Puoluekokous toteaa, että SDP:n kanta eutanasiaan on neutraali. Puoluekokous myös velvoittaa puolueen toimimaan määrätietoisesti palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä seuraamaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille itsemääräämisoikeusperiaate ja käynnissä oleva STM:n laajapohjainen asiantuntijatyöryhmän työ huomioon ottaen.

SDP:n kanta eutanasiaan on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana muuttunut kielteisestä neutraaliin. Vuonna 2008 puoluekokous ei ollut kannattanut eutanasian laillistamista, mutta vuoden 2017 puoluekokous otti asiaan uuden kannan käsitellessään aloitetta, jossa esitettiin puolueen kannan muuttamista eutanasiaan neutraaliksi. Puoluekokouksen 2017 päätös oli seuraava: ”Puoluekokous yhtyy aloitteeseen muuttaa SDP:n kanta eutanasiaan neutraaliksi. Mielipiteen muodostuksen tueksi Suomessa tarvitaan yhteiskunnallista, eutanasiaa koskevaa keskustelua eri näkökulmista. Samalla puoluekokous viittaa saattohoitolain aikaansaamista koskevan aloitteen 87 vastaukseen ja toteaa lisäksi, että on tarve lisätä kansalaisten tietoisuutta hoitotahdon ilmaisemisesta.”

Ihmisen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden kivuttomaan kuolemaan tulee olla etusijalla suhteessa sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän vallitseviin käytäntöihin. Tällä hetkellä potilaan itsemääräämisoikeudesta on säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasta on lain mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos potilaan tahdosta ei saada selvitystä, on potilasta hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Itsemääräämisoikeus rajoittuu potilaan suostumiseen tai hoidosta kieltäytymiseen. Potilas ei voi vaatia itselleen hoitoa, jota ei katsota hänen sairautensa tarkoituksenmukaiseksi hoidoksi.

Hoitotahdon selvittäminen on ehdottoman tärkeää, mutta samalla tulee huomioida jokaisen ihmisen oikeus muuttaa mielipidettään. Potilaalla tulee olla oikeus keskustella myös kuolemasta ja esittää kuolemaan liittyviä toiveita.

Eutanasian sallivissa maissa (Hollanti, Luxemburg, Belgia, Kolumbia, Kanada) kärsimys katsotaan keskeiseksi eutanasiaan oikeuttavaksi syyksi. Eutanasia ei ole rangaistava teko, mikäli noudatetaan sovittuja menettelyohjeita. Maissa, joissa on mahdollista saada lääkäriapua itsemurhan tekoon, on painotettu potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta.

Eutanasiaa tulee tarkastella paitsi eettisenä myös lääketieteellisenä ja oikeudellisena kysymyksenä. Suomessa tarvitaan omaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen olisi suomalaiseen oikeusjärjestelmään istuva, eutanasian salliva lainsäädäntö.

Palliatiiviseen hoitoon sekä saattohoitoon on muutaman viime vuoden aikana panostettu, mutta ammattimaiseen saattohoitoon tulisi jatkossakin panostaa.

Toukokuussa 2018 eduskunta hylkäsi eutanasian eli kuolinavun sallivan kansalaisaloitteen hyväksyen samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyneen , jossa edellytettiin hallitukselta laajapohjaisen asiantuntijaryhmän asettamista selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa. Valiokunnan mukaan lisäselvityksissä on käytävä läpi myös eutanasian eli kuolinavun mahdollinen käyttöönotto Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmä työskentelee kesän 2021 puoliväliin asti.

165 Eutanasia on laillistettava

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen Puolueen on laillistettava inhimillinen eutanasia. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta elämästään ja sen päättämisestä esimerkiksi hoitotestamentilla. Eutanasia on mahdollistettava hoitomuodoksi Suomessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 313


Kommentoi

Tietosuoja