Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että muutos helpottaisi uusioperheiden lasten asemaa. Lapsen oikeuksien kannalta on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus saada perhemuotonsa tunnustetuksi myös lainsäädännön tasolla.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

– Muutosesitys 1

Helsinki pk-ryhmä · Helsinki 3

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että muutos helpottaisi uusioperheiden lasten asemaa. Lapsen oikeuksien kannalta on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus saada perhemuotonsa tunnustetuksi myös lainsäädännön tasolla.

Kannattajat
  • Hanna Huumonen
  • Iiris Niinikoski
  • Sara Salonen

Puoluehallitus tunnistaa erilaisten perheiden tarpeista aiheutuvat ongelmat ja on sitä mieltä, että esitetyn muutoksen vaikutuksia on syytä selvittää. Useamman kuin yhden juridisen vanhemman mahdollisuus saattaa vaikuttaa myös useampiin kuin aloitteessa esille tuotuihin lainkohtiin.

180 Lapselle oikeus useampaan kuin kahteen juridiseen vanhempaan

Tölö Unga Socialister ry, Eurooppademarit-Tähti ry ja Nuorsosialidemokraatit NUS ry

 

Monien lasten elämässä on tilanne, jossa vanhemmuutta jakaa useampi kuin kaksi henkilöä. Näitä tilanteita löytyy esimerkiksi sateenkaariperheistä tai uusperheistä. On myös olemassa lapsia, joiden kohdalla vanhemmuus on alun perin vahvistettu ”väärin”, esimerkiksi aviomiehelle biologisen isän sijaan. Joissakin tilanteissa lapsen elämään tulee ihmisiä, jotka toimivat lapsen tosiasiallisina vanhempina ja joiden vahvistaminen myös virallisesti lapsen vanhemmiksi voi olla lapsen edun mukaista. Tämä on mahdollista esimerkiksi adoptioon tai lastensuojelun perhesijoitukseen liittyvissä tilanteissa.

Lapsen etu on, etteivät hänen elämässään tosiasiallisesti olevat vanhemmat joutuisi valitsemaan, kuka voi olla juridinen vanhempi. Lapsen etu on myös, ettei yhdenkään olemassa olevan juridisen vanhemman tarvitse vasten aitoa tahtoaan luopua juridisesta vanhemmuudestaan.

Joulukuussa 2019 voimaan tulleen uudistetun lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain myötä lapselle on mahdollistettu tapaamisoikeus useampaan kuin kahteen vanhempaan. Lapselle voidaan myös sopia tai oikeudessa vahvistaa useampi kuin kaksi huoltajaa. Näin ollen useamman kuin kahden juridisen vanhemman vahvistaminen toisi mukanaan enää vanhemmalle elatusvelvollisuuden sekä lapselle perintöoikeuden vanhempaansa. Eli potentiaalisesti lapselle paremman toimeentulon sekä lakiosan mahdollisesta perinnöstä.

Tölö Unga Socialister ry, Eurooppademarit–Tähti ry sekä Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittävät, että

puoluekokous edellyttää SDP:n toimivan sen eteen, että lapselle, jolla on enemmän kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa, voidaan vahvistaa kaikkiin vanhempiinsa oikeudellinen lapsen ja vanhemman välinen suhde.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 336

    • Äitiys- ja isyyslait yhdistettiin vanhemmuuslaiksi. Liittymät myös digitalisaatiota koskeviin hallitusohjelmakirjauksiin ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan. Nykysääntelyn peruslähtökohtia ei muutettu: kaksi oikeudellista vanhempaa. Kirjaukset joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon. Luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle maaliskuussa 2021 ja hallituksen esitys (HE 132/2021 vp) annettiin 23.9.2021. Laki tullut voimaan vuoden 2023 alussa. Lisätietoa: https://oikeusministerio.fi/-/aitiys-ja-isyyslait-yhdistyvat-vanhemmuuslaiksi

     

     

    • Vanhemmuusnimikkeitä käsiteltiin myös translain uudistamisen yhteydessä. Hyväksytyssä esityksessä vanhemmuus määräytyy lähtökohtaisesti vanhemmuuslain mukaisesti ja vanhemmuusnimikettä on myöhemmin mahdollista muuttaa vastaamaan vahvistettua sukupuolta.

     

    Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä (s. 6-7):

    ”Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen mukaista ratkaisua, jossa vanhemmuus määräytyy lähtökohtaisesti vanhemmuuslain mukaisesti ja vanhemmuusnimikettä on myöhemmin mahdollista muuttaa. Esityksen mukaan alkuperäiset lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevat tiedot, jotka kuvaavat vanhemmuuslain mukaan määräytynyttä vanhemmuutta, esitetään säilytettäväksi väestötietojärjestelmässä, koska osa viranomaisista (esimerkiksi Kela, julkinen terveydenhuolto ja lastenvalvojat sekä tuomioistuimet) tarvitsee jatkossakin kyseisiä tarkkoja perheoikeudellisia tietoja. Osalle tietoja vastaanottavista tahoista riittää kuitenkin vain vanhemmuusnimikettä koskeva tieto.

     

    Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että vanhemmuusnimikettä on mahdollista muuttaa. Ehdotettu sääntely korostaa myös tältä osin henkilön itsemääräämisoikeutta. Lisäksi yksityisyyden suojan näkökulmasta ehdotettu muuttamismahdollisuus on perusteltu, koska vanhemmuusnimikkeen muuttamisen myötä vanhemman transtausta ei ilmene lapsen päivittäisiä asioita hoitaessa.

     

    Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että hakemusmenettely on joustava siten, että hakemus voidaan tehdä joko sukupuolen vahvistamista koskevan hakemuksen yhteydessä tai erikseen sen jälkeen. Tämä tukee eri vaiheissa mahdollisuuksia asiaan liittyvään harkintaan ja perheenjäsenten välisiin keskusteluihin ennen vanhemmuusnimikkeen muuttamista.

     

    Valiokunta korostaa, että tiedot, joista käy ilmi sukupuolen vahvistaminen, ovat arkaluonteisia, minkä vuoksi niitä tulee luovuttaa vain tarkoin rajatuissa tapauksissa niitä tarvitseville tahoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että aiemman vanhemmuusnimikettä koskevan tiedon luovuttamista on tiedon arkaluonteisuudesta johtuen esityksessä rajattu siten, että se ehdotetaan lisättäväksi Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 40 §:ssä säädettyihin luovutusrajoituksen alaisiin tietoihin (7. lakiehdotus).”

     


Kommentoi

Tietosuoja