Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen harrastamisen kustannustason vaikutuksesta lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumiseen. Aloite ei kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin, sillä puoluehallituksen lausunnon mukaisesti uuden verotuskäytännön luominen toisi mukanaan hankalaa rajanvetoa siitä, minkä tahojen nimissä tehtyyn varainhankintaan uutta verotuskäytäntöä sovelletaan. Puoluekokous korostaa myös erityisesti urheiluseuratoiminnan yhteisöllistä luonnetta – koko yhteisön hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö ja varainhankinta ovat perinteisesti olleet urheiluseuratoiminnan kulmakiviä. Yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuksia vahvistetaan tällä vaalikaudella hallitusohjelmaan kirjatun harrastamisen mallin rakentamisen myötä.

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen harrastamisen kustannustason vaikutuksesta lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumiseen. Aloite ei kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin, sillä puoluehallituksen lausunnon mukaisesti uuden verotuskäytännön luominen toisi mukanaan hankalaa rajanvetoa siitä, minkä tahojen nimissä tehtyyn varainhankintaan uutta verotuskäytäntöä sovelletaan. Puoluekokous korostaa myös erityisesti urheiluseuratoiminnan yhteisöllistä luonnetta – koko yhteisön hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö ja varainhankinta ovat perinteisesti olleet urheiluseuratoiminnan kulmakiviä. Yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuksia vahvistetaan tällä vaalikaudella hallitusohjelmaan kirjatun harrastamisen mallin rakentamisen myötä.

Aloitteessa tuodaan esiin huoli urheilujoukkueen tai koululuokan hyväksi tehtävän varainkeruun vähenemisestä ja sen vaikutuksesta harrastuskustannusten nousuun. Aloitteessa esitetään, että urheiluseurojen ja koululuokkien suorittaman varainhankinnan kohdalla mahdollistetaan kerättyjen rahojen kohdistaminen varainhankintaa tehneen henkilön oman lapsen toimintaan.

Vapaaehtoistyö on ollut suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan kulmakivi koko historiansa ajan. Sekä urheiluseurojen että muiden yhteisöjen eteen tehtävä työ on ollut yhteisöllisyyttä rakentava voima, joka saa edelleen tuhannet suomalaiset käyttämään vapaa-aikaansa itselleen tärkeän yhteisön toimintaan. Nykypäivän korostunut yksilöllisyys haastaa kuitenkin suomalaisten halua antaa panostaan oman yhteisönsä eteen. Aloitteen mukaisen muutoksen myötä riski yhteisöllisyyttä kasvattavan vapaaehtoistyön vähenemiseen saattaa kasvaa, kun talkootyön motiivi muuttuu yhteisön edusta yksittäisen perheen etuun.

Talkootyön ja muun yleishyödyllisen yhteisön lukuun tehtävän varainhankinnan verotuskäytäntöjä on täsmennetty oikeastaan koko 2000-luvun. Täsmentämisen taustalla on osittain aloitteen mukainen toiminta yhteisön eteen tehdyn varainhankinnan jyvittämisestä suoraan tekijän hyväksi. Talkootyön tekijälle tai muuhun varainhankintaan osallistuvalle henkilölle kohdennettu taloudellinen hyöty tulkitaan kuuluvaksi henkilökohtaisen ansiotuloverotuksen piiriin. Tämän kiertämistä tapahtuu luultavasti verotuskäytäntöjen täsmentämisestä huolimatta jonkin verran.

Aloitteessa nostetaan perustellusti esiin huoli siitä, että yhteisön varainhankintaan osallistuu usein vähäinen joukko tekijöitä. Usein varainhankinnasta ja talkootyöstä vastaavat samat henkilöt, hyödyn jakautuessa kuitenkin koko yhteisön hyväksi. Tämän voidaan osaltaan nähdä rapauttavan osallistumisaktiivisuutta ja täten myös yhteisöllisyyttä.

Aloitteessa rajataan kerättyjen varojen kohdistaminen urheilujoukkueisiin sekä koululuokkiin. Tämä rajanveto tuo yhdenvertaisuuden näkökulmasta lisää pohdittavaa: millä perusteella urheilujoukkueiden ja koululuokkien varainhankintaa kohdellaan eri tavoin kuin esimerkiksi nuorisotyön, kulttuurin tai sosiaali- ja terveystoimen alalla toimivien yhdistysten?

Aloite nostaa kuitenkin esille tärkeän asian: miten helpotetaan vähävaraisten lasten osallistumista urheiluseuratoimintaan tai koululuokan järjestämään maksulliseen toimintaan. Perheiden taustat ovat erilaiset ja mahdollisuudet varainhankintaan osallistumiselle ovat myös erilaiset. Toisille osallistuminen talkootyöhön on ajankäytön puitteissa helpompaa kuin toisille, toisille perheille tukimainosten hankkiminen on henkilökohtaisten verkostojen myötä helpompaa kuin toisille. Perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta erilaisiin osallistumisen tapoihin tulisi kannustaa, siten että jokaisella perheellä olisi mahdollisuus valita itselleen sopiva tapa osallistua yhteisön eteen tehtävään toimintaan.

Kaikkiaan yhdenvertaisia harrastamisen mahdollisuuksia vahvistetaan tällä vaalikaudella rakennettavassa suomalaisessa harrastamisen mallissa. Sen tarkoituksena mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus yhdenvertaisesti, lähtökohtaisesti koulupäivän yhteydessä. Harrastusmallin tarkoitus on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa lisää aikaa perheiden yhteiseen käyttöön. Tämä on kirjattu poliittiseen ohjelmaan harrastusten osalta ja se löytyy valtion hallitusohjelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaisesti Suomen mallia.

129 Lasten harrastustoiminnan ja koululuokkien varainkeruun helpottaminen

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry

 

Nykyisin kun rahaa kerätään urheilujoukkueen tai koululuokan hyväksi, kaikki kerätty raha täytyy laittaa ”yhteen kassaan” riippumatta siitä, ovatko kaikki osallistuneet talkoisiin vai eivät. Aikaisemmin omalla talkootyöllä on voinut tukea suoraan omaa lastaan ja hänen kulujaan urheiluseurassa tai luokkaretken omavastuuosuudessa. Nykyisten sääntöjen takia rahankeräys on vähentynyt. Tämä on johtanut harrastusmaksujen nousuun, jolloin pienituloisten vanhempien lapsilla ei ole enää yhtäläistä mahdollisuutta osallistua.

Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Sosialidemokraattisen Puolueen tulee edesauttaa ja helpottaa myös vähävaraisten lasten osallistumismahdollisuuksia tällaisissa tapauksissa ja mahdollistaa varainkeruussa hankittujen rahojen jyvitys oman lapsen toimintaan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 242

  • Kesäkuu 2023

    Harrastamisen Suomen malli kirjattiin nuorisolakiin vuoden 2023 alusta. Lakiin lisättiin uudet säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä tähän toimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta. Lukuvuonna 2023–2024 toimintaa järjestetään jo 262 kunnan alueelle. Kohderyhmänä ovat 1–9 luokkien oppilaat.

     

    Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi keväällä 2023 arvioinnin mallin toteutumisesta. Mallin kehittämistä on syytä jatkaa arvioinnin perusteella.


Kommentoi

Tietosuoja