Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen edistää kestävää kalankasvatusta Suomessa ja EU:ssa. Puoluekokous pitää niin ikään tärkeänä sitoutua ja toimeenpanna ripeästi EU-lainsäädäntöä vesiensuojelun ja vesien tilan parantamisen osalta. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kalankasvatuksen jätteet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Jokaisen uuden meressä sijaitsevan kalankasvattamon perustamisen yhteydessä on tehtävä arvio ympäristövaikutuksista.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen edistää kestävää kalankasvatusta Suomessa ja EU:ssa. Puoluekokous pitää niin ikään tärkeänä sitoutua ja toimeenpanna ripeästi EU-lainsäädäntöä vesiensuojelun ja vesien tilan parantamisen osalta. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kalankasvatuksen jätteet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Jokaisen uuden meressä sijaitsevan kalankasvattamon perustamisen yhteydessä on tehtävä arvio ympäristövaikutuksista.
Partikongressen omfattar motionens mål om att främja hållbar fiskodling i Finland. Partikongressen anser att det också är viktigt att förbinda sig att iaktta och genomföra EU:s lagstiftning vad gäller vattenskyddet och förbättringen av vattentillståndet.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen edistää kestävää kalankasvatusta Suomessa. Puoluekokous pitää niin ikään tärkeänä sitoutua ja toimeenpanna ripeästi EU-lainsäädäntö vesiensuojelun ja vesien tilan parantamisen osalta.
En större tydlighet kring miljökraven och kartläggning av miljökonsekvenserna då det kommer till nya fiskodlingar skulle betjäna hela branschen och främja intresset för fler klimatsmarta lösningar. Exempelvis att en stor del av avfallet från fiskodlingen tas till vara för produktion av biogas eller som gödsel inom jordbruket. Det finns flera goda exempel från andra länder och i vårt eget land. Med sund lagstiftning kan vi göra fiskodlingar i Finland mera förekommande, klimatsmarta och konkurrenskraftiga.
Siksi haluan lisätä:
-Puoluekokous yhtyy aloitteen päämäärään, joka on edistää kestävää kalankasvatusta Suomessa ja EU:ssa
-Puoluekokous pitää tärkeänä, että kalankasvatuksen jätteet hyödynnetään nykyistä laajemmin
-Puoluekokous on sitä mieltä, että jokaisen uuden meressä sijaitsevan kalankasvattamon perustamisen yhteydessä on tehtävä arvio ympäristövaikutuksista.
-Partikongressen omfattar motionens mål om att främja hållbar fiskodling i Finland och EU.
-Partikongressen anser det är viktigt att fiskodlingars avfall tas till vara i större omfattning.
-Partikongressen anser att konsekvenserna av varje ny fiskodlingsanläggning till havs förutsätter en miljökonsekvensbedömning
Endast 20 procent av fiskarna som äts i Finland är inhemska, även om majoriteten av finländarna gärna vill köpa mer inhemsk fisk. Inhemsk fiskodling som näring har så gott som försvunnit, men samtidigt har efterfrågan på fisk fördubblats. Finländare äter alltså för närvarande mestadels importerad fisk, främst lax som odlas i Norge. I början av 1990-talet odlades 20 miljoner kilo lax i Finland, medan idag är det fråga om endast 12-14 miljoner kilo regnbågsforell. Nästan 37 miljoner kilo laxfisk importeras till Finland från Norge och Sverige varje år. Miljökonsekvenserna har därmed skyfflats över till grannländerna, likaså arbetsplatserna och skatteintäkterna inom sektorn. Finländsk handel och fiskförädling är beroende av norsk och svensk fiskproduktion. Situationen är otillfredsställande och statusen för inhemsk odlad fisk behöver förbättras.
Ur klimatutsläpps- och fodereffektivitetsperspektivet är inhemsk odlad fisk det mest effektiva sättet att framställa protein. Genom att byta ut kött mot inhemsk fisk kan vi också bidra till klimatmålen och medborgarnas hälsa. Också hälsorekommendationerna talar för riklig konsumtion av fisk. Endast 30 procent av finländare äter fisk minst två gånger i veckan i enlighet med rekommendationerna.
Finland har utmärkta förutsättningar för hållbar fiskodling. Eutrofieringseffekten av fiskodling på vattendrag har minskat avsevärt från tidigare år på grund av utfodring av odlad fisk och foderutveckling. Enligt Naturresursinstitutet LUKE har den totala belastningen från fiskodlingen minskat med cirka 70 procent sedan början av 1990-talet.
I den SDP-ledda regeringens program finns ett antal skrivningar om att främja hållbar produktion och konsumtion av inhemsk fisk. Syftet är t.ex. att genomföra åtgärder för att utveckla miljötillståndssystemet för fiskodling med hänsyn till skyddsnivån för vattenmiljön. Samtidigt tas det fram incitament för näringsreducerande och cirkulära ekonomilösningar i fiskodlingen (t.ex. cirkulärt vattenbruk och Östersjöfoder).
Den finländska regnbågsforellen har sedan 2014 funnits med på den gröna listan i Världsnaturfonden WWF:s fiskhandbok, vilket innebär att forellen är ett hållbart och miljövänligt val. Jord- och skogsbruksministeriets och fiskerinäringens nationella strategi for vattenbruk (akvakultur) 2022 siktar på att förbättra näringens yrkesmässiga villkor och Östersjöns tillstånd.
Fiskodlingens andel av näringsbelastningen i Östersjön är liten, bara 0,9 %, medan jordbruket är den största belastningskällan. Genom att förskjuta tyngdpunkten i konsumtionen från fjäderfä och rött kött mot fisk, kan man minska på klimat-, närings- och vattenavtrycket. Användningen av Östersjöfoder i fiskodling minskar på utsläppen avsevärt.
Fiskodling regleras numera mycket omfattande. Fiskodlingarna behöver i enlighet med miljöskyddslagen tillstånd för att bedriva fiskeverksamhet samt tillstånd för att bygga och ha konstruktioner på vattenområdet och att leda in vatten till fiskodlingen i enlighet med vattenlagen (587/2011 med ändringar). Enligt miljöskyddslagen (527/2014 med ändringar) krävs det tillstånd för ändringar som ökar utsläppen eller deras konsekvenser och för andra väsentliga ändringar av verksamheten (miljöskyddslagen 29 §).
En fiskodlings- eller förädlingsanläggning behöver dessutom tillstånd för uttag av vatten från vattenområdet och för att ha konstruktioner såsom nätkassar och vattenledningar för avledande av avloppsvatten på vattenområdet i enlighet med vattenlagen (kapitel 3 och 4). Tillstånd behövs också om byggandet kan ändra tillståndet, djupet, vattenståndet eller avrinningen i vattendraget, stranden eller vattenmiljön eller grundvattnets kvalitet eller kvantitet.
Fiskodlingstillstånd behandlas i regionförvaltningsverken. De regionala NMT-centralerna ger utlåtanden som bifogas till tillstånd.
Vain 20 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista, vaikka enemmistö suomalaisista haluaisi ostaa enemmän kotimaista kalaa. Kotimainen kalankasvatus on romahtanut, vaikka kalan kysyntä on kaksinkertaistunut. Suomalaiset syövät siis tällä hetkellä valtaosin tuontikalaa, pääsääntöisesti Norjassa kasvatettua lohta. 1990-luvun alussa Suomessa kasvatettiin 20 miljoonaa kiloa lohikalaa, kun nykyisin Suomessa kasvatetaan enää 12-14 miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Lohikaloja tuodaan Suomeen Norjasta ja Ruotsista lähes 37 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomalaisten kalankäytön ympäristövaikutukset on siis ulkoistettu naapurimaihin, samoin alasta saatavat työpaikat ja verotulot. Suomalainen kauppa ja jalostus ovat riippuvaisia Norjan ja Ruotsin kalantuotannosta. Tilanne ei ole tyydyttävä vaan kotimaisen kasvatetun kalan asemaa on parannettava.
Kotimainen kasvatettu kala on ilmastopäästöjen ja rehutehokkuuden näkökulmasta tehokkain tapa tuottaa proteiinia. Vaihtamalla liha kotimaiseen kalaan voidaan samalla edistää ilmastotavoitteita sekä kansalaisten terveyttä. Terveyssuositukset puoltavat runsasta kalan syöntiä. Vain 30 % suomalaisista syö kalaa suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa viikossa.
Suomella on erinomaiset olosuhteet kestävään kalankasvatukseen. Kalankasvatuksen vesistöjä rehevöittävä vaikutus on vähentynyt huomattavasti takavuosista kalojen ruokinnan ja rehujen kehityksen ansiosta. Luonnonvarakeskuksen mukaan kalankasvatuksen kokonaiskuormitus on vähentynyt noin 70 prosenttia 1990 luvun alusta lähtien.
SDP:n johtaman hallituksen ohjelmaan sisältyy useita kirjauksia, joilla edistetään kotimaisen kalan tuotantoa ja kulutusta kestävästi. Tarkoitus on mm. toimeenpanna kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet ottaen huomioon vesiympäristön suojelun taso sekä luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu).
Kotimainen kirjolohi on ollut vuodesta 2014 WWF:n kalaoppaassa vihreiden kalojen listalla, mikä tarkoittaa, että se on kestävä ja ympäristöystävällinen valinta. Maa ja metsätalousministeriön ja Suomen kalataloustoimialan Kansallinen vesiviljelystrategia 2022 tähtää elinkeinon toimintaedellytyksien parantamiseen ja Itämeren tilan kohentamiseen.
Kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta on pieni, 0,9 % maatalouden ollessa suurin ravinnelähde. Siirtämällä kulutuksen painopistettä broilerin ja punaisen lihan kulutuksesta kalaan, pienenee sekä ilmasto-, ravinne-, että vesijalanjälki. Itämerirehun käyttö kalankasvatuksessa vähentää kasvatuksesta koituvia päästöjä merkittävästi.
Kalankasvatusta säädellään tarkasti. Kalankasvatuslaitokset tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kasvatustoimintaan sekä vesilain (587/2011 muutoksineen) mukaisen luvan rakentamiseen ja rakenteiden pitämiseen vesialueella ja veden johtamiseen laitokselle. Ympäristönsuojelulain (527/2014 muutoksineen) mukaan lupa on lisäksi oltava luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen (YSL 29 §).
Kalankasvatus- ja jalostuslaitos tarvitsee lisäksi vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen vesistöstä sekä rakenteiden (luvuissa 3 ja 4), kuten verkkoaltaiden, pitämiseen vesialueella ja jätevesien purkujohdon rakentamiseen vesialueelle. Lupa tarvitaan myös silloin, jos rakentaminen voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää.
Kalankasvatuksen luvat käsitellään aluehallintovirastoissa. Alueelliset ELY-keskukset antavat lupaan lausunnot.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
Den bästa fisken är den som simmar fri. Fiskodlingar kan komma ifråga för att komplettera mänsklighetens tillgång på föda. Finland är de tusen sjöarnas land med älvar och åar och med kustlinje från Fredrikshamn till Torneå. Finland borde alltså ha goda förutsättningar för att bedriva en framgångsrik fiskenäring och ett effektivt vattenbruk. Men allt är beroende av vattnets kvalitet. Havsodling i öppna kassar utgör en belastning. Sådana fiskodlingar förstör vattenkvaliteten genom övergödning och ger upphov till döda havsbottnar. Öppna kassar ger ingen möjlighet till rening av överblivet foder eller för uppsamling och rening av fekalier. Att flytta kassarna längre ut är som att sopa problemet under mattan. Samma hav belastas. Är vi beredda att förstöra de sista rena vattnen eller kan vi göra näringen miljö- och klimatsmart? Det finns möjligheter att odla fisk på ett hållbart sätt. Vi bör satsa på att ta dessa metoder i bruk. Först då kan vi med gott samvete uppmana befolkningen att äta mera fisk.
SDP:s och regeringens mål är att Finland ska vara klimatneutralt 2035.
Slutna fiskodlingar som tar hand om foderrester och fekalier ska vara det nya ansvarsfulla sättet att odla fisk. Avfallet kan, efter vattenreningen, användas för att producera biogas som är ett utmärkt drivmedel för fordon. Biogasen har också många andra användningsområden, t.ex. som värmekälla för uppvärmning av fastigheter. Även det foder som används bör vara producerat på ett hållbart sätt. På detta sätt kan vi ersätta en del fossila bränslen, bli mera självförsörjande och vara både miljö- och klimatsmarta.
Finland kan framstå som ett föregångsland inom EU. Vi kan visa vägen för att utveckla en viktig näring.
Finlands Svenska Socialdemokrater föreslår att
– SDP klart och tydligt driver fram en positiv lösning på fiskodlingens problem för att åstadkomma en hållbar fiskodling i Finland.
– SDP verkar för att påverka EU-lagstiftningen i dessa frågor så att man tar avstånd från fiskodlingar som förorenar vattnen.
Paras kala ui vapaasti luonnossa. Kalanviljelylaitokset voivat tulla kyseeseen täydentävänä ravinnonsaannin lähteenä. Suomi on tuhansien järvien maa. Meillä on jokia ja rannikkoviivaa aina Haminasta Tornioon. Suomella pitäisi siis olla hyvät edellytykset harjoittaa kalataloutta ja vesiviljelyä menestyksekkäästi. Kaikki riippuu kuitenkin veden laadusta. Vesiviljely avoimissa kalankasvatusjärjestelmissä kuormittaa luontoa. Tällaiset kalanviljelylaitokset tuhoavat veden laatua aiheuttaen rehevöitymistä ja merenpohjan happikatoa. Avokassit eivät tarjoa mahdollisuutta ylimääräisen rehun puhdistamiseen tai ulosteiden keräämiseen ja puhdistamiseen. Avokassien siirtäminen kauemmaksi ulkomerelle on yhtä kuin ongelma vain lakaistaisiin maton alle. Sama meri kuormittuu edelleen. Olemmeko valmiit tuhoamaan viimeiset puhtaat vetemme vai voimmeko tehdä elinkeinosta ympäristö- ja ilmastoälykkään? Kalankasvatus on mahdollista tehdä kestävällä tavalla. Meidän tulee panostaa sellaisten menetelmien käyttöönottoon. Vasta sitten voimme hyvällä omatunnolla kehottaa ihmisiä syömään enemmän kalaa.
SDP:n ja hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee vuoteen 2035 mennessä ilmastoneutraali.
Kalankasvatus suljetussa kierrossa, jossa huolehditaan rehujäämien ja kalojen ulosteiden poistamisesta, on uusi vastuullinen kalankasvatuksen tapa. Veden puhdistuksen jälkeen syntyneellä jätteellä voidaan tuottaa biokaasua, joka on erinomainen ajoneuvojen polttoaine. Biokaasulla on myös monia muita käyttötarkoituksia: sitä voidaan käyttää esim. lämmönlähteenä kiinteistöjen lämmityksessä. Myös käytetyn rehun tulee olla kestävällä tavalla tuotettua. Tällä tavoin voimme korvata osan fossiilisista polttoaineista, olla entistä omavaraisempia ja toimia sekä ympäristön että ilmaston kannalta järkevällä tavalla.
Suomi voi toimia edelläkävijänä EU:ssa. Voimme viitoittaa tietä tärkeän elinkeinon kehityksessä.
Finlands Svenska Socialdemokrater esittää, että
– SDP edistää selvästi myönteistä ratkaisua kalanviljelyn ongelmiin kestävän kalankasvatuksen aikaansaamiseksi Suomessa.
– SDP pyrkii vaikuttamaan EU:n lainsäädäntöön näissä kysymyksissä niin, että pyritään eroon vesiä saastuttavista kalanviljelylaitoksista.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 259
Kesäkuu 2023
Kotimaisen kalan edistämisohjelma on hyväksytty ja julkaistu. Kalan käytön edistäminen esiintyy myös ilmastoruokaohjelman luonnoksessa, joka on julkaistu, mutta ohjelma ei edennyt Marinin hallituskaudella hallituskumppanin vastustuksen vuoksi.
Partikongressen omfattar motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.