Partikongressen instämmer i motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Partikongressen instämmer i motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Partikongressen instämmer i motionen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
I motionen föreslås det att argumentation och diskussion får en starkare roll i undervisningen i grundskolan och i andra stadiet, och att de också beaktas i lärarutbildningen.
I SDP:s utbildningspolitiska program föreslås att demokratifostran bör ges en starkare roll i våra skolor. Motionens tankar passar mycket väl ihop med detta mål.
Aloitteessa esitetään, että argumentaation opettaminen saisi vahvemman roolin perusasteen ja toisen asteen opetuksessa sekä opettajakoulutuksessa.
SDP:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa esitetään demokratiakasvatuksen vahvistamista kouluissa. Aloitteen esitys sopii hyvin yhteen tämän tavoitteen kanssa.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
Sven-Eric Liedman skrev i augusti 2015 i DN:s kulturdebatt om att det idag är oförnuft och känsla som präglar det offentliga samtalet. Vi blandar friskt ihop åsikter och argument och vet inte vad vi ska göra om vi konfronteras med en motpart som säger ”Min åsikt är att månen är gjord av ost, och det står jag för.”
Nationella centret för utbildningsutvärdering granskade kunskaperna i modersmålet i årskurs nio i 30 finlandssvenska skolor våren 2014. Det visade sig att eleverna hade svårt med argumentationsteknik och med att gå i dialog med en annan text. Ett samhälle präglat av aktivt medborgarskap förutsätter att eleverna lär sig att argumentera i skolan.
Vägarna till att lära ungdomar skilja mellan bra och dåliga argument är många och borde alltså kunna gå att tillämpa i vitt skilda miljöer. Tvärvetenskaplig undervisning stöder inlärningen och väcker kanske en insikt om att det är en kunskap som man har nytta av i alla ämnen. Kommunalt stöd till diskussionsklubbar i skolor borde inte bli så dyrt. Som sagt, man behöver inte ens en läsplatta. Det räcker med förmåga att uttrycka sig.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår därför att
SDP arbetar för att argumentation och diskussion får en tyngre roll i läroplanerna och lektionsplaneringen i grundskolan och i andra stadiet, och också beaktas i lärarutbildningen.
Sven-Eric Liedman kirjoitti elokuussa 2015 Dagens Nyheterin kulturdebat-osastossa siitä, että nykyään julkista keskustelua värittävät järjettömyys sekä tunne. Sekoitamme keskenään mielipiteitä ja argumentteja emmekä tiedä mitä tehdä, jos kohtaamme vastapuolen, joka sanoo ”Minun mielestäni kuu on tehty juustosta, ja seison mielipiteeni takana”.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tarkasti yhdeksäsluokkalaisten taitoja 30 suomenruotsalaisessa koulussa keväällä 2014. Kävi ilmi, että oppilailla oli vaikeuksia argumentaatiotekniikan kanssa sekä dialogin käymisessä toisen tekstin kanssa. Aktiivisen kansalaisuuden korostuminen yhteiskunnassa edellyttää, että oppilaat oppivat argumentoimaan koulussa.
Keinoja siihen, että nuoret opetetaan erottamaan hyvät ja huonot argumentit toisistaan, on monia, ja niitä pitäisi siis olla mahdollista soveltaa hyvinkin erilaisissa ympäristöissä. Poikkitieteellinen opetus tukee oppimista ja herättää ehkä tuntemuksen siitä, että argumentointi on taito, josta on hyötyä kaikissa aineissa. Koulujen keskustelukerhojen kunnallisen tukemisen ei pitäisi olla kovin kallista. Kuten sanottu, ei tarvita edes tablettitietokonetta; kyky ilmaista itseään riittää.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää tämän vuoksi, että
SDP työskentelee sen puolesta, että argumentointi ja keskustelu saisivat suuremman roolin peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmissa ja tuntisuunnittelussa, ja että se otettaisiin huomioon myös opettajankoulutuksessa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 188
Heinäkuu 2020
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään vuoteen 2025 ulottuva hallinnonalat ylittävä demokratiaohjelma. Demokratiaohjelmalle keskeistä on kouluopetuksen ja koulujen toimintakäytäntöjen kehittäminen. Sillä myös tuetaan lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympäristössään ja laajemmin yhteiskunnassa, ulkopuolisuutta kokevien osallisuuden vahvistamista, kansalaisjärjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaamista sekä lähidemokratian vahvistamista.