Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen turvata liikunnan valtionrahoitus pitkäjänteisesti riittävällä tasolla, mutta ei yhdy esitykseen siitä, että liikunnan rahoitus katettaisiin ensisijaisesti yleisin budjettivaroin vaan toteaa, että liikunnan valtionrahoitus tulee selvittää ja selvityksen myötä rakentaa malli, jossa rahoitus voidaan pitkäjänteisesti turvata.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen turvata liikunnan valtionrahoitus pitkäjänteisesti riittävällä tasolla, mutta ei yhdy esitykseen siitä, että liikunnan rahoitus katettaisiin ensisijaisesti yleisin budjettivaroin vaan toteaa, että liikunnan valtionrahoitus tulee selvittää ja selvityksen myötä rakentaa malli, jossa rahoitus voidaan pitkäjänteisesti turvata.

– Muutosesitys 1

Hanna Huumonen · HELSINKI 2

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Esimerkiksi Suomen Olympiakomitean mukaan vähintäänkin sopivia kokonaisuuksia siirrettäviksi liikuntabudjetin veikkausvoittovaraosuudesta normaalibudjettiin ovat esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen edistäminen, kuntien liikunnan valtionosuudet tai liikunnallisen elämäntavan edistämisen määräraha.

Ruotsin hallitus ehdotti vuonna 2009 annetussa lakiesityksessään Svenska Spelin ylijäämän perustuvan jakomallin korvaamista vakaalla ja ennustettavalla valtion tuella. Uudistus jämäköitti merkittävästi Ruotsin valtion liikuntapolitiikan ohjausprosesseja (ks. tietolaatikko). Lisäksi se osoittautui urheiluliikkeelle taloudellisesti järkeväksi ratkaisuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun sen perusteluissa esiintyneet rahapoliittiset huolet alkoivat realisoitua. (https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/liikunnan-valtiontuki-irrotettava-rahapelipolitiikasta.html)

Aloitteessa otetaan kantaa liikunnan rahoituksen turvaamiseen siten, että rahoitus katettaisiin jatkossa ensisijaisesti yleisistä budjettivaroista.

Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on entistä paremmin tiedossa ja sen rooli yhteiskunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä korostuu esimerkiksi väestön ikääntyessä ja ihmisten elämäntyylien muuttuessa aiempaa vähemmän fyysisesti aktiiviseksi. Suuntaa antaa valtioneuvoston vuonna 2018 julkaisema, UKK-instituutin koordinoima Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportti. Sen mukaan muun muassa terveydenhuollon suorista kustannuksista, tuloverojen menetyksistä sekä koti- ja laitoshoidon kustannuksista koostuva liian vähäisen liikunnan kustannus yhteiskunnalle on 3-7,5 miljardia euroa vuodessa ja summa kasvaa. Liikunnalla on ratkaiseva rooli esimerkiksi diabeteksen sekä sydän- ja verisuoni-, tuki- ja liikuntaelin- sekä hengityselinsairauksien ehkäisyssä.

Samaan aikaan kun liikunnan merkitys yhteiskunnallisesti kasvaa, sen rahoituksella on laskupaine rahapelitoiminnan tuottojen vähentyessä.

Valtion liikuntabudjetti on vuonna 2020 noin 166 miljoonaa euroa. Tästä noin 90 %, eli 151 miljoonaa euroa, katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Liikunta on rahapelitoiminnan tuotoilla katetuista toimialoista selvästi riippuvaisin rahapelitoiminnan tuotoista. Muita toimialoja ovat liikunnan lisäksi kulttuuri ja taide, tiede, nuorisoala, sosiaali- ja terveys sekä hevosala.

Esimerkiksi kulttuuritoimialan rahoituksesta (485 miljoonaa euroa vuonna 2020) noin puolet (258 miljoonaa euroa) katetaan rahapelivoittovaroista, loput katetaan yleisistä budjettivaroista. Nuorisotoimialalla kokonaisbudjetti on noin 80 miljoonaa euroa, josta 54 miljoonaa euroa eli noin 70 % katetaan rahapelitoiminnan tuotoista.

Veikkauksen tuotoilla on laskupaine tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan vuoden 2021 osalta tuotot tulevat vähenemään 150-200 miljoonaa euroa. Tämä tulojen aleneminen koskisi siis kaikkia rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitettuja toimialoja. Edellä mainitusta syistä tämä vaikuttaisi erityisen paljon liikuntaan.

Liikunnan valtionrahoituksessa on varovaisin askelin siirrytty kohti kasvavaa yleisten budjettivarojen kateosuutta. Tätä suuntaa tuetaan liikuntapoliittisessa selonteossa (valtioneuvosto 2018). Tähän suuntaan on myös liikuttu uuden hallitusohjelman myötä. Vuoden 2020 budjettiin perustettiin uusi, yleiskatteellinen momentti ”liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen”, josta rahoitetaan liikuntapoliittisessa selonteossa mainittuja toimia 5,3 miljoonalla eurolla.

Liikunnan valtionrahoitus on monipuolinen kokonaisuus, johon liittyvät:

– eri määrärahojen, kuten kansalaistoiminnan, liikuntapaikkarakentamisen ja huippu-urheilun edistämisen, suhde toisiinsa

– toimialan rahoitusrakenteen vertautuminen muihin vastaaviin toimialoihin

– valtion ja kuntien sekä muiden liikunnan rahoittajien välinen suhde

– liikunnan ja urheilun edistäminen nykyistä useammalta tarkoituksenmukaiselta hallinnonalalta

– liikunnan edistäminen keskeisissä uudistuksissa, kuten sote- ja sotu-uudistuksissa.

Tämä kokonaisuus tulisi pikimmiten selvittää siten, että tuloksena on esitys nykyistä vakaammasta, hallinnonaloittain tarkasteltuna monipuolisemmasta, muihin toimialoihin nähden vastaavin perustein jäsentyvästä liikunnan kokonaisbudjetista, jonka rakenne mahdollistaa rahoituksen kasvamisen vastaamaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

130 Liikunnan rahoitus ensisijaisesti budjettivaroilla katettavaksi

Etelä-Espoon Sos.-dem. Työväenyhdistys ry

 

Rahapelituotot ovat olleet liikunnan rahoituksen perustana vuosikymmenten ajan. Alkuperäinen Veikkaus oli urheilujärjestöjen omistama sen perustamisesta vuodesta 1940 aina vuoteen 1975, jolloin valtio lunasti yhtiön osake-enemmistön.

Rahoituksen perusta on rahapeliyhtiöiden fuusion myötä muuttunut ja voidaankin katsoa, ettei se enää luo sellaista lähtökohtaa ja perustelua liikunnan rahoituksen säilyttämiseksi lähes yksinomaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Liikuntaa rahoitetaan veikkausvoittovaroin n.150 miljoonalla eurolla ja yleisistä budjettivaroista n.13 miljoonalla eurolla. Liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala, noin 92% valtion liikuntamäärärahasta katetaan veikkausvoittovaroin.

Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys sairauksien ennaltaehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana tulisikin kattaa ensisijaisesti budjettivaroin. Samoin se, että lakisääteisiä menoja, kuten kuntien liikunta valtionosuuksia ja ylimääräisiä urheilijaeläkkeitä katetaan veikkausvaroin, on kestämätön.

Maassamme on 32000 liikuntapaikkaa, joiden ylläpito ja peruskorjaus ovat osa kansallisvarallisuuttamme ja ne myös osaltaan mahdollistavat meille liikunnan harrastamisen suhteellisen tasa-arvoisesti ja edullisesti.

Siksi nämä toiminnot tulisi edellä mainittujen lisäksi olla vakiintuneesti budjettivaroilla katettavaa. Liikunnan kansalaistoiminta ja huippu-urheilu sen sijaan voisivat edelleen pysyä rahapelitoiminnan tuotoilla katettavana, koska urheiluvedonlyönti perustuu näiden toimintojen varaan.

Etelä-Espoon Sos.-dem. Työväenyhdistys ry esittää, että

Liikunnan rahoitus tulisi ensisijaisesti kattaa valtion budjettivaroin.

Liikunnan kansalaistoiminnan ja huippu-urheilun osalta rahoitus voisi jatkua rahapelitoiminnan tuotoilla.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 244


Kommentoi

Tietosuoja