Beslutsförslag

Partikongressen anser att motionen är motiverad men poängterar vikten och betydelsen av den 12-åriga riksomfattande trafiksystemplanen med tanke på en balanserad och ändamålsenlig utveckling av trafikledsnätet i Finland.

 

Puoluekokous pitää aloitetta perusteltuna, mutta painottaa 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisyyttä Suomen väyläverkon tasapuolisessa ja tarkoituksenmukaisessa kehittämisessä.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen förutsätts att SDP och dess riksdagsledamöter aktivt arbetar för att även vägar med mindre trafikmängder tilldelas medel för nödvändiga åtgärder och reparationer.

Finland är ett glesbefolkat land med långa avstånd där ett omfattande farledsnätverk och god tillgänglighet är nödvändiga förutsättningar för näringslivets utveckling och medborgarnas vardag. Det finska trafikledsnätet har samlat betydande reparationsskuld till följd av underinvesteringar under många år.

För att stoppa och minska ökningen av reparationsskulden som påverkar trafikledsnätet har finansieringen av bastrafikledshållning ökat med 300 miljoner euro i enlighet med en parlamentarisk överenskommelse. Utöver den permanenta nivåförhöjningen har bastrafikledshållningen anvisats ytterligare 62 miljoner euro i statsbudgeten för 2020 av först Rinnes och sedan Marins regering. I enlighet med regeringsprogrammet ska nivåförhöjningen inom bastrafikledshållningen styras på ett balanserat sätt mellan regionerna innan den 12-åriga transportsystemredogörelsen färdigställs, och också det lägre vägnätet ska få ökade resurser för underhåll.

Under förra perioden beslutade samtliga partier att övergå till 12-åriga parlamentariska planer för transportinvesteringar och trafiknätets utveckling som de olika regeringarna sedan kan precisera. Som ett resultat av denna överenskommelse skrevs beredningen av en 12-årig nationell transportsystemplan in i regeringsprogrammet. I enlighet med regeringsprogrammet påbörjade den parlamentariska styrgruppen i oktober 2019 beredningen för att ta fram en 12-årig nationell transportsystemplan, den första i sitt slag i Finland. Planen kommer att ge en bredare bild av situationen och möjliggöra mer omfattande planering samt längre projekttid, vilket också kommer att återspeglas i kostnader och genomförandet av större investeringar i hela landet. På detta sätt kan trafikledsnätet underhållas och utvecklas på ett långsiktigt och balanserat sätt i hela landet. När planen bereds är det också viktigt att ta hänsyn till vägar med mindre trafikmängder samtidigt som det är viktigt att tänka på den stora helhetsbilden.

 

Aloitteessa edellytetään, että SDP ja sen kansanedustajat työskentelevät aktiivisesti, jotta tarpeellisia korjaustoimenpiteitä ohjataan liikenteen osalta myös niille teille, joilla liikennemäärät ovat pienempiä.

Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa, jossa kattava väyläverkko ja hyvä saavutettavuus ovat niin elinkeinoelämän toiminnan kuin kansalaisten arjen perusedellytyksiä. Suomen väyläverkostolle on jo useiden vuosien ali-investointien seurauksena kertynyt huomattava korjausvelka.

Väyläverkostoa vaivaavan korjausvelan kasvun taittamiseksi perusväylänpidon rahoitusta on korotettu parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti 300 miljoonalla eurolla. Pysyvän tasokorotuksen lisäksi Rinteen ja sittemmin Marinin hallituksen valtion talousarvioesityksessä lisättiin perusväylänpitoon vielä 62 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Hallitusohjelman mukaisesti perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ennen 12-vuotisen liikennejärjestelmäselonteon valmistumista, myös alemman tieverkon kuntoon panostetaan.

Viime kaudella kaikkien puolueiden kesken päätettiin siirtymisestä liikenneinvestointien ja liikenneverkon kehittämisen osalta 12 vuoden mittaisiin parlamentaarisesti sovittuihin suunnitelmiin, joita voitaisiin hallituskausittain tarkentaa. Tämän sopimuksen seurauksena 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu kirjattiin hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2019 lokakuussa 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun parlamentaarinen ohjausryhmä aloitti työnsä ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luomiseksi. Suunnitelma mahdollistaa laajemman kokonaiskuvan ja suunnittelun sekä hankkeiden ajoittamisen pidemmälle aikavälille, mikä näkyy myös kustannuksissa ja isompien investointien läpiviemisessä koko maassa. Näin Suomen väyläverkkoa voidaan ylläpitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja tasapainoisesti. Suunnitelmaa valmisteltaessa on syytä ottaa huomioon myös tiet, joilla liikennemäärät ovat vähäisempiä, mutta on tärkeää myös pitää mielessä suurempi kokonaiskuva.

150 Motion om vägnätet

Närpes Socialdemokratiska Förening Rf:n jäsen Peter Sjökvist

 

Efter flera år av underinvesteringar i landets vägnät har glädjande nog igen resurser avsatts för förbättringar och underhåll av våra vägar. Vägnätet i Finland har tyvärr de senaste åren förfallit i en allt snabbare takt. Många lite mindre vägar börjar vara i ett sådant skick att åtgärder inte längre kan vänta.

När ansvariga myndigheter informerar om kommande reparations projekt hör man ofta siffror om trafikmängder nämnas som orsak till att åtgärder utförs på det aktuella vägavsnittet. Många mindre vägar på landsbygden har inte trafikmängder om motsvarande 2.000-3.000 bilar per dygn eller mera, men skicket på vägarna börjar vara sådant att de är knappt farbara efter decennier av uteblivet underhåll.

Efter att en motion om att införa kontroller och att göra upp en förteckning angående behoven och skicket för vägarna inom Närpes området lämnats till stadens fullmäktige (SDP), så framkom det att flertalet av de statliga vägarna inte åtgärdats sedan tidigt 1990-tal, (tex. Nämpnäsvägen och Rangsbyvägen).

Därför yrkar jag på att

SDP och dess riksdagsledamöter aktivt arbetar för att även vägar med mindre trafikmängder tilldelas medel för nödvändiga åtgärder och reparationer.

 

Tieverkkoaloite

Useiden vuosien liian vähäisten tieverkkoon kohdistettujen investointien jälkeen teiden parannukseen ja kunnossapitoon on ilahduttavasti osoitettu jälleen enemmän resursseja. Valitettavasti Suomen tieverkko on viime vuosina rapautunut yhä nopeammin. Monet pienemmät tiet alkavat olla sellaisessa kunnossa, että toimenpiteet eivät voi enää odottaa.

Kun vastuuviranomaiset ilmoittavat tulevista korjaushankkeista, liikennemäärät mainitaan usein syynä siihen, miksi korjaustoimenpiteitä suoritetaan kyseisellä tieosuudella. Monilla pienemmillä maaseutualueiden teillä ei päästä liikennemäärissä 2 000–3 000 ajoneuvoon tai enemmän päivässä, mutta teiden kunto alkaa olla sellainen, että ne ovat tuskin ajettavassa kunnossa vuosikymmeniä kestäneen huonon kunnossapidon takia.

Sen jälkeen, kun Närpiön kaupunginvaltuustolle (SDP) esitettiin aloite tarkastusten käyttöönotosta ja luettelon laatimisesta alueen teiden kunnossapitotarpeisiin liittyen, kävi ilmi, että valtaosaa valtion tieverkon teistä ei ole kunnossapidetty sitten 1990-luvun alun (esim. Nampnäsintie ja Rangsbyntie).

Siksi vaadin, että

SDP ja sen kansanedustajat toimivat aktiivisesti, jotta myös pienempien liikennemäärien teille osoitetaan varoja tarvittaviin toimiin ja korjauksiin.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 286


Kommentoi

Tietosuoja