Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja peräänkuuluttaa jatkoa SDP:n yrittäjäpaketissa v. 2015 aloitetulle laaja-alaiselle keskustelulle työn ja yrittäjyyden tilasta ja muutoksesta nyky-yhteiskunnasta sekä tarpeesta uudistaa sosiaalisia turvaverkkoja paremmin nykytarvetta vastaaviksi.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja peräänkuuluttaa jatkoa SDP:n yrittäjäpaketissa v. 2015 aloitetulle laaja-alaiselle keskustelulle työn ja yrittäjyyden tilasta ja muutoksesta nyky-yhteiskunnasta sekä tarpeesta uudistaa sosiaalisia turvaverkkoja paremmin nykytarvetta vastaaviksi.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja peräänkuuluttaa jatkoa SDP:n yrittäjäpaketissa v. 2015 aloitetulle laaja-alaiselle keskustelulle työn ja yrittäjyyden tilasta ja muutoksesta nyky-yhteiskunnasta sekä tarpeesta uudistaa sosiaalisia turvaverkkoja paremmin nykytarvetta vastaaviksi.
Aloitteessa esitetään työn ja yrittämisen sekä sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista tavalla joka rohkaisisi yrittämään ja poistaisi kannustinloukkuja.
Sosialidemokraattien pitkä linja on ollut, että työn tulee olla sosiaaliturvaa kannustavampi vaihtoehto ja että ihmisiä pyritään aktiivisesti, mutta samalla reilusti kannustamaan työntekoon ja ottamalla julkiselle vallalle myös vastuuta ihmisten työllistymisestä. Tämä politiikka on asetettu uuden haasteen eteen uudenlaisten työsuhteiden ja lisääntyneiden pienyrittäjien ja uudenlaisten yritystoiminnan muotojen vuoksi. Onkin tärkeää, että myös näiden ryhmien kohtaamiin epäkohtiin voidaan puuttua.
Tärkeää on löytää tasapaino yrittäjän kantamien riskien ja saamien tulojen välille. Yksinyrittäjällä tilanne ei monestikaan eroa palkansaajantilanteesta eli yrittäjä tekee työtä ja maksaa itselleen korvausta mahdollisuuksien mukaan. Tämän lisäksi hän kuitenkin joutuu kantamaan itse riskit esimerkiksi sairastapauksista ja muista yrittäjyyteen liittyvistä riskeistä. Tämä asettaa varsinkin aloittelevat yrittäjät haastavan paikan eteen.
On myös tunnistettava, että kaikki yrittäjyys ei yhteiskunnassa ole vapaaehtoista, vaan myös joskus pakon sanelema vaihtoehto, kun esimerkiksi suuremmat yritykset ulkoistavat toimintojaan. Tällöin myös yrittäjätoimintaan kuuluvat riskit siirtyvät uuden yrittäjän harteille, vaikka hänen tekemänsä työtehtävät jatkuvat samoina tai samankaltaisina, jolloin hänen kokemansa epävarmuus vain kasvaa. Myös näissä tapauksissa on tärkeää, että sosiaaliturvan taso ja järjestelyt pystyvät vastaamaan hänen tarpeisiinsa.
Joensuun Työväenyhdistys ry
Yrittäjyys voi olla myös osa-aikaista tai kausiluonteista. Esimerkiksi eläkeläinen tai työtön voi saada toiminnasta lisäansioita tai sisältöä elämäänsä. Sivutoimiset tai osa-aikaiset yrittäjät ovat tyypillisesti yksinyrittäjiä ja yleisin yritysmuoto on toiminimi. Yritystoiminta tai oma työ katsotaan työttömyysturvalain mukaan sivutoimiseksi, jos yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän voidaan katsoa olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisen yritystoiminnan työmäärän tulee siis mahdollistaa samanaikainen kokopäivätyön tekeminen. Jos osa-aikainen yrittäjä tietää tai hän arvioi vuotuisten yritystulojensa jäävän alle vuosittain vahvistetun tulorajan, ei hänen tarvitse YEL-maksua maksaa. YEL-työtulohan on se, minkä arvoiseksi yrittäjänä itse arvioit oman työpanoksesi. Ei siis se, paljonko yrityksen liikevaihto tai tulos on. Työtuloa voisikin verrata siihen, paljonko maksaisit ulkopuoliselle työntekijälle palkkaa, jos hän tekisi yrityksessäsi sinun työsi.
TE-toimisto ratkaisee työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset, myös onko työllistyminen yritystoiminnassa pää- vai sivutoimista. Mitään viikoittaista tuntirajaa ei ole vaan ratkaisu perustuu siihen, kuinka suuri on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Päätös perustuu aina TE-toimiston kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saadut selvitykset. Yritystoiminnan vaatima työmäärä on ratkaiseva, eikä esimerkiksi se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. Sivutoimiseksi katsottu yritystoiminta ei muutu päätoimiseksi sen perusteella, että kokoaikainen palkkatyö päättyy, eikä myöskään ajan kulumisen perusteella. TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä, työllistyykö hakija yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Työttömyysetuuden maksaja (työttömyyskassa tai Kela) tutkii ja ratkaisee maksamisen muut edellytykset, kuten onko henkilö täyttänyt päivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja miten henkilön yritystoiminnan tulot tai muut etuudet vaikuttavat etuuden määrään. Selvityksen perusteella työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.
Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa edistävät osa-aika yrittäjyyttä ja yrittäjyyttä työttömyysturvan lisänä. Lisäksi pienituloisia itsensä työllistäjiä varten tarvitaan kokonaan oma työttömyysvakuutuksen muoto, joka tulisi avuksi silloin kun työtulot laskevat niin alas, ettei sitä pysty edellisten kuukausien tuotuloilla tai työsäästöillä tasaamaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 28
Heinäkuu 2020
Tavoite on edistynyt. SDP:n vero-ohjelmassa vuonna 2018 asetettiin tavoite pelikentän tasaamisesta eri tyyppisten työsuhteiden ja yksinyrittäjyyden välillä. Siinä esitettiin, että palkkatyön luonteisessa suhteessa toimivien yksinyrittäjien sosiaaliturva tulee olla yhdenmukaisempaa palkansaajien kanssa. Lisäksi hallinnollisia velvoitteita tulee asettaa heidän työnantajilleen, sillä esimerkiksi vero- ja kirjanpitovelvoitteiden asettaminen alustatyöntekijöille suurten yritysten sijaan on kallista ja tehotonta.
Vuoden 2019 hallitusohjelmassa on sovittu muun muassa strategiasta yksinyrittäjien aseman parantamiseksi sekä taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotosta, joka vaikeuttaa vero- ja sosiaalivakuutusmaksuvelvoitteiden välttämistä näennäisissä työsuhteissa.