Aloite 101

nro	Aloitteet
101	Vammaisvaikutusten arviointi

Valiokunnan esitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja kannattaa vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja kannattaa vammaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että vammaisvaikutusten arviointi tulee saattaa velvoittavaksi kaikessa päätöksenteossa.

Ennakkoon tehtävä vaikutusten arviointi on hyvän päätöksenteon lähtökohta. Vaikutusten arviointia voidaan tehdä esimerkiksi ennakkoarviointina ennen päätöksen tekemistä, prosessiarviointina päätöksen toimeenpanon yhteydessä tai seuranta-arviointina päätöksen vaikutusten jälkikäteisarviointina. Laadukas päätöksenteko ja arvioinnit on huomioitu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa.

Suomalaisessa päätöksenteossa vakiintuneimmat vaikuttavuusarvioinnit ovat lapsivaikutusten ja sukupuolivaikutusten arvioinnit. Vammaisten asema parani Suomessa merkittävästi YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä. Silloin Suomeen perustettiin sopimuksen toimeenpanon edistämistä varten seuranta- ja valvontamekanismi, joka on kolmitasoinen. Tämä kokonaisuus osaltaan seuraa vammaisia koskevaa päätöksentekoa. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä vammaisjärjestön edustajan muodostama Focal Point, joka antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle määräaisais-raportin sopimuksen toimeenpanoa koskien. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) tehtävänä puolestaan on seurata ja edistää sopimuksen toimeenpanoa. Neuvottelukunta laati yhteistyössä ministeriöiden ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintaohjelman, jonka toteutumisen seurantakysely oli vammaisjärjestöillä vastattavana noin vuosi sitten. Vane on myös järjestänyt valtakunnallisia ja alueellisia koulutustilaisuuksia YK-sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi. Kolmantena tahona sopimuksen seurantamekanismissa on eduskunnan Ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton toimielin, Vammaisten ihmisoikeuskomitea. Valtuuskunnan työjärjestyksen mukaan jaosto voi tehdä esityksiä ja esittää näkemyksiään eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Ihmisoikeuskeskukselle siitä, miten ne voisivat kehittää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja sopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamista. Komitea voi myös esittää ihmisoikeusvaltuuskunnalle käsiteltäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja tehdä esityksiä valtuuskunnan päätettäväksi. Vastavuoroisesti oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus voivat pyytää komitealta asiantuntija-apua heille kuuluvien vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies valvoo omalta osaltaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.

Jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi on perusteltua arvioida millä tavalla vammaiset huomioidaan tällä hetkellä päätöksenteossa ja paikantaa kehittämiskohteet.

Aloitteet

101 Vammaisvaikutusten arviointi

Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme, Kirkkonummen Demarit ry:n jäsen Hannele Rauhanen, Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Laitilan Työväenyhdistys Sampo I ry:n jäsen Pertti Pokki, Rovaniemen seudun Sosialidemokraatit ry:n jäsen Taimi Tolvanen ja Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Pia Saarela

Vammaisvaikutusten arviointi tulee saattaa velvoittavaksi kaikessa päätöksenteossa. Monet muut vaikutukset arvioidaan mutta vaikutukset vammaisten elämään jäävät yhteiskunnan kaikilla tasoilla tekemättä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, ettei vammaisvaikutusten arviointikriteeristöä ole edes laadittu. Päättäjillä ei ole edes teoriassa mahdollista arvioida kulloisenkin päätöksen vaikutuksia vammaisten arkeen.

Arviointikriteeristön laadintaan pitää ottaa mukaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri lailla vammaisia henkilöitä ja omaishoitajia. Vain näin saadaan kriteeristö, joka tunnistaa vammaisvaikutukset kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä päätökset tosiasiallisesti luovat lisää kannustinloukkuja vammaisten henkilöiden elämään.

Esimerkit

Paljon apuvälineitä tarvitsevat vammaiset henkilöt joutuvat asumaan väljemmin, jotta saavat apuvälineet mahtumaan kotiinsa. Varsinkin pyörätuolia käyttävät, koska asunnon on oltava riittävän väljä pyörätuolilla liikkumiseen. Tämä tilantarve tulisi huomioida asumistuessa ja vammaisetuuksissa. On kohtuutonta joutua maksamaan vammasta johtuvasta tilantarpeesta.
Palvelumaksut luovat loukun, jossa vammaisten henkilöiden ei kannata työllistyä. Toimeentulotuen määrän ylittävä palkka menee pahimmillaan kokonaisuudessaan erilaisiin palvelumaksuihin. Työkaverit suunnittelevat lomamatkoja ja vammainen työntekijä sitä, minkä palvelumaksun tuolla rahalla saa maksettua.
Polttoaineveron nosto vaikeuttaa autoa ajavien vammaisten henkilöiden elämää. Polttoaineveron noston kompensointi pieni- ja keskituloisille on tulonsiirto autoa ajavilta vammaisilta pieni- ja keskituloisille henkilöille. Tällainen ratkaisu ohjaa vammaisia henkilöitä käyttämään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita, jotka ovat yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpi ratkaisu kuin kompensoida suoraan autoa ajaville vammaisille henkilöille. Jos pyörätuolia käyttävä vammainen siirtyy oman auton käytöstä vammaispalvelumatkaan, tulee normaalin taksimaksun lisäksi hissin käytöstä johtuva palvelumaksu noin 14€/suunta. Siitä syntyy yhteiskunnalle paljon suuremmat kustannukset kuin polttoaineveron kompensointi vammaisille.

Esitämme, että