Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen erityisesti köyhimpien eläkeläisten toimeentulon parantamisesta sekä pieni- ja keskituloisten eläkeläisten veronalennuksista. Muilta osin puoluekokous ei sen sijaan pidä tarkoituksenmukaisena suunnata yksittäisenä toimena tuntuvia veronalennuksia suurituloisimmille eläkeläisille, sillä se voi vaikeuttaa sosiaaliturvan ja palvelujen rahoittamista.

Puoluekokous ei yhdy ehdotukseen indeksijärjestelmien muuttamisesta. Eläkeläisten kulutuskorin hinnan kehitystä suhteessa kuluttajahintaindeksiin tulee edelleen seurata.

Aloitteessa nostetaan esiin perusteltu huoli erityisesti köyhimpien eläkeläisten toimeentulosta ja esitetään tilanteen parantamiseksi eläkeläisten verotuksen uudistamista muiden tulonsaajaryhmien kanssa tasa-arvoisemmaksi korottamalla eläketulovähennystä sekä alentamalla valtion veroja 1,5 prosenttiyksilöllä. Lisäksi esitetään työeläkkeiden tason sitomista nykyistä enemmän palkkojen kehitystä mittaavaan indeksiin.

Eläkeläisten toimeentulo perustuu moniin tekijöihin. Verotuksen ohella siihen vaikuttavat yleinen hintataso, eläkkeen ja sosiaaliturvan taso sekä julkisten palvelujen laatu ja hinta. Myös varallisuudella on merkitystä etenkin suurituloisimpien eläkeläisten kohdalla, jotka ovat voineet säästää palkastaan jo työelämänsä aikana. Siksi eläkeläiset ovat keskimäärin suhteellisen vauraita. Toisaalta huono-osaisimpien eläkeläisten tilanne on hankala, sillä heillä ei ole mahdollista kerryttää työllä lisätuloja työelämässä olevien tapaan.

Huomio tulee kiinnittää erityisesti pieni- ja keskituloisiin eläkeläisiin, joiden hyvinvointi on eniten vaarassa. Siksi SDP:n vero-ohjelmassa on katsottu, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten tuloverotusta tulee alentaa. Kaikkein pienituloisimmat – alle 1000 euroa kuukaudessa – tienaavat eivät kuitenkaan maksa lainkaan tulovero, joten heidän asemaansa ei voi parantaa veronalennuksin. Päinvastoin heitä hyödyttävä sosiaaliturvan ja palvelujen parantaminen on rahoitettava pääosin verovaroin.

SDP:n puoluekokous vuonna 2017 kiinnitti huomiota samaan asiaan ja velvoitti puoluehallituksen laatimaan toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Vuonna 2018 julkaistussa eläketoimenpideohjelmassa on 15 toimenpidettä, jolla parannetaan eri tavoin eläkeläisten toimeentuloa muun muassa korkeampien eläkkeiden, sosiaaliturvan, palvelujen ja paremman tietopohjan avulla. Siinä myös ”edellytetään, ettei eläkeläisten verotus ole kireämpää kuin palkansaajilla vastaavalla tulotasolla”. Tämä tavoite toteutuu jo tällä hetkellä ja pienituloisimpien eläkeläisten verotus on palkansaajien verotusta alempaa.

Hallitusohjelmassa vuonna 2019 SDP:n eläketoimenpideohjelma edistyy monilta osin. Esimerkiksi eläkkeet nousivat tuntuvasti vuoden 2020 alusta painottuen pienimpiin eläkkeisiin ja eläkeläisten verotus keveni erityisesti keskituloisten eläkeläisten kohdalla.

Kansan- ja takuueläkkeitä korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksiä vastaavasti. Työeläkeindeksi kompensoi kuluttajahintojen muutoksen lisäksi 20 prosenttia palkansaajien ansiotason reaalinoususta. Puoluekokoukselle 2017 tehtiin aloite työeläkkeiden tason sitomista nykyistä enemmän palkkojen kehitystä mittaavaan indeksiin. Tuolloin puoluekokous linjasi, ettei puolue tavoittele palkkaindeksiä tai palkkapainotteisempaa indeksiä. Vastaava linjaus tehtiin puoluekokouksessa myös 2010 ja 2012. Eläketoimenpideohjelmassa 2018 tätä linjaa on perusteltu sillä, että eläkeläisköyhyyden ja pienituloisuuden lieventämiseksi työeläkeindeksin muutos olisi tehotonta, ”sillä se ei juurikaan vaikuta pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon prosenttikorotusten vaikuttaessa eniten suurimpiin eläkkeisiin”.

Lisäksi ohjelmassa nostettiin esiin, että indeksiturvan muuttamista yksittäisenä toimenpiteenä ilman yhteyttä muuhun eläketurvaan olisi pitkällä aikavälillä kallista ja ongelmallista eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Eläkkeiden rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla, jotta jokainen ikäluokka voi luottaa eläkejärjestelmän kykyyn turvata toimeentulo vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalta. Väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien supistuminen aiheuttavat merkittäviä paineita myös eläkkeiden rahoitukselle tulevaisuudessa. Työllisyyden kestävä kasvu on myös eläkkeiden rahoituksen kannalta oleellista.

Eläkkeensaajien kulutuskorin rakenne poikkeaa muun väestön kulutuskorin rakenteesta. Muuhun väestöön verrattuna eläkeläisten keskimääräisessä kulutuksessa korostuvat ruoka, asuminen ja terveyden ja sairauden hoito. Joinain vuosina eläkeläisten kulutuskorin hinta nousee kuluttajahintaindeksiä nopeammin ja joinakin vuosina hitaammin. Siksi näyttää siltä, että pidemmällä aikavälillä kuluttajahintaindeksiin sidotut indeksikorotukset turvaavat etuuksien ostovoiman pysymisen ennallaan.

15 Eläkeläisköyhyyden poistaminen oikeudenmukaisella verotuksella

Suur-Leppävaaran Demarit ry

 

Eläkeläisiä oli vuoden 2018 lopussa 1,6 miljoonaa ja määrä kasvaa nopeimmin kuin muiden ikäryhmien. Koko väestöstämme eläkeläisten osuus oli vuoden 2018 lopussa noin 28 % koko väestöstä. Heistä suurin osa on pienituloisia ja  noin 90 % ansaitsee alle 2500 euroa kuukaudessa. Alle köyhyysrajan sinnittelee yhä kasvava joukko, koska jokaisen eläke pienentyy lakisääteisesti joka vuosi. Eläkeläisten verotus on kireämpää kuin muiden tulosaajaryhmien. Eläkeläisten tulojen pienentyessä  kaikkien muiden ikäluokkien palkka-  ja toimeentulokehityksestä pidetään huolta. Keskimääräinen eläke oli vuonna 2018 vain 1656 euroa/kk:ssa.

Verovaroin rahoitettaviin sosiaalietuuksiin, kuten kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin tehdään indeksitarkistuksia ja tasokorotuksia, joiden avulla niiden ostovoima turvataan. Työeläkkeisiin ei lakisääteisesti voida tehdä tasokorotuksia, koska tämä ”myöhennetty palkka” sidottiin alun perin palkkaindeksiin, joka säilytti eläkkeessä ansaitun tulotason. Nyt käytössä oleva taitettu indeksi on kaikista epäoikeudenmukaisin, joka perustuu vain 20 %:lla palkkatasoon ja 80 %:lla kuluttajahintoihin. Indeksit vaikuttavat  suoraan maksettuihin eläkkeisiin.  Eläkeläisten ostovoima on pienentynyt kaikilla tulotasoilla. Pienemmillä tulotasoilla ostovoiman heikentyminen on ollut suurinta.. Viime vuodelta indeksitarkistus on 1.446. Mutta se ei näy käteen jäävässä eläkkeessä, joka pysyy samana. Ostovoima on siis vähentynyt, koska kaikki tavaroiden hinnat, palvelut, energia ja vuokrat ovat nousseet, mutta reaalieläkkeet eivät.

Verotus on keskeisin tekijä, kun tarkastellaan ostovoiman kehitystä. Eläkeläiset maksoivat veroja  17 %  verokertymästä. Eläkeläisten verot ja maksut koostuvat: valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja yleisradioverosta. Kunnallisvero on käytännössä progressiivinen johtuen eläketulovähennyksestä ja perusvähennyksestä. Vuonna 2017 veroja kiristettiin 1,5 %:lla, lisäksi suurempia eläkkeitä on verotettu ns. ”raippaverolla”. Eläketulovähennys vaikuttaa valtionverotuksessa. Käytännössä pienempiä eläkkeitä ei veroteta lainkaan. Tulojen kasvaessa verot kiristyvät huomattavasti. Marginaaliveroprosentti on yli 40 % kaikilla yli 11 093 euroa vuodessa eläketuloa saavilla. Puhumme nyt siis pienituloisista eläkeläistä. Eläketulovähennys pienenee tulojen kasvaessa johtuen tuloveroasteikon progressiivisuudesta ja eläketulon lisäveron ansiosta. Kunnallisverolla on suurempi merkitys pieni- ja keskituloisten eläkeläisten tuloihin. Valtion ansiotuloveroasteikko vaikuttaakin enemmän  hyvätuloisiin.

Lisäksi käyty retoriikka lähtee olettamuksesta, että eläkeläiset ovat toisen luokan kansalaisia, joita varten tarvitaan vain paljon tuottamattomia palveluja ja jotka aiheuttavat vain kuluja yhteiskunnalle.  Palvelut kuuluvat kaikille, ne eivät korvaa ansaittua eläkettä, jota on maksettu koko työura. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sisältää myöskin samanlaiset mahdollisuudet eläketulon riittävästä tasosta.

Ihmisten tulisi olla yhdenvertaisia lain edessä, nyt eläkeläiset ovat ainoa ryhmä, joiden köyhyys on lakisääteistä.

SDP:n arvoihin  kuuluu  selkeästi kaikkien ihmisten välisen tasa-arvon toteutuminen ja yhdenvertainen kohtelu. Eläkeläisten hyvinvointi kuuluu selkeästi niihin asioihin, joihin puolueen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa ja toteuttaa sitä omissa ohjelmissaan ja myöskin tulevassa hallitusohjelmassa.

Puoluealoitteemme koskee siis eläkkeiden verotusta. Esitämme, että

eläkeläisten verotusta tarkastellaan muiden tulonsaajaryhmien kanssa tasa-arvoisesti. Eläketulovähennystä ehdotan korotettavaksi, valtion verojen laskemista 1,5 %:lla ja indeksien tarkistamista vastaamaan enemmän palkkojen kehitystä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 54


Kommentoi

Tietosuoja