Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Huoltosuhteen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää työikäisiä ja -kykyisiä henkilöitä. Sen vuoksi tutkinnon suorittamisen seurauksena saatu oleskelulupa tukisi koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta.
Koulutus on aina investointi yksilöön. Asia ei koske ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, vaan esimerkiksi ammatillisia opiskelijoita ja lukiolaisia, jotka ovat tulleet Suomeen alaikäisinä turvapaikanhakijoina. Näiden nuorten tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista yhteiskuntaan ei pidä heikentää byrokratialla ja epävarmuudella.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Huoltosuhteen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää työikäisiä ja -kykyisiä henkilöitä. Sen vuoksi tutkinnon suorittamisen seurauksena saatu oleskelulupa tukisi koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta.
Koulutus on aina investointi yksilöön. Asia ei koske ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, vaan esimerkiksi ammatillisia opiskelijoita ja lukiolaisia, jotka ovat tulleet Suomeen alaikäisinä turvapaikanhakijoina. Näiden nuorten tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista yhteiskuntaan ei pidä heikentää byrokratialla ja epävarmuudella.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan katsoo että oleskelulupien määräaikaisuus on perusteltua säilyttää. Opiskelijan valmistumisen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan määräaikaa on kuitenkin tarpeen pidentää kahteen vuoteen, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. SDP näkee tärkeänä edistää ja edesauttaa kansainvälisten opiskelijoiden pysymistä Suomessa. Lisäksi puoluekokous painottaa oleskelulupajärjestelmän sujuvoittamisen sekä opiskelijoiden kielitaitoon ja muihin työelämävalmiuksiin panostamisen tärkeyttä.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen toiminaan sen eteen, että Suomessa toisen asteen ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö saa automaattisesti työntekijän pysyvän oleskeluluvan Suomeen.
Maahanmuuttovirasto myöntää opiskelijan oleskeluluvan opiskelijalle, sillä perusteella, että hänet on hyväksytty Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun tai muuhun oppilaitokseen ja opiskelu johtaa tutkintoon tai ammattiin. Tämä oleskelulupa on aina määräaikainen ja se myönnetään enintään opintojen keston ajaksi.
Opintojen jälkeen voidaan myöntää vuodeksi lupa työnhakua ja yrityksen aloittamista varten. Oleskelulupa voidaan myöntää myös jatko-opintojen, työn tai perhesiteen perusteella. Tällöin kyseessä on jatkuva määräaikainen oleskelulupa, jolle voi hakea jatkolupaa. Kun henkilö on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta määräaikaisella oleskeluluvalla ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, on hänen mahdollista saada pysyvä oleskelulupa.
Kansainväliset opiskelijat ovat Suomelle tärkeä voimavara työllisyyden ja elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Olennaista on, että tulijat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytävät paikkansa suomalaisilta työmarkkinoilta. Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan toimenpideohjelmasta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi. Samalla selvitetään taloudellisia tukimuotoja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien Suomessa opiskelevien lukukausimaksujen kompensoimiseksi, jos he jäävät valmistuttuaan Suomeen töihin. Valmistumisen jälkeinen oleskelulupa pidennetään kahteen vuoteen ja mahdollistetaan lyhytaikaisen työn vastaanotto.
Kahden vuoden aikaa työnhakuun tutkinnon suorittamisen jälkeen on pidettävä normaalitilanteessa hyvin riittävänä työllistymistä ajatellen. Mikäli henkilö ei kahden vuoden kuluessa työllisty Suomessa tavalla, joka oikeuttaisi työlupaan, ei voitane pitää kovin todennäköisenä, että hänen työllistymismahdollisuutensa jatkossakaan olisivat hyvät.
Tölö Unga Socialister ry
Suomi tarvitsee tulevina vuosian runsaasti uusia osaajia. Laadukas koulujärjestelmämme houkuttelee heitä maahamme jo jonkin verran. Järkevä tie täällä kouluttautuneiden ulkomaalaisten osaajien pitämiseksi maassamme on myöntää heille työntekijän oleskelulupa helposti ja ennakoitavasti niin, että henkilöt voivat suunnitella pysyvää tulevaisuutta Suomessa jo opiskeluaikana.
Tölö Unga Socialister ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puolueen toiminaan sen eteen, että Suomessa toisen asteen ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö saa automaattisesti työntekijän pysyvän oleskeluluvan Suomeen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 359
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sitouduttiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton osalta. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista myös jäisi Suomeen ja työllistyisi täällä.
Hallituskaudella säädettiin uudistettu laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella (227/2022).
Tämän lain perusteella kolmansista maista tuleville opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Ensimmäinen oleskelulupa on siis ainoa oleskelulupa, jonka opiskelija tarvitsee opintojen suorittamista varten. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan keskittyminen opintoihinsa alusta loppuun ilman, että jatko-oleskeluluvan hakemisesta kesken opintojen tarvitsee huolehtia. Jatkossa opiskelijan tulee esittää oleskelulupaa hakiessaan selvityksen turvatusta toimeentulosta ainoastaan ensimmäiseltä vuodelta.
Toinen merkittävä muutos koskee kolmansista maista tulevia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa loppuun, sekä tutkijoita, joiden tutkimustyö tulee päätökseen. Jos heillä ei tuolloin ole työpaikkaa tai jotain muuta perustetta, jonka nojalla hakea oleskelulupaa, voidaan heille uudistetun lain pohjalta myöntää oleskelulupa työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten kahdeksi vuodeksi. Aikaisemmin tämän niin sanotun työnhakuluvan saattoi saada yhdeksi vuodeksi. Lisäksi työhakuluvan käyttöä on joustavoitettu.
Lisäksi ulkomaalaislakia on muutettu niin, että, pitkäaikainen ns. D-viisumi on laajennettu koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita sekä heidän perheenjäseniään.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Huoltosuhteen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää työikäisiä ja -kykyisiä henkilöitä. Sen vuoksi tutkinnon suorittamisen seurauksena saatu oleskelulupa tukisi koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta.
Koulutus on aina investointi yksilöön. Asia ei koske ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, vaan esimerkiksi ammatillisia opiskelijoita ja lukiolaisia, jotka ovat tulleet Suomeen alaikäisinä turvapaikanhakijoina. Näiden nuorten tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista yhteiskuntaan ei pidä heikentää byrokratialla ja epävarmuudella.
Kannattajat