Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteentekijä esittää, että puolueen sääntökokonaisuutta sekä äänestys- ja vaalijärjestystä muutettaisiin siten, että käräjä- tai hovioikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa tuomioistuimessa ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneiden mahdollisuutta asettua ehdolle yleisissä vaaleissa rajattaisiin. Aloitteentekijä esittää, että ehdolle asettamisen määräajaksi asetettaisiin 12 vuotta tuomion antamisesta ja 10 vuotta sen suorittamisen päättymisestä. Lisäksi hän esittää, että vastaavat määräajat ehdonalaisen tuomion tai sakkorangaistuksen osalta olisivat kuusi ja neljä vuotta.
Aloitteen esitys on länsimaisten oikeusvaltioperiaatteiden ja sosialidemokraattisten arvojen vastainen. Erityisesti pohjoismaisen oikeusvaltion ja sosialidemokraattisen kriminaalipolitiikan lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen yksilö tuomionsa kärsittyään sovittaa tekonsa ja palaa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Aloitteessa kuitenkin esitetään, että puolue efektiivisesti ottaisi käyttöönsä kategorisen lisärangaistuksen, jolla rajoitettaisiin yksilön poliittisia oikeuksia vielä pitkän ajan kuluttua tuomion kärsimisen jälkeen. Vastaavan kaltaisesta lisärangaistuksesta rikoslaissa, kansalaisluottamuksen menetyksestä, luovuttiin jo vuonna 1969 ja todistajaksi kelpaamattomuuden osalta v. 1953.
Käytännössä aloitteen esityksen toteuttaminen olisi mahdotonta. Puoluetoimijoilla ei ole lakiperustetta esimerkiksi turvallisuusselvityksen hankkimiseksi ja lisäksi aloitteessa esitetyt määräajat ovat osin pidemmät kuin rikosrekisterimerkintöjen poistumisajat. Esimerkiksi rikosrekisterin tieto ehdollisesta vankeudesta poistetaan viiden vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion antopäivästä, kun aloitteessa esitetään vastaavaksi määräajaksi kuutta vuotta. Tällaisten tietojen pyytäminen tuomioistuimilta tietopyynnöillä olisi mahdotonta, puhumattakaan vastaavien tietojen pyytämisestä ulkomaisilta oikeusasteilta.
Ehdokkaaksi vahvistettavan henkilön nauttiman poliittisen luottamuksen arvioiminen on kokonaisvaltaista. Luottamuksen arvioinnin pohjana ei ole perusteltua pitää vain henkilön toiminnan lainmukaisuutta ja mahdollisia rikostuomioita, vaan ottaa huomioon myös muita perusteita. Tällaisen poliittisen luottamuksen arviointi on aina tapauskohtaista, ja harkintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi mahdollisten rikostuomioiden osalta määräaikoja tärkeämpää on henkilön viimeaikainen nuhteeton toiminta ja tuomitun rikoksen laatu ja vakavuus suhteessa julkisen tehtävän hoitamiseen.
Vaalityössä tukemisen ja ehdokkaaksi sopimisen varmistamiseksi on tärkeää, että erityisesti jokainen uusi ehdokas haastatellaan ennen päätöstä ehdokkaaksi asettamiseksi. Tällaisissa tilanteissa on toivottavaa luottamuksellisessa ilmapiirissä kysyä ja kertoa kaikista sellaisista asioista, jotka voivat vaikuttaa henkilön vaalityöhön, saamaan julkisuuteen ja mahdollisen luottamustoimen hoitamiseen.
Hakametsän Sosialidemokraatit ry:n jäsen Jyrki Koskinen
Nykyinen muotoilu säännöissä/vaaliohjesäännöissä on epäselvä ja tulkinnanvarainen, joka johtaa erilaisiin tulkintoihin eri puolilla Suomea. Tällöin puolueen jäseniä ei kohdella tasa-arvoisesti. Lisäksi on puolueen uskottavuuden kannalta tärkeää, että puolueen piiristä vaaliehdokkaiksi ei aseteta rikoksista tuomittuja henkilöitä, vaikka heidän voitaisiin arvioida keräävän paljon ääniä.
Hakametsän Sosialidemokraatit ry:n jäsen Jyrki Koskinen esittää, että
puolueen sääntöihin ja/tai vaaliohjesääntöihin täsmennetään, että suomalaisessa käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa oikeuslaitoksessa vankeusrangaistukseen tuomitut henkilöt eivät voi tulla asetetuksi puolueen vaaliehdokkaiksi ennen kuin ao. tuomion antamisesta on kulunut vähintään kaksitoista vuotta ja tuomion suorittamisen päättymisestä on kulunut kymmenen vuotta. Mikäli kyse on ehdollisesta tuomiosta tai sakkorangaistuksesta ao. määräajat ovat kuusi ja neljä vuotta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 221