Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että SDP:lle laaditaan tavoitteet järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytön torjumisesta osaksi puolueen poliittista ohjelmaa puoluekokouskaudella 2020-2023, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ratkotaan hallituksessa ja että mainittujen ilmiöiden torjunnasta vastaavien viranomaisten riittävistä resursseista huolehditaan.
SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa todettiin, että vapaa yhteiskunta ja ihmisoikeudet ovat terroristien, tunnuksellisten ääriliikkeiden ja muiden järjestäytyneen rikollisuuden tahojen kohteena. Tähän haasteeseen on kyettävä vastaamaan hyvällä kansallisella sekä kansainvälisellä yhteistyöllä viranomaisten kesken. Turvallisuutta ja järjestystä ylläpitävillä viranomaisilla pitää olla riittävät resurssit ja työvälineet tehtäviensä hoitamiseen. Yhtä tärkeää on tukea entisestään sitä, mikä yhteiskunnassa on arvokasta; ihmisoikeuksien toteutumista, elinvoimaista kulttuuria ja osallisuutta.
Puolueen poliittisessa ohjelmassa on nostettu Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö merkittävään asemaan vakavan, järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisessä. Onkin tärkeää, että PTR-toiminnan resursoinnista ja kehittämisestä huolehditaan.
Hallitusohjelmassa on sovittu ihmiskaupan vastaisen työn tehostamisesta ja lisäresursoinnista. Hallitusohjelman mukaan tällä kaudella asetetaan valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, jonka toimintaa tukemaan osoitetaan riittävät henkilöresurssit.
Aloitteessa kannetaan huolta piilorikollisuuteen kuuluvista rikosmuodoista. On merkillepantavaa, että juuri nämä toiminnot kärsivät, kun poliisi pakotetaan tekemään niukkojen resurssien oloissa tehtäviensä priorisointia. Mitä enemmän rikoksia jää selvittämättä, sitä enemmän niitä tehdään ja sitä enemmän kansalaisten luottamus oikeusvaltioon rapistuu. Tähän kehitykseen meillä ei ole varaa. Siksi on tärkeää, että Marinin hallitus on kääntänyt poliisien määrän määrätietoiselle kasvu-uralle.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry
Järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa ovat ilmiöitä, jotka koskettavat entistä laajemmin myös Suomea. Erilainen jengirikollisuus ja siihen liittyvä harmaa talous, pimeän työvoiman välittäminen, kiristäminen ja huumekauppa ovat mediassa näkyvin osa tätä toimintaa, mutta kyseessä on huomattavasti laajempi ilmiö, johon kytkeytyy rahallisesti merkittävää bisnestä. Suomessakin huumekauppaan ja siihen liittyvään korruptioon on kytketty jopa johtavissa asemissa toimineita poliisiviranomaisia.
Huumausaineiden ja muiden päihteiden lisäksi yhä suurempi osa salakuljetuksesta keskittyy ihmisten kuljettamiseen laittomasti rajojen yli. Näitä ihmisiä käytetään hyväksi esimerkiksi perimällä näiltä kohtuuttomia kustannuksia salakuljettaen toteutetuista matkoista sekä rajanylityksen jälkeen esimerkiksi pimeänä halpatyövoimana tai prostituutiona. Rikoksina ihmiskauppa tarkoittaa Suomen lainsäädännössä pääsääntöisesti paritusta tai kiskonnan tapaista työsyrjintää. Tällä hetkellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ainoa järjestelmällinen viranomaistoiminnan keino puuttua kiskonnan tapaiseen työsyrjintään ja selvittää tällaisia hyväksikäyttötapauksia.
Merkittävä osa järjestäytyneen rikollisuuden hyväksikäyttämistä ihmisistä on myös eri syistä paperittomia ihmisiä, joilla ei joko ole laillista oikeutta oleskella ja työskennellä Suomessa tai jotka muuten ovat järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella. Näitä ihmisiä pakotetaan elättämään itsensä ainoilla tavoilla, jotka ovat heille mahdollisia: rikoksilla, kerjäläisyydellä, pimeällä työllä ja prostituutiolla. Näiden ihmisten löytäminen ja auttaminen joko integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan tai palaamaan tavalliseen elämään kotimaassaan on oltava keskeinen tavoite sosialidemokraattien politiikassa.
Kansallisten raja-aitojen madaltuminen ja globalisaatio tuo järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja Suomeen muualta tulleiden työntekijöiden hyväksikäytön yhä suuremmaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Vaikka pohjimmiltaan kansainvälisyys ja vähäisemmät rajamuodollisuudet ovat myönteinen asia, lieveilmiöitä on torjuttava ja siihen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää SDP:n 46. puoluekokoukselle, että
– Puoluekokous valtuuttaa valittavan puoluehallituksen laatimaan SDP:lle selkeät tavoitteet järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytön torjumisesta osaksi puolueen poliittista ohjelmaa puoluekokouskaudella 2020-2023.
– Puoluekokous velvoittaa SDP:n ministeri- ja eduskuntaryhmää nostamaan työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytön esille hallituksessa ja käynnistämään nykyisen lainsäädännön uudistamisen siten, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua työehtojen polkemiseen ja estää pimeän työn teettäminen.
– Puoluekokous velvoittaa SDP:n ministeri- ja eduskuntaryhmää lisäämään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, salakuljetukseen ja ihmiskauppaan liittyvää tutkintaa tekevien viranomaisten (poliisi, rajavartiolaitos, tulli, verottaja) resursseja siten, että ne kykenevät uskottavasti torjumaan tällaista rikollisuutta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 365
Marinin hallitus asetti Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän alkuvuodesta 2022. Työryhmän työn pohjalta annettiin hallituksen esitys HE220/2022, jossa esitettiin muutoksia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottamista koskevaan lakiin sekä lakiin ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta. Eduskunta hyväksyi esityksen keväällä 2023.
Uusi lainsäädäntö tarkoittaa parannuksia ihmiskaupan uhrin asemaan. Aikaisemmassa lainsäädännössä ihmiskaupan uhrin oikeus auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkumiseen oli pitkälti sidoksissa rikosprosessiin ja sen etenemiseen. Tästä syystä oikeus avun saamiseen saattoi lakata esimerkiksi silloin, kun ihmiskaupparikoksesta ei saada riittävää näyttöä. On arvioitu, että rikosprosessikytköksen vuoksi kaikki apua tarvitsevat eivät välttämättä edes hakeudu auttamisjärjestelmään. Uudessa lainsäädännössä uhrin auttamista ja rikosprosessia on erotettu niin, että uhrin oikeus avun saamiseen ei ole enää sidoksessa rikosprosessiiin. Myös mm. ihmiskaupan uhrien tunnistamista koskeviin säännöksiin tuli muutoksia, joilla parantamaan järjestelmän kykyä tunnistaa ihmiskaupan uhreja. Ennustettavammalla ja erityisesti uhrin avuntarvetta painottavalla auttamistoiminnalla edistettään ihmiskaupan ilmituloa, uhrien avun piriin ohjautumista ja siten myös osaltaan rikosvastuun toteutumista.