Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman parantamisesta, mutta ei pidä esitettyä haittaveroa tarkoituksenmukaisena.

Aloitteessa todetaan epätyypillisten työsuhteiden aiheuttavan ongelmia ja esitetään ratkaisuksi niitä tarjoaviin työnantajiin kohdistuvaa haittaveroa, jonka tuotto ohjattaisiin epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien eläkemaksuihin.

Epätyypillisiksi työsuhteiksi luokitellaan muun muassa osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet sekä vuokratyö ja nollatuntisopimuksiin perustuva työ. Sellaisiksi työsuhteiksi voidaan katsoa myös esimerkiksi freelancerien tai alustojen kautta tehtävä työ, jota tehdään työsuhteen luonteisessa asemassa. Erityyppisillä työsuhteilla on paikkansa, mutta niiden voidaan katsoa haittaavan hyvinvointia, jos työntekijät joutuvat toimivaan tällaisissa työsuhteissa pidempiä aikoja. Epätyypillisistä työsuhteista seuraava turvattomuus estää ihmisiä suunnittelemasta elämäänsä, voi syrjäyttää heikomman sosiaali- sekä eläketurvan varaan ja heikentää työn tuottavuutta.

Epätyypillisten työsuhteiden aiheuttamat ongelmat johtuvat osaltaan siitä, että nykyinen työelämää ja etuuksia koskeva sääntely on rakennettu alun perin pitkälti tyypillisen kokoaikatyön varaan. Samoin työntekijöiden oikeuksia turvaava järjestäytyminen suojaa tehokkaammin normaaleihin työsuhteisiin hakeutuvia, mikä on jopa johtanut eri työntekijäryhmien väliseen vastakkainasetteluun. Vastakkainasettelu heikentää heidän asemaansa suhteessa työnantajiin.

Samalla epätyypillisistä työsuhteista on hyötyä. Ne voivat olla esimerkiksi osatyökykyisille, opiskelijoille, perhevapailta palaaville tai eläkeläisille tapa päästä työelämään tai pysyä siellä. Alustat ja freelancer-suhteet tehostavat palveluntarjontaa ja voivat lisätä työmarkkinoiden joustavuutta. Siksi tällaisista työsuhteista ei ole syytä hankkiutua eroon vaan on keskityttävä niiden pelisääntöjen uudistamiseen. Ei voida myöskään pitää perusteltuna sitä, että epätyypillisiä työsuhteita syrjittäisiin esimerkiksi huomattavasti korkeamman verotuksen kautta. On todennäköistä, että työnantajat voisivat sälyttää osan aiheutuneista lisäkustannuksista työntekijöiden maksettavaksi, mikä heikentäisi entisestään epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa.

Epätyypillisistä työsuhteista aiheutuvat ongelmat liittyvät pääosin siihen, että epätyypillisiin työsuhteiden olosuhteet ovat työnantajien kannalta edullisemmat, jolloin tällaisia työsuhteita käytetään silloinkin, kun koko yhteiskunnan kannalta normaali työsuhde olisi parempi vaihtoehto.

Siksi ongelma ratkaistaan tasaamalla pelikenttää erityyppisten työsuhteiden välillä. Se onnistuu kolmella tavalla. Ensiksi eri työsuhteissa toimivien sosiaaliset turvaverkot tulee olla tasapuolisemmat ja paremmin yhteensovitettu verotukseen, jolloin ihmisten neuvotteluasema on vahvempi. Se onnistuu SDP:n poliittiseen ohjelmaan sisältyvän sote-uudistuksen ja Yleisturvaksi kutsutun sotu-uudistuksen avulla. Näiden uudistusten käynnistämisestä on sovittu myös vuoden 2019 hallitusohjelmassa.

Toiseksi SDP:n vero-ohjelmassa on esitetty, että palkkatyön luonteisessa suhteessa toimivien yksinyrittäjien sosiaaliturva tulee olla yhdenmukaisempaa palkansaajien kanssa. Lisäksi hallinnollisia velvoitteita tulee asettaa heidän työnantajilleen, sillä esimerkiksi vero- ja kirjanpitovelvoitteiden asettaminen alustatyöntekijöille suurten yritysten sijaan on kallista ja tehotonta.

Kolmanneksi epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä tulee kannustaa järjestäytymiseen. Se on välttämätöntä, sillä työntekijät ovat luonnostaa heikommassa neuvotteluasemassa suhteessa työnantajiin. Järjestäytyminen vahvistaa kansantaloutta ja lisää ihmisten hyvinvointia. Se on myös työnantajien etu, kun palkoista neuvottelu keskitetysti on tehokkaampaa ja osaavien työntekijöiden saaminen ennustettavampaa. Siksi järjestäytyminen turvattu myös perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa.

12 Tekemättömän työn vero

Kokkolan Työväenyhdistys r.y.:n jäsen Petri Partanen

 

Suomessa on työnantajia, jotka hyötyvät työntekijöiden työsuhteiden epämääräisyydestä ja pirstaloitumisesta.

Epämääräisiä työsuhteita ovat kaikki työsuhteet, jotka poikkeavat kokoaikaisesta vakityösuhteesta, näitä työsuhteen muotoja ovat vähiten haitallisesta kaikista haitallisimpaan lueteltuna mm. Määräaikainen työ, osa-aikainen työ, nollatuntisopimuksella tehtävä työ, em. yhdistelmät ja alustatyöntekijä.

Näitä töitä teettäville työnantajille tulisi asettaa haittavero, koska he hyötyvät näiden työaikamuotojen teettämisestä mm. siten, että he voivat vältellä mm. ylitöiden maksamista, palkallisen vapaiden kertymistä, sairausajan korvauksen maksamista, työterveyshuollon järjestämistä ja työsuhde-etujen kerryttämistä.

Haittaveron määräytymisessä otettaisi huomioon se, kuinka haitallinen työaikamuoto on, kuinka monella työntekijällä sitä teetetään, ja yksinkertaisesti laskemalla kuinka monta tuntia tekemätöntä työtä yrityksen työntekijöillä on teoreettisesta maksimista.

Esimerkiksi työpaikka, jossa työskentelee määräaikaisena työntekijänä kymmenen työntekijää, joille annetaan vain 2/3 osaa vakituisen ja täyden työaikamuodon tunneista,  on tässä työpaikassa tekemätöntä työtä 10/3 osaa, eli 3,3 työntekijän verran.

Koska työnantaja varaa perusteettomasti 3,3 työntekijää työmarkkinoiden käytöstä ja joita sillä ei ole koskaan aikomustakaan palkata täysiaikaisiksi ja vakituisiksi työntekijöiksi, tulisi tälle työnantajalle maksettavaksi haittavero, joka määräytyy yhteenlaskettuna tekemättömien tuntien määrä ja työsuhteen haitallisuus.

Vastaavasti jos työnantajalla on 100 nollatuntisopimuslaista työntekijää, mutta vuoden aikana työtunteja kertyy vain 40 kokoaikaisen henkilötyövuoden verran, olisi haittaveroa maksettava 60 henkilötyövuoden osalta, ottaen vielä huomioon se, että nollatuntisopimus on huonompi työsuhdemuoto, kuin määräaikainen tai osa-aikainen työsuhde.

Rajoituksia

Verosta säädettävä laki ei koskisi alle 6 hengen yrityksiä, eikä työntekijän omasta halusta tehtävää epämääräistä työtä, eikä silloin, jos työntekijä ei ole täysin työmarkkinoiden käytettävissä, eli on esimerkiksi opiskelija tai osatyökykyinen.

Verokertymän ohjaaminen

Haittaverosta perittävä raha ohjattaisi yksinkertaisesti suoraan epämääräisiä työsuhteita tekevien työntekijöiden eläkemaksuihin, koska eläkekertymä esim. 2/3 osa-aikaista työtä tekevällä jää 1/3 osaa vajaaksi täydestä eläkkeestä.

Järjestelmän lähtökohta tulisi olla se, että kaikille vastentahtoisesti epämääräistä työaikaa tekeville työntekijöille turvattaisi täysimääräinen eläkekertymä.

Esitän, että

SDP toimii sen puolesta, että epämääräisistä työsuhteista hyötyville työnantajille määrätään haittavero edellä aloitteessa mainituin perustein ja rajoituksin.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 46


Kommentoi

Tietosuoja