Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen raideyhteyksien parantamisesta mutta korostaa 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä hallitusohjelmakirjausten keskeisyyttä raidehankkeiden suunnittelussa.

Lähetä muutosesitys

Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan suurten raidehankkeiden käynnistämisestä Pääradalla sekä Helsingistä länteen ja Helsingistä itään suuntautuvilla radoilla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 10.9.2019 tekemän päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankeyhtiöneuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustamiseksi. Turun tunnin junan on tarkoitus mahdollistaa nopea ja sujuva raideliikenne Helsingin ja Turun välillä ja yhtenäistää työssäkäyntialuetta sekä vauhdittaa kaavoitusta ja asunnontuotantoa kaupunkien välillä radan varrella. Hankkeen suunnittelutyö voi alkaa, jos ja kun hankeyhtiöneuvottelut tulevat päätökseensä ja hankeyhtiö perustetaan. Turun tunnin juna -hankkeen kannalta keskeisestä Espoon kaupunkiradasta on jo olemassa suunnitelma, joten se otetaan osaksi valtion ja Espoon kaupungin välistä MAL-sopimusmenettelyä.

Hallitusohjelmakirjausten mukaisesti väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kuten muidenkin liikennehankkeiden, myös raidehankkeiden suunnittelussa edetään 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ehdoilla. Valtakunnallinen yli hallituskausien ajan kestävä suunnitelma mahdollistaa laajemman kokonaiskuvan ja suunnittelun sekä hankkeiden ajoittamisen pidemmälle aikavälille, mikä näkyy myös kustannuksissa ja isompien investointien läpiviemisessä koko maassa.

Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa Antti Rinteen johtama hallitus päätti kohdentaa määrärahoja Helsingin ja Turun välisen Rantaradan peruskorjaukseen, jonka kokonaiskustannusarvio koko korjauksen ajalta on noin 60 miljoonaa euroa. Tämän peruskorjauksen tavoitteena on pystyä poistamaan paikallisia nopeusrajoituksia, tehostaa henkilöliikennettä, uusia radan päällysrakennetta, korjata siltoja ja tunneleita, parantaa kuivatusta ja Jorvaksen liikennepaikkaa sekä varmistaa radan vakaus.

155 Rantarata kuntoon

Karis-Billnäs Socialdemokrater rf

 

Rantarata Helsingistä Turkuun otettiin käyttöön vuonna 1903. Sen peruskorjaus ja sähköistys valmistui vuonna 1995. Matka-aika lyheni lähemmäs tunnin. Rantarata oli ensimmäinen rataosuus, jolla voitiin ajaa 200 km tunnissa ja sillä aloitettiin Pendolino-junien liikennöinti. Rantarata on Pääradan jälkeen toiseksi liikennöidyin kaukojunaliikenteen rataosuus. Se on myös kansainvälinen liikenneyhteys Ruotsiin ja Helsingistä itään matkustettaessa yhteys Venäjälle.

Viime hallituskaudella käynnistettiin uudelleen selvitys nopeasta junayhteydestä Turun ja Helsingin välille. Oikorata kulkisi Salosta Lohjan kautta Espooseen. Tällä hetkellä ovat käynnissä yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka yhteydessä arvioidaan myös Rantaradan peruskorjauksen YVA. Lisäksi käynnissä on myös hankeyhtiön perustaminen nopealle junayhteydelle.

Rantaradalla on aloitettu Express-juna liikennöinti, joka Turun ja Helsingin välillä pysähtyy vain Kupittaalla ja Pasilassa. Matka-aika on 1 tunti 44 minuuttia. Samanaikaisesti huononnettiin yhteyksiä muille kuin express-junan matkustajille. Junien lähtöaikoja Helsingistä ja Turusta muutettiin aikaistamalla puolella tunnilla. Lähiliikenne, joka oli Liikenneministeriön ostoliikennettä, lopetettiin kokonaan. Viimeinen juna, joka lähti Helsingistä klo 23 jälkeen, lopetettiin. Kirkkonummen pysähdyksiä vähennettiin. Rantaradan kunnat joutuivat tekemään omia ratkaisuja taatakseen matkustajaliikenteen jatkuvuuden rautateitse. Siuntio liittyi Helsingin Seudun Liikenteeseen (HSL), Inkoo menetti junayhteydet kokonaan ja siirtyi bussiliikenteeseen. Raasepori ostaa HSL:ltä aikaisen lähiliikennejunan, joka lähtee Karjaalta klo 05.43 ja myöhäisen lähiliikennejunan, joka lähtee Helsingistä Karjaalle klo 23.03.

Vuonna 2019 Rantaradan peruskorjaukseen myönnettiin 60 miljoonaa euroa vuosille 2019 –2021 ja Hanko-Hyvinkää rataosan sähköistykselle 62 miljoonaa euroa työn alkaessa vuonna 2020. Karjaan rautatieasema, joka kuuluu Raaseporin kaupunkiin, on molempien rataosuuksien risteysasema sekä Länsi-Uudenmaan keskusasema. Raasepori on osa metropolialuetta. Etäisyys Karjaalta Helsinkiin on 86 kilometriä ja matka taittuu kaukoliikennejunalla alle tunnissa. Karjaalta Saloon on 53 kilometriä ja Salosta Turkuun 54 kilometriä.

Hanko-Hyvinkää radan sähköistys mahdollistaa suorat sähköjunayhteydet Helsingistä Hankoon. 80-luvulla lopetettu henkilöliikenne Lohjan kautta Hyvinkäälle, on mahdollista käynnistää uudelleen. Tällöin lohjalaisille avautuu yhteys paitsi Hangon suuntaan, myös Pääradalle. YVA:ssa on lisäksi maininta, että oikoradan rakentaminen alkaa Espoo-Lohja väliltä. Lohjalaisille avautuu monia junayhteyksiä.

Nopean junayhteyden selvitystyössä on arvioitu kustannuksia eri rataosuuksille. Rantaradan kanssa yhteisiä ovat Espoon kaupunkirata 275 miljoonaa euroa, Salo-Turku rataosuudelle perusparannus kaksoisraiteineen 435 miljoonaa euroa ja Turun ratapihan muutostyöt 50–80 miljoonaa euroa. Oikoradan Espoo-Salo kustannukseksi on arvioitu 2,7 miljardia euroa, jolloin koko nopean junayhteyden kustannukset nousevat 3,5 miljardiin euroon. Vastaavasti Rantaradan peruskorjaus samanlaiselle tasolle kuin uusi nopea junayhteys, on arvioitu maksavan 3 miljardia euroa.

Espoon kaupunkiradan rakennustyöt pitää aloittaa nopeasti. Rantaradan kasvava kauko- ja lähiliikenne käyttävät samoja raiteita. Kaukojunien täsmällisyyteen vaikuttaa junan joutuminen hitaamman lähijunan perään. Espoon kaupunkiradan rakentaminen nopeuttaa Rantaradan junien aikatauluja ja täsmällisyyttä. Peruskorjausta on jatkettava vuoden 2021 jälkeen. Turun suunnan matkustajajunien on joka tapauksessa liikennöitävä Rantaradalla 2030-luvulle asti.

Rantaradan nopeammat junayhteydet ja lisäkapasiteetti vaativat joko kaksoisraiteen Kirkkonummi-Turku välille tai lisää kohtauspaikkoja. Länsi-Uudellemaalle junayhteys pääkaupunkiseudulle on tärkeä työmatkalaisille, varusmiehille ja muille matkustajille. Puolustusvoimilla on useita varuskuntia alueella; Rannikkolaivasto Pansiossa ja Upinniemessä, Rannikkoprikaati Upinniemessä Kirkkonummella sekä Uudenmaan Prikaati Dragsvikissa Raaseporissa. Pääkaupunkiseudulle on keskitetty mm. erikoissairaanhoito. Karjaalta Turun suuntaan matkustetaan niin työn kuin opiskelujen perässä. Länsi-Uudellemaalle tärkeitä opinahjoja Turussa ovat ruotsinkieliset Yrkeshögskola Novia ja yliopisto Åbo Akademi, joiden niin opiskelijat kuin opettajat tulevat ruotsinkielisiltä alueilta.

Karis-Billnäs Socialdemokrater rf esittää, että

a) Rantaradan peruskorjaus otetaan mukaan Liikennepoliittiseen selontekoon

b) Rantaradan peruskorjaukselle myönnetään määrärahaa, jolloin turvataan liikennöinti Helsinki-Turku välille.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 295


Kommentoi

Tietosuoja