Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen alueellisen lentokenttäverkoston ylläpitämisestä. Puoluekokous pitää tärkeänä, että alueellisten lentokenttien tilannetta seurataan ja tarvittaessa selvitetään uusien rahoitusmuotojen mahdollisuutta lentokenttäverkoston toiminnan turvaamiseksi. Puoluekokous painottaa päästövähennysten tärkeyttä myös lentoliikenteessä.

Aloitteessa esitetään huoli alueellisen lentoliikenteen säilymisestä sekä siitä huolehtimisen tärkeydestä. Pitkien etäisyyksien maassa on erityisesti talouden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta merkittävää turvata alueiden nopea saavutettavuus.

Suomessa valtaosa lentokentistä kuuluu Finavia -valtionyhtiön alaisuuteen. Finavian tehtävänä on muun muassa lentoasemien kiinteistöjen ja kiitoratojen ylläpito. Finavia investoi lentokenttäverkoston kehittämiseen omistuksessaan olevien lentokenttien osalta, rahoituksen jakamisesta vastaa yhtiön hallitus. Finavian ulkopuolisille lentokentille myönnetään harkinnanvaraisesti rahoitusta valtion talousarvion puitteissa.

Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Finavia huolehtii lentokenttäinfrastruktuurin osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tavoitetta. Lisäksi hallitusohjelmakirjausten mukaan tällä kaudella selvitetään tehokkain tapa toteuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille. Myös Finavian lentokenttäverkoston ulkopuolisten kenttien tuki aiotaan säilyttää.

Hallitusohjelmakirjausten mukaisesti myös lentoliikenteessä tähdätään huomattaviin päästövähennyksiin. Tähän pyritään muun muassa 30 prosentin kestävien biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen käyttöönotolla ja kestävästi tuotettujen nestemäisten biopolttoaineiden käytön edistämisellä lentoliikenteessä. Lisäksi Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin sekä pitää mahdollisena EU:n laajuisen tai globaalin tason lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönoton selvittämistä.

157 Alueellinen lentoliikenne

Kokkolan Sosialidemokraatit ry

 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitus ohjelmassa todetaan mm.” Huolehditaan elinvoimaisuuden osatekijöistä alueellisesti tasapainoisesti. Erityisesti kiinnitetään huomio saavutettavuuteen (toimiva liikenneinfra ja -palvelut, mukaan lukien datapalvelut) korkeakoulujen….. ”

Vahvat näytöt löytyvät sille, että lentoliikenne on avainasemassa myös alueiden kehittämisessä. Näin erityisesti kaukana pääkaupunkiseudusta olevat alueet, joissa joko kansainvälinen matkailuelinkeino tai kansainvälistynyt vahvaa vientitoimintaa harjoittava teollinen toiminta on merkittävässä asemassa alueen elinkeinorakenteessa ja työllistäjänä. Valtiovallalla on erityisen painava rooli siinä, että esim. edellä todetut alueet ovat hyvin saavutettavissa myös lentoliikenteen osalta.

Esimerkiksi Kokkola-Pietarsaari lentoaseman palvelujen varmistaminen on alueen erittäin vahvan vientiteollisuuden edelleen kehittämiselle globaaleille markkinoille avainasemassa. Perustellusti voidaan sanoa, että vienti on alueen kilpailukyvyn mittari ja ulkomaankautta on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Kokkola-Pietarsaaren alue on yksi Suomen merkittävimpiä vientiteollisuuden keskittymiä. Alueella on lukuisia yrityksiä, joiden tuotannosta viennin osuus on yli 90 %. Esim. Kokkola Indutrial Park ( KIP)on Pohjois-Euroopan merkittävin epäorgaanisen kemian klusteri. Alueella on kaikkiaan noin 70 yritystä palveluyritykset mukaan laskien. Työpaikkoja on noin 2300 ja yritysten liikevaihto noin 1,7 miljardia euroa, josta viennin osuus on noin 1,5 mrd.euroa. Alueella on suunnitteilla noin 600 miljoonan investoinnit. Alueen vieressä oleva Kokkolan satama on suomen kolmanneksi suurin yleissatama. Lisäksi se on ollut useampana vuonna Suomen suurin transitosatama. Satamaan johtavan väylän syväystä ollaan parasta aikaan ruoppaamassa 14 metriin.

Pietarsaaressa on Alholmen Industrial Park, jossa toimii kaikkiaan noin 60 yritystä ja on noin 1900 työpaikkaa. Alueen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,1 miljardia euroa, josta viennin osuus noin 900 mrd. euroa. Alholmenin välittömässä läheisyydessä on Pietarsaaren satama.

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutusalueen väestö on noin 130.000 asukasta. Lentoaseman vuosittaisesta 70.000 – 90.000 matkustajasta noin 70 % on liikematkustajia.

Suomen viennistä yli kolme neljäsosaa muodostuu tavaroiden viennistä. Kun alueellisesti arvioidaan vientilukuja, huomataan, että ulkomainen raha pyörittää peräti 93 %:sti Kokkolan ja muun Keski-Pohjanmaan alueen viennistä. Eli Keski-Pohjanmaalla kotimaisten yritysten osuus viennistä on Suomen pienin. Näin ollen ulkomaisten edelleen kehittyvien yritysten osuus maakuntamme kokonaisviennistä on ratkaisevaa. Siksi on erittäin tärkeää, että logistiset yhteydet, nimenomaan lentoyhteydet maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja edelleen kansainväliseen lentoliikenteeseen ovat toimivat, luotettavat ja riittävät.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

SDP vaikuttaa aktiivisesti siihen, että myös alueellisesta lentoliikenteestä pidetään huolta ja luodaan esim. Finavian kautta luotettava ja ennustettavuutta tuova tukijärjestelmä, jotta esimerkiksi aktiivisesti toimiva teollinen, vahvaa vientitoimintaa ja toimijarakenteeltaan kansainvälistynyt yritystoiminta sekä alueen saavutettavuus ja kehitys turvataan. Kyse ei ole vain ko. maantieteellisen alueen vaan maamme yhteisestä edusta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 300


Kommentoi

Tietosuoja