Puoluekokous pitää perusteltuna, että EU- rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä kasvatettaisiin sekä vahvistettaisiin niiden tunnettuutta. Ohjeistusta, opastamista ja koordinointia hakuprosessin yhteydessä on lisättävä. Parhaillaan valmisteilla olevan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan parantavan tätä tilannetta ja lisäävän EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Puoluekokous kuitenkin lausuu, ettei liikennehankkeita edistäviä toimijoita voi velvoittaa laatimaan EU-rahoitushakemuksia.
Puoluekokous pitää perusteltuna, että EU- rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä kasvatettaisiin sekä vahvistettaisiin niiden tunnettuutta. Ohjeistusta, opastamista ja koordinointia hakuprosessin yhteydessä on lisättävä. Parhaillaan valmisteilla olevan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan parantavan tätä tilannetta ja lisäävän EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Puoluekokous kuitenkin lausuu, ettei liikennehankkeita edistäviä toimijoita voi velvoittaa laatimaan EU-rahoitushakemuksia.
Puoluekokous pitää perusteltuna, että liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väylän kanssa lisäisi EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvistaa niiden tunnettuutta sekä laajentaa ohjeistusta ja koordinointia hakuprosessin yhteydessä. Parhaillaan valmisteilla olevan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan parantavan tätä tilannetta ja lisäävän EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Puoluekokous kuitenkin lausuu, ettei viranomainen voi velvoittaa liikennehankkeita edistäviä toimijoita laatimaan EU-rahoitushakemuksia.
Aloitteessa esitetään, että liikenne- ja viestintäministeriö panostaa enemmän EU-rahoitushakuprosesseihin sekä vaatii kansallisten liikennehankkeiden hakijoita laatimaan EU-rahoitushakemuksen.
Vuonna 2013 Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetukset unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sekä Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) ‑rahoitusvälineen perustamisesta. EU:n tavoitteena onkin luoda koko Euroopan laajuinen liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkko, jonka luomista varten EU-maat voivat hakea rahoitusta CEF-rahoitusvälineen kautta.
Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä Väylän ja Traficomin kanssa uudelleen organisoinut kansallisen TEN-T ja CEF -liikennetiimin 1.1.2019 lähtien. Väylä ja Traficom koordinoivat Suomen valtion CEF-liikennehakemuksia ja käynnissä olevia projekteja. Nykyisen käytännön mukaan CEF-rahoituksen hakija vastaa itse hakemuksen tekemisestä, kansallisesta hyväksyntäprosessista sekä hakemuksen toimittamisesta komissiolle sähköisen hakujärjestelmän kautta. Jos hankkeessa on hakijoita useammasta maasta, niin jokaisen maan kansallista prosessia tulee noudattaa hakuvaiheessa.
Hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi sekä suurten raidehankkeiden läpiviemiseksi EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen on merkittävässä asemassa. EU-rahoituksen hyödyntämisen vahvistamiseksi toimijoiden tietämystä rahoitusmahdollisuuksista tulee vahvistaa sekä tarjota ohjeistusta ja koordinointia hakuprosessin eri vaiheissa.
Karis-Billnäs Socialdemokrater rf
Suomalaiset toimijat hakevat huonosti väylä- ja liikennehankkeille EU:n Verkkojen Eurooppa-välineen rahoitustukea (CEF-rahoitustukea). Euroopan Komission Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus jakaantuu kolmeen pääsektoriin: CEF Transport (liikenne), CEF Energy (energia) sekä CEF Telecom (tietoliikenne). Ohjelmasta investoidaan Euroopan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen. Monivuotisesta ohjelmasta on mahdollista saada rahoitusta Euroopan laajuisen liikenneverkon (Trans-European Transport Networks eli TEN-T) investointeihin.
Suomen saama tuen määrä on ollut yhteensä noin 370 miljoonaa euroa vuosina 2007-2018. Vuosina 2014-2019 Suomi on saanut tukea 179,6 miljoonaa euroa. Muista pohjoismaista Ruotsi on saanut vastaavana aikana tukea 348,5 miljoonaa euroa. Melkein yhtä suuren määrän tukea kuin Suomi 12 vuoden aikana. Kaikkein eniten rahoitustukea on saanut Tanska, 824,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta rautatiehankkeille on myönnetty 719 miljoonaa euroa.
Puola on kuitannut suurimman määrän rahoitustukea, 4,2 miljardia euroa. Tämä selittyy osaltaan sillä, että Puola kuuluu koheesiomaihin, joiden rahoitusosuus työstä on 80%, kun muiden EU maiden osuus on 20%.
Suomi panostaa seuraavien vuosien aikana infrastruktuurihankkeisiin. Koska Suomi, verrattuna muihin pohjoismaihin, on selvästi huonompi hakemaan EU rahoitusta, on hakuprosesseihin kiinnitettävä huomiota päästäksemme edes muiden pohjoismaiden tasolle.
Koska rahoitusta on saatavilla, tulee niiden hakemiseen panostaa ja näin vähentää kansallisen rahoituksen tarvetta. Verorahat voidaan silloin suunnata muihin hankkeisiin ja näin parantaa liikenneinfrastruktuurin kuntoa.
Karis-Billnäs Socialdemokrater rf esittää, että
a) Liikenneministeriö panostaa EU hakuprosesseihin tekemällä ne tunnetuksi
b) Liikenneministeriö vaatii kansallisten liikennehankkeiden hakijoita laatimaan EU rahoitushakemuksen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 298
Parlamentaarisesti valmisteltu, Suomen ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on saatu valmiiksi ja annettu eduskunnalle valtioneuvoston selontekona huhtikuussa 2021. CEF-rahoituksen hyödyntämismahdollisuudet on huomioitu vahvasti osana suunnitelmaa. Liikenne 12 -työn pitkäjänteisyyden ja sitä kautta etenevän suunnittelun arvioidaan helpottavan CEF-hakuprosesseja tulevaisuudessa.
Kaikkiaan päättyneellä CEF-kaudella 2014–2020 Suomi on saanut rahoitusta 264 milj. euron arvosta, josta nykyisen hallituskauden aikana 83 miljoonaa. Kesällä 2020 julkaistun haun tulos oli Suomen kannalta suurin ohjelmakaudella.
Uuden ohjelmakauden 1. hausta Suomi haki tukea 185 miljoonan euron arvosta, ja Suomi menestyi rahoitushaussa ennätyksellisen hyvin, kun yhteensä Suomesta ilmoitetut hankkeet saivat tukea 101,9 miljoonaa euroa. Komissio avasi uuden CEF-rahoitushaun syksyllä 2022, missä haussa Suomesta haettiin tukea yli 90 miljoonan arvosta. Kesäkuussa 2023 Suomi 61,3 milj. lisää CEF-tukea. Komissio avaa seuraavan haun liikennehankkeille syyskuussa 2023.
Puoluekokous pitää perusteltuna, että liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väylän kanssa lisäisi EU- rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvistaa niiden tunnettavuutta sekä laajentaa ohjeistusta, opastamista ja koordinointia hakuprosessin yhteydessä. Parhaillaan valmisteilla olevan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan parantavan tätä tilannetta ja lisäävän EU- rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Puoluekokous kuitenkin lausuu, ettei viranomainen voi velvoittaa liikennehankkeita edistäviä toimijoita laatimaan EU-rahoitushakemuksia.