Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen teollisen toiminnan monipuolistamiseksi ja toteaa, että eri toimenpiteitä teollisuuden rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan. Puoluekokous edellyttää, että puoluehallitus laatii nopealla aikataululla teollisuuden uudistusohjelman. Ohjelmassa huomioidaan tutkimusta, kehittämisrahoitusta sekä koulutusta koskevat ratkaisut. Ohjelma edellyttää tietoja muiden kehittyneiden talouksien kustannusrakenteista sekä niiden teollista tulevaisuutta koskevista linjauksista. Puoluekokous korostaa valtion vahvaa osallistumista ja omistajuutta uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä toiminnan käynnistämisessä, jotta teollisen talouden jatkuva kehitys varmistetaan.

Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen teollisen toiminnan monipuolistamiseksi ja toteaa, että eri  toimenpiteitä teollisuuden rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan.

– Muutosesitys 1

Marie Kuusinen · Pirkanmaa 3

Lisäykset aloitteeseen;
Tarvitaan kattava selvitys teollista taloutta koskevista systeemitason muutoksista, teollisuuspoliittinen ohjelma ja siihen suhteutettu tutkimuksen, kehittämisrahoituksen ja liittyvien toimintojen uudistus- ja kasvuohjelma mukaan lukien koulutuksen aluetta koskevat ratkaisut.

Tarvitaan tieto muiden kehittyneiden talouksien teollista tulevaisuutta koskevista ratkaisuista.

Tarvitaan tieto kokonaiskilpailukyvystä ja siihen suhteutettu innovaatiopolitiikan uusi rakenne.

Tarvitaan Valtion vahva osallistuminen niin uusien ratkaisujen kehittämisessä kuin toiminnan käynnistysvaiheessa.

Tarvitaan Valtion vahva osallisuus tai omistajuus teollisen talouden jatkuvan kehityksen ja kasvun varmistamiseksi.

Aloitteessa kannetaan huolta mm. teollisuuden ja viennin rakenteen yksipuolisuudesta. Lisäksi kiinnitetään huomiota ohjelmalliseen lähestymistapaan asioiden korjaamiseksi sekä vallitsevan tilanteen parantamiseksi.

Suomella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen. Kestävän kasvun avain on kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja. Suomen vahvuutena on moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.

Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita. Näin on mahdollista vahvistaa viennin merkittävää kasvua nykyisestä.

Panostamalla lisäksi ohjelmallisesti kansainväliseen kasvuun sekä vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan Suomi kykenee monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on linjattu useista ohjelmista ja tiekartoista, joiden avulla voidaan vastata aloitteessa mainittuihin haasteisiin. Esimerkiksi viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, joka tehdään yli perinteisten toimialarajojen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa, keskittyy moniin aloitteen kannalta tärkeisiin asioihin. Ohjelmassa painotetaan muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, tuottavuuden ja jalostusarvon nostoa sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtymistä.

Lisäksi tarkoituksena on laatia tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi. Käytännössä tavoitteena on kehittää julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia, innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää johtamista ja kasvupolitiikan koordinaatiota läpi valtionhallinnon.

Muita tärkeitä toimenpiteitä ovat 1.) toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen, jotka sovitetaan yhteen ilmastotoimien kanssa, 2.) kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa suomalaista omistajuutta, ja 3. aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään.

16 Teollisuutta tarvitaan edelleen talouden vahvaksi perustaksi

Sastamalan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

 

Teollinen talous on kehittyneiden talouksien rakennemuutoksista huolimatta keskeinen talouden alue niin työllisyyden, tulonmuodostuksen kuin arvonlisäyksenkin tuoton osalta. Markkinavetoisen kapitalismitalouden kyvyttömyys ja haluttomuus kehittää taloutta ottaen huomioon myös kansallisia intressejä johtaa siihen, että tarvitaan valtiollista ohjausta teollisen pohjan ja sen rakenteen kuin myös jalostusasteen nostamiseksi. Uskotaan vahvasti, että ilmasto-, energia- ja ympäristökriisit olisivat hoidettavissa merkittävissä määrin teknologian kehittämisellä. Tavoiteltavan muutoksen aikaansaamiseksi pitää olla määrätietoisesti johdettava ohjelma, koska halutun muutoksen toteuttamisessa ei riitä uskomus markkinoiden vapauteen eikä EU:n direktiiveihin.

Suomen teollinen tuotanto lepää vielä suuressa määrin muutamien keskeisten toimialojen ja niiden tuotteiden varassa. Puunjalostuksessakin otetaan jopa taka-askeleita sellun ja pahvin tuotannon voimistuessa eikä luvattuja kymmeniä uusia korkeammin jalostettuja tuotteita ole markkinoilla näkynyt. Uuden teollisen järjestelmämuutoksen perusratkaisuja tehdään muualla kuin Suomessa.

 Teollisuuden kehittämisessä on kysymys myös kansantulon ja tuottavuuden kasvattamisesta. Vuosikymmenen paikallaan junnannutta tuottavuuskehitystä saadaan liikkeelle valmistavan tuotannon lisäämisellä ja jalostusarvon kehittämisellä. Tällä taas on makrotaloudellinen yhteys tuloihin ja veroihin sekä hyvinvointiin puhumattakaan hyvinvointipalveluista. Suomen kehittämis- ja tutkimuspanostus on ollut verrattain suurta, mutta sen vaikuttavuus talouden ja ennen kaikkea teollisen perustan uusiutumiseen on lähes olematonta. Tästä seuraa, että julkinen tukirahoitus on otettava kokonaisarvioon teollisen toiminnan kehittämiseksi.  Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on koottava yhteen ja sen käyttö ohjelmoitava ja koordinoitava vaikuttavuuden parantamiseksi. Tämän ohella tarvitaan investointien rahoittamiseksi kansallista rahastointia.

Teolliseen kehittämiseen liittyy myös valtava osaamisen ja hiljaisen tiedon potentiaali, jota työntekijät edustavat, ja joka pitää vapauttaa innovaatiopanokseksi työelämän rakenteellisten muutosten osatekijäksi. Työntekijöiden koulutustaso, asiantuntijuus ja osaaminen on otettava täysimittaisesti käyttöön. Työelämän demokratiaa kehitettäessä työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä lisätään ja heidän osuuttaan yrityksen kokonaistuloista kasvatetaan. Ensimmäisiä askelia tähän suuntaan olisivat yrityskohtaiset palkansaajarahastot.

Tunnetun taloustieteilijän Mariana Mazzucaton korostama arvonluonnin riippuvuus yhteiskunnallisista tekijöistä, infrastruktuurista, sidosryhmien panostuksesta ja yhteiskunnan instituutioiden kehitysasteesta tukee sitä, että kehitystyö perustetaan laajalle pohjalle ja että huomioon otetaan sidosryhmien intressit. Samaa tukee hänen arvionsa riskin laukeamisen vaikutuksista. Riskit kohtelevat ankarimmin sidosryhmiä, eivät niinkään sijoittajia ja omistajia.

Suomen teollisuuden rakenne ja erityisesti sen viennin rakenteen haavoittuvuus on kansallinen kysymys. Investointituotevaltaisuus tekee viennistä ja kansantaloudesta hyvin suhdanneherkän. Tämän seikan vaikutus näkyy työllisyyden ja muiden talouden makrotason mittareiden voimakkaana vaihteluna.

Usko markkinoiden ohjaukseen ja pääoman intressien yhteensopivuus kansallisten tavoitteiden kanssa ei tue edessä olevien muutosten hallittua ja riittävän nopeaa toteutusta. Tarvitaan siten kansallista ohjelmointia ja ohjausta. Sen organisointi on valtiovallan tehtävä. Valtiolla on tarkoitukseen käytettävissä sekä suoria toteuttamisvälineitä että markkinaohjautuvia menettelyjä. Hallitusohjelmassa on mittava haaste työllisyyden kasvattamiseksi. Teollistaminen ja työllisyys kulkevat edelleen rinnakkain, vaikka automaatio ja robotisaatio ovat kuvassa mukana. Uuden teollisen rakenteen kasvattaminen poikii myös muille talouden sektoreille sekä työllisyyttä että tulonmuodostusta. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava rohkeasti ja voimakkaasti.

Sastamalan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että

Puolue käynnistää kansallisen ohjelman, jonka tavoitteena on teollisen tuotannon rakenteiden uudistaminen niin, että

  • Maastrichtin sopimuksen estämättä julkiselle teolliselle toiminnalle voidaan antaa lisää tilaa
  • löydetään konkreettisia rakenteellisia muutoksia, jotka mahdollistavat uudenlaisen ajattelun
  • kannustetaan käynnistämään osuustoiminnallisia teollisia tuotanto-osuuskuntia
  • käynnistetään ilmasto- ja ympäristöystävällistä teollisuustuotantoa, esim. kotimaista sähköbussituotantoa ja puurakentamista
  • työntekijöiden osallistuminen työn organisointiin ja päätöksentekoon mahdollistuu

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 57


Kommentoi

Tietosuoja