| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 101 | Vammaisvaikutusten arviointi |
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja kannattaa vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja kannattaa vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja kannattaa vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä.
Aloitteessa esitetään, että vammaisvaikutusten arviointi tulee saattaa velvoittavaksi kaikessa päätöksenteossa.
Ennakkoon tehtävä vaikutusten arviointi on hyvän päätöksenteon lähtökohta. Vaikutusten arviointia voidaan tehdä esimerkiksi ennakkoarviointina ennen päätöksen tekemistä, prosessiarviointina päätöksen toimeenpanon yhteydessä tai seuranta-arviointina päätöksen vaikutusten jälkikäteisarviointina. Laadukas päätöksenteko ja arvioinnit on huomioitu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa.
Suomalaisessa päätöksenteossa vakiintuneimmat vaikuttavuusarvioinnit ovat lapsivaikutusten ja sukupuolivaikutusten arvioinnit. Vammaisten asema parani Suomessa merkittävästi YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä. Silloin Suomeen perustettiin sopimuksen toimeenpanon edistämistä varten seuranta- ja valvontamekanismi, joka on kolmitasoinen. Tämä kokonaisuus osaltaan seuraa vammaisia koskevaa päätöksentekoa. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä vammaisjärjestön edustajan muodostama Focal Point, joka antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle määräaisais-raportin sopimuksen toimeenpanoa koskien. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) tehtävänä puolestaan on seurata ja edistää sopimuksen toimeenpanoa. Neuvottelukunta laati yhteistyössä ministeriöiden ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintaohjelman, jonka toteutumisen seurantakysely oli vammaisjärjestöillä vastattavana noin vuosi sitten. Vane on myös järjestänyt valtakunnallisia ja alueellisia koulutustilaisuuksia YK-sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi. Kolmantena tahona sopimuksen seurantamekanismissa on eduskunnan Ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton toimielin, Vammaisten ihmisoikeuskomitea. Valtuuskunnan työjärjestyksen mukaan jaosto voi tehdä esityksiä ja esittää näkemyksiään eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Ihmisoikeuskeskukselle siitä, miten ne voisivat kehittää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja sopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamista. Komitea voi myös esittää ihmisoikeusvaltuuskunnalle käsiteltäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja tehdä esityksiä valtuuskunnan päätettäväksi. Vastavuoroisesti oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus voivat pyytää komitealta asiantuntija-apua heille kuuluvien vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies valvoo omalta osaltaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.
Jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi on perusteltua arvioida millä tavalla vammaiset huomioidaan tällä hetkellä päätöksenteossa ja paikantaa kehittämiskohteet.
Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme, Kirkkonummen Demarit ry:n jäsen Hannele Rauhanen, Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Laitilan Työväenyhdistys Sampo I ry:n jäsen Pertti Pokki, Rovaniemen seudun Sosialidemokraatit ry:n jäsen Taimi Tolvanen ja Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Pia Saarela
Vammaisvaikutusten arviointi tulee saattaa velvoittavaksi kaikessa päätöksenteossa. Monet muut vaikutukset arvioidaan mutta vaikutukset vammaisten elämään jäävät yhteiskunnan kaikilla tasoilla tekemättä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, ettei vammaisvaikutusten arviointikriteeristöä ole edes laadittu. Päättäjillä ei ole edes teoriassa mahdollista arvioida kulloisenkin päätöksen vaikutuksia vammaisten arkeen.
Arviointikriteeristön laadintaan pitää ottaa mukaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri lailla vammaisia henkilöitä ja omaishoitajia. Vain näin saadaan kriteeristö, joka tunnistaa vammaisvaikutukset kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä päätökset tosiasiallisesti luovat lisää kannustinloukkuja vammaisten henkilöiden elämään.
Esimerkit
Esitämme, että
Vammaisvaikutusten arviointi tulee saattaa velvoittavaksi kaikessa päätöksenteossa. Monet muut vaikutukset arvioidaan mutta vaikutukset vammaisten elämään jäävät yhteiskunnan kaikilla tasoilla tekemättä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, ettei vammaisvaikutusten arviointikriteeristöä ole edes laadittu. Päättäjillä ei ole edes teoriassa mahdollista arvioida kulloisenkin päätöksen vaikutuksia vammaisten arkeen.
Arviointikriteeristön laadintaan pitää ottaa mukaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri lailla vammaisia henkilöitä ja omaishoitajia. Vain näin saadaan kriteeristö, joka tunnistaa vammaisvaikutukset kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä päätökset tosiasiallisesti luovat lisää kannustinloukkuja vammaisten henkilöiden elämään.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 199
Kesäkuu 2023
Valtioneuvosto uudisti syksyllä 2022 lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen. uusi ohje korvasi vuoden 2007 ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Uudistetun ohjeen on tarkoitus parantaa vaikutusarviointien ja tämän myötä valmisteltavien lakien laatua.
Ohjeessa mm. kuvataan vaikutuslajeittain, mitä erilaisilla vaikutuksilla tarkoitetaan, miten niitä voidaan arvioida sekä millaisia tietolähteitä arvioinnissa on hyödynnettävissä. Ohjeen liitteeksi on kerätty valmistelijan tueksi vaikutusarviointiprosessin tarkistuslista, vaikutusten tunnistamisen tarkistuslista sekä lista ohjeessa viitatuista lisäohjeista ja tietolähteistä.
Vammaisvaikutusten arvioinnin osalta ohjeessa mm. korostetaan, että vaikutusarvioinnissa tulee huomioida vammaisten henkilöiden moninaisuus. Vammaisten henkilöiden oikeudet ja heihin kohdistuvat vaikutukset kattavat kaikki elämänalueet, eivätkä rajoitu pelkästään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan säädöksiin. Lisäksi ohje korostaa, että järjestöt on keskeistä osallistaa vammaisia henkilöitä koskevien vaikutusten arviointiin. Vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus edellyttää, että laadittaessa ja toimeenpantaessa vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Valmisteluelimissä ja kuulemisissa tulee hyödyntää myös kokemusasiantuntijoita. Kuulemisissa tulee kiinnittää huomiota aineiston saavutettavuuteen ja tilojen esteettömyyteen.