaamista palkkaamaan erilaisissa tilanteissa olevia henkilöitä (ikääntyneet, nuoret, osatyökykyiset).
Aloitteen lähtökohta on erittäin keskeinen. Työnhakijat tarvitsevat nykyistä henkilökohtaisempaa neuvontaa esimerkiksi ammatinvalinnan ja uraohjauksen tueksi. Lisäksi usealla työnantajalla ei ole riittävästi osaamista sopeuttaa työtä erilaisten työntekijöiden tarpeisiin. Työnantajavalmiuksien kehittäminen on hyvä siten nähdä laajana toimintatapa, jossa esimerkiksi yhtenä apuna voisivat olla TE-toimistoissa työskentelevät työkykykoordinaattorit.
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Tilanne
SDP on asettanut Suomen työllisyysasteen tavoitteeksi 75 prosenttia vaalikauden lopulla vuonna 2023, mikä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tarkoittaisi 60000 uutta työpaikkaa. Tavoite on nykyisessä talouden tilanteessa kunnianhimoinen. Edellinen hallitus pyrki nostamaan työllisyysastetta kurittamalla työttömiä. Sillä tavoin ei kuitenkaan synny yhtään uutta työpaikkaa. Työttömien hätyyttämisellä voidaan korkeintaan hiukan parantaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Siihenkin työttömien ahdisteleminen on hyvin tehoton menettely, sillä työtön työnhakija on vain yksi työhönoton osapuoli. Nyt puhutaan työttömien neuvontapalvelujen ja työnhakukoulutuksen lisäämisestä. Näilläkään ei tulla saavuttamaan merkittäviä tuloksia edellä mainituista syistä. On nimittäin unohdettu se, että työhönottotilanteessa on useampia osapuolia. Heitä ovat ainakin työnhakija, työhönottaja, työvoimaviranomainen, rekrytointikonsultti ja voi olla muitakin. Kouluttamaton työhönottaja tai rekrytointikonsultti karsii ensimmäisenä työhakemusten tulvasta iäkkäät, nuoret, osatyökykyiset, ay-aktiivit sekä pitkään työttömänä olleet työnhakijat. Juuri ne työnhakijat, joiden varsinkin olisi tarkoitus työllistyä, karsiutuvat ensimmäisenä pois. Jäljelle jäävät sabluunaan sopivat helposti työllistyvät henkilöt. Tilannetta voidaan parantaa koulutuksella. Työhönottajat voidaan tilastotietoihin ja tutkimustuloksiin tukeutuvan koulutusohjelman avulla opettaa hyväksymään monenlaisia erilaisia työnhakijoita, joilla kaikilla on omia vahvuuksiaan. Iäkkäät työntekijät ovat osaavia ja kokeneita ja heillä on paljon hiljaista tietoa. Nuoret työntekijät ovat innokkaita, ripeitä ja oppivia. Ay-aktiivit ovat hyviä järjestelemään mitä erilaisempia asioita. Osatyökykyiset voivat osa-aikaeläkkeensä jatkoksi ottaa vastaan osa-aikatyötä. Pitkään työttöminä olleilla ihmisillä on patoutunutta työhalua ja intoa päästä taas kuvioihin mukaan. Jotta järjestely olisi tehokas, samalla eri työnhakijaryhmiin mahdollisesti kohdistuvat esteet pitää poistaa, ettei ihmisten työllistyminen kaadu järjestelmän rakenteellisiin heikkouksiin. Osatyökykyisten ihmisten osa-aikatyön vastaanottamista estävät liian alhaiset tulorajat tulee justeerata kuntoon niin, etteivät ne enää estä osa-aikatyön vastaanottamista. Eri ikäryhmien sosiaaliturvamaksut pitää yhtenäistää.
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen paitsi työttömien työnhakijoiden työnhakukoulutuksen myös työhönottajien työhönottokoulutuksen toteuttamisen.
Perustelu
Kun työhönottajia koulutetaan ottamaan töihin ikääntyneitä, nuoria, osatyökykyisiä, ay-aktiiveja sekä pitkään työttömänä olleita työnhakijoita, nämä muuten vaikeasti työllistyvät ihmisryhmät voivat osaltaan ruveta oikeasti työllistymään.
Vaikka työhönottajien kouluttamisella ei synny kokonaan uusia työpaikkoja, niin tarjolla oleviin työpaikkoihin löydetään entistä paremmin tekijöitä eli kohtaanto-ongelma pienenee dramaattisesti,
Työhönottajien kouluttamiseen sisältyy käsittämättömän suuri potentiaali ja jopa kymmeniin tuhansiin avoimiin työpaikkoihin voidaan vaalikauden aikana tällä tavoin löytää tekijät.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 83
Kesäkuu 2023
Vuonna 2020 TE-toimistoresursseja vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2022 lähtien pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa 1 200 lisävirkailijaa. Pohjoismainen työnhaun malli vahvistaa henkilökohtaista, räätälöityä palvelua.