Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen inhimillisemmästä päihdepolitiikasta. Päihteiden ongelmakäyttäjien tilanne on monin tavoin hankala ja päihderiippuvaiset ansaitsevat kaiken saatavilla olevan tuen. Puoluekokous vaatii, että rangaistukset eivät saa estää yhdenkään ihmisen hakeutumista hoitoon. Puoluekokous toteaa, että tavoitteena pitää olla hillitä niin kannabiksen kuin muiden päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Resursseja on kohdistettava tarvittaviin hoitoihin ja palveluihin. Hoitojen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota päihteiden käyttäjiin, joilla on myös samanaikainen muu mielenterveyden häiriö.
Puoluekokous velvoittaa puolueen laatimaan toimenpidelinjaukset päihdepoliittisista linjauksista.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen inhimillisemmästä päihdepolitiikasta. Päihteiden ongelmakäyttäjien tilanne on monin tavoin hankala ja päihderiippuvaiset ansaitsevat kaiken saatavilla olevan tuen. Puoluekokous vaatii, että rangaistukset eivät saa estää yhdenkään ihmisen hakeutumista hoitoon. Puoluekokous toteaa, että tavoitteena pitää olla hillitä niin kannabiksen kuin muiden päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Resursseja on kohdistettava tarvittaviin hoitoihin ja palveluihin. Hoitojen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota päihteiden käyttäjiin, joilla on myös samanaikainen muu mielenterveyden häiriö.
Puoluekokous velvoittaa puolueen laatimaan toimenpidelinjaukset päihdepoliittisista linjauksista.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista, mutta edellyttää asian selvittämistä eri näkökulmista. Puoluekokous toteaa, että tavoitteena pitää olla hillitä kannabiksen ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Puoluekokous pitää myös tärkeänä sitä, ettei lainsäädäntö millään tavalla aseta kynnystä hakeutua hoidon tai muun avun piiriin.
Uusi päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin hillitä kannabiksen ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Puoluekokous pitää tärkeänä sitä, ettei lainsäädäntö millään tavalla aseta kynnystä hakeutua hoidon tai muun avun piiriin.
Puoluekokous näkee, että päihdepolitiikasta on käytävä kyseistä aloitetta laajempi keskustelu. Siksi puoluekokous edellyttää, että SDP valmistelee päihdepoliittisen ohjelman, jossa käsitellään huumausainepolitiikkaa laajasti.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen inhimillisemmältä päihdepolitiikasta ja velvoittaa puolueen edistämään huumausaineiden käytön depenalisointia ja resurssien siirtämisestä tarvittaviin hoitoihin ja palveluihin.
Aloitteessa esitetään, että puolue sitoutuu ajamaan kannabiksen dekriminalisointia ongelmakäytöstä johtuvien terveyshaittojen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esityksestä ei ole aiempaa puoluekokouspäätöstä.
Yhteiskunnan huumausaineita koskevaan suhtautumistapaan kuuluu sekä terveyspoliittinen että kriminaalipoliittinen näkökulma. Huumausaineiden valmistamista, luovuttamista ja myyntiä koskeva ankara rangaistavuus perustuu kansainvälisiin YK-sopimuksiin ja EU-instrumentteihin. Samoin kiellettyjen aineiden luettelot. Ne asettavat reunaehtoja tällaisia tekoja koskevalle rikosoikeudelliselle sääntelylle. Huumausaineiden pelkkä käyttäminen on rikosoikeudellisesti ja erityisasemassa. Kansainväliset sopimukset eivät edellytä käytön rangaistavuutta. EU-sääntelyssä käyttö on jätetty kansalliseen harkintaan.
Huumausaineen käyttörikosta koskevan rikoslain 50 luvun 2 a §:n mukaan ”joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.” Rangaistusasteikko mahdollistaa sanktioinnin sakkomenettelyssä.
Kansainvälisenä esimerkkinä käytetyssä Portugalissa kaikkien huumeiden käytön dekriminalisointi tehtiin osana suurempaa politiikan muutosta, jossa vastuuta siirrettiin oikeusministeriöltä terveysministeriölle. Politiikassa lähdettiin etsimään ratkaisuja ongelmiin entisen lainvalvontanäkökulman sijaan terveysnäkökulmasta. Dekriminalisointi ei liittynyt, kuten usein muissa maissa, kannabiksen käytön lisääntymiseen vaan heroiinin käytön lisääntymiseen. Painotus oli heroiinin käyttöön liittyvien ongelmiin ja haittoihin puuttumisessa. Varhainen puuttuminen ja hoito haluttiin priorisoida ennen rangaistuksia.
Dekriminalisointi ei tarkoita sitä, että Portugalissa saisi käyttää huumeita vapaasti. Huumeiden käyttöön puututaan tiukemmin ja nopeammin kuin ennen strategian täytäntöönpanoa. Hallussa olevat huumeet takavarikoidaan aina, ja jos huumeita on yli kymmenen päiväannosta, joutuu aina rikosoikeudelliseen vastuuseen. Jos henkilöllä on alle 10 päiväannosta eikä hänen epäillä toimivan huumekaupassa, käyttäjän haastattelee moniammatillinen tiimi, joka arvioi hoidontarpeen. Hoitoa tarjotaan kevyistä terapioista korvaushoitoon, mutta niihin ei pakoteta. Joissain tapauksissa huumeiden käytöstä voi saada sakon, muttei rikosrekisteriä tai tuomiota. Edes omaan käyttöön huumeita ei saa tuottaa.
Portugalin mallia on pidetty todisteena siitä, ettei käytön dekriminalisointi tai vähemmän rankaiseva lähestymistapa johda käytön lisääntymiseen. On myös esitetty, että kaikkien huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen vähentää käyttäjäkohtaisia haittoja, mutta lisää kokonaishaittoja. Portugalissa, jossa huumeongelma pääsi kehittymään vaikeaksi, dekriminalisointi johti haittojen vähentymiseen. Maissa, joissa huumeiden käyttö on vähäistä, käytön dekriminalisointi voi puolestaan lisätä kokonaiskäyttöä, mutta vähentää yksittäisille käyttäjille tulevia haittoja.
Kunkin maan tulisikin arvioida oman huumausainetilanteensa perusteella käytön dekriminalisoinnin vaikutus omassa maassaan. Pelkän kannabiksen dekriminalisoinnin tulokset voivat myös olla erilaisia kuin kaikkien huumeiden dekriminalisoinnin. Syy- ja seuraussuhteiden osoittaminen on aina vaikeaa näin monimutkaisissa ongelmissa.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Kannabis on suomalaisten ylivoimaisesti eniten käyttämä huumausaine ja työikäisestä väestöstä noin viidesosa ilmoittaa kokeilleensa sitä vähintään kerran elämänsä aikana. Tilastoissa yliedustettuina ovat erityisesti 24-35-vuotiaat. Vaikka käytöstä ei seuraa käyttäjälle kuin sakko tai huomautus, poliisiasiain tietojärjestelmään jää kuitenkin kummittelemaan huumemerkintä 5-10 vuodeksi tapauksesta riippuen. Pahimmassa tapauksessa tämä saattaa maksaa nuorelle työ- tai opiskelupaikan, mikä saattaa suistaa ihmisen kuin ihmisen elämänkulun arvaamattomaan suuntaan. Lisäksi virkavallan linja vaihtelee radikaalisti eri puolella Suomea, mikä on alueellisesti epätasa-arvoistavaa.
Toisekseen kannabiksen käyttö tulisi nähdä enemmänkin sosiaalipoliittisena ongelmana kuin osana rikosoikeutta, sillä kielloilla ei ole onnistuttu kitkemään kannabiksen käyttöä Suomessa. Kannabiksen käyttö on päinvastoin lisääntynyt tasaisesti 90-luvulta lähtien rangaistavuudesta huolimatta.
Kannabiksen dekriminalisoinnista on saatu positiivisia kokemuksia muun muassa Portugalista, jossa huumeiden ongelmakäyttäjät pyritään näkemään rikollisten sijasta potilaina. Kun huumeriippuvuuden hoitoon samanaikaisesti satsattiin merkittävästi yhteiskunnan taholta, vähenivät ongelmatkin maassa radikaalisti. Mikäli kannabis dekriminalisoitaisiin, virkavallalla olisi myös enemmän resursseja suurempien rikosten selvittämiseen, sillä satunnaisella viihdekäyttäjällä ei välttämättä ole muuta rikostaustaa.
Kannabiksen käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ei tule missään suhteessa vähätellä. On kuitenkin tunnistettava, ettei nykysysteemi ole tarkoituksenmukainen. Käyttö on kaikesta valvonnasta huolimatta vain lisääntynyt vuosien saatossa. Myös kansainvälinen yhteisö on tunnustanut, ettei kielto rangaistuksen uhalla ole ollut omiaan auttamaan ilmiön todellisia uhreja eli huumeongelmaisia ja heidän läheisiään. SDP:n tulisi tällaisissa kysymyksissä aina seisoa pienemmän puolella ja pyrkiä rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmisen olisi aina mahdollista saada asiansa kuntoon ilman stigmatisointia.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että
SDP sitoutuu ajamaan kannabiksen dekriminalisointia ongelmakäytöstä aiheutuvien terveysvaikutusten hillitsemiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 156
Kesäkuu 2023
Päihdepoliittisten linjausten kehittämiseksi perustettiin 2022 keväällä sosiaali- ja terveystyöryhmään päihdepoliittinen jaosto, joka on kehittänyt puoleen päihdepoliittisia linjauksia muun muassa osana eduskuntavaaliohjelman ja hallitusohjelmatavoitteiden valmistelua, poliittisen ohjelman päivitystä sekä puoluekokousaloitteiden vastauksien valmistelua. Linjauksissa on korostettu puoluekokouspäätöksen mukaisia näkökulmia.
Helsingin puoluekokousryhmä esittää uutta päätösesitystä:
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin hillitä kannabiksen ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Puoluekokous pitää tärkeänä sitä, ettei lainsäädäntö millään tavalla aseta kynnystä hakeutua hoidon tai muun avun piiriin.
Puoluekokous näkee, että päihdepolitiikasta on käytävä kyseistä aloitetta laajempi keskustelu. Siksi puoluekokous edellyttää, että SDP valmistelee päihdepoliittisen ohjelman, jossa käsitellään huumausainepolitiikkaa laajasti.