Partikongressen anser det viktigt att rekommendationer om befolkningsbaserade screeningar baserar sig på färsk forskning kring fördelarna och nackdelarna med screening. Tillräckliga resurser bör anslås för detta arbete.

Puoluekokous pitää tärkeänä, että väestöpohjaisia seulontoja koskevat suositukset perustuvat tuoreeseen tutkimukseen seulontojen hyödyistä ja haitoista. Tälle työlle tulee varata riittävästi resursseja.

Beslutsförslag

Partikongressen anser det viktigt att rekommendationer om befolkningsbaserade screeningar baserar sig på färsk forskning kring fördelarna och nackdelarna med screening. Tillräckliga resurser bör anslås för detta arbete.

Puoluekokous pitää tärkeänä, että väestöpohjaisia seulontoja koskevat suositukset perustuvat tuoreeseen tutkimukseen seulontojen hyödyistä ja haitoista. Tälle työlle tulee varata riittävästi resursseja.

Partistyrelsens utlåtande

Bröstcancer är den vanligaste cancerformen hos kvinnor i Finland, och den största enskilda dödsorsaken i cancer. Screening av bröstcancer som baserar sig på mammografi, dvs. röntgenundersökning av bröst, ordnas i Finland på uppdrag av kommunerna gratis för kvinnor i åldern 50-69 år. Målgruppen kallas till screening vartannat år. Screening av kvinnor under 50 år har inte visat sig vara effektivt och det rekommenderas inte som befolkningsbaserad verksamhet.

Den riksomfattande screeningen av bröstcancer inleddes i Finland år 1987 bland kvinnor i åldern 50–59 år. Under de tidiga åren erbjöds det screening för endast varannan åldersklass, och de åldersklasser som föll utanför screeningen fungerade som kontrollgrupp. Det finska programmets effekter har analyserats först efter uppstartsfasen och senare utifrån registeruppföljning.

Under så gott som hela den tid som det har funnits screening har man debatterat – ibland i lite hårdare ton – fördelarna och nackdelarna med screening. I samband med detta har man ifrågasatt i hur hög utsträckning screening egentligen minskar på dödligheten samt lyft fram de negativa effekterna av screening, i fråga om t.ex. långsamt växande cancerformer och en överdiagnostik av lokalt växande tumörer.

Enligt statsrådets förordning om screening som trädde i kraft år 2007 i Finland måste kommunen ordna bröstcancerscreening för kvinnor i åldern 50–69 år vartannat år. Tidigare har man bjudit in kvinnor i åldern 50–59 år till screening. Födelseåret för de som får en kallelse till bröstcancerscreening kan variera från kommun till kommun, eftersom man är mitt i en övergångsperiod på 10 år under vilken kommunen får bestämma tidtabellen för den utökade screeningen så att den omfattar en ny åldersklass. En del kommuner har ordnat bröstcancerscreening för kvinnor i åldern 60–69 år redan innan förordningen trädde i kraft, andra har erbjudit screening för denna åldersgrupp gratis eller erbjudit möjlighet att delta i screening om personerna själva står för kostnaderna.

Kallelser till screening sänds på basis av uppgifterna i befolkningsregistret. Detta innebär att även de kvinnor som tidigare haft bröstcancer får en kallelse till screening. Också en som insjuknat i bröstcancer och inte deltar i annan uppföljning kan delta i bröstcancerscreening.

För kvinnor i åldern under 50 eller över 70 ordnas screening endast med specialtillstånd, t.ex. om screening ingår i ett forskningsprojekt. För de som hör till riskgruppen för bröstcancer rekommenderas regelbunden uppföljning som utöver läkarkontroll ofta innebär även magnetröntgen, mammografi och/eller ultraljudsundersökning.

Enligt Institutet för hälsa och välfärd (THL) är minskad bröstcancerdödlighet den största fördelen med bröstcancerscreening. Hög ålder är en betydande risk med tanke på förekomsten av bröstcancer. Enligt flera undersökningar minskar mammografiscreening i rätt tid bröstcancerdödlighet med 15–25 %, men det finns endast lite information om nyttan med mammografiscreening av kvinnor som fyllt 70 år. I svenska screeningundersökningar har man analyserat screeningresultaten för kvinnor i åldern 70–74 år, och nyttan har visat sig vara liten. Modern mammografi är ibland för känslig: den kan resultera i överdiagnostik av cancer, onödiga operationer och skapa oro för patienten. Det är därmed alltid fråga om en avvägning mellan å ena sidan höga kostnader, oro och ångest som diagnostiska undersökningar förorsakar samt å andra sidan möjlighet att upptäcka och behandla bröstcancer i ett tidigt skede.

En screeningarbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministeriet diskuterar som bäst en eventuell revidering av programmet för cancerscreening. Förslag förväntas i den offentliga debatten under 2017.

 

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä ja suurin yksittäinen syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa mammografiaan perustuvat rintasyövän seulonnat järjestetään kuntien toimeksiannosta maksuttomina 50-69 -vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Alle 50-vuotiaiden seulontaa ei ole osoitettu vaikuttavaksi, eikä sitä suositella väestöpohjaisena toimintana.

Rintasyövän seulontaohjelma käynnistettiin Suomessa vuonna 1987 tutkimuksellisessa asetelmassa 50-59 -vuotiaille naisille. Seulonnan alkuvuosina vain joka toinen syntymäikäluokka seulottiin, ja väliin jäävät ikäluokat toimivat verrokkeina. Suomalaisen ohjelman vaikuttavuus on arvioitu ensin käynnistysvaiheen jälkeen ja myöhemmin rekisteriseurannan perusteella.

Lähes koko seulonnan olemassaolon ajan on toiminnan hyödyistä ja haitoista käyty väliin kiivastakin keskustelua. Tässä yhteydessä on esitetty lukuisia epäilyjä seulonnan kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen suuruudesta ja seulonnan haitoista, kuten hitaasti kasvavien syöpien ja paikallisten kasvainten ylidiagnostiikasta.

Suomessa vuonna 2007 voimaan astuneen seulonta-asetuksen mukaan kunnan täytyy järjestää rintasyöpäseulonta kahden vuoden välein 50–69 -vuotiaille. Aiemmin seulontaan on kutsuttu 50–59 -vuotiaat naiset. Rintasyövän seulontaan kutsuttavien syntymävuodet voivat vaihdella kunnittain, sillä nyt on meneillään 10 vuoden siirtymäaika, jonka aikana kunta päättää millä aikataululla se laajentaa seulontaa uuteen ikäluokkaan. Osa kunnista ovat järjestänyt rintasyöpäseulontaa 60–69 -vuotiaille jo ennen asetuksen voimaan tuloa, osa on toteuttanut tämän ikäluokan seulonnan maksuttomana ja osa on tarjonnut heille mahdollisuutta osallistua seulontaan, jos he itse maksavat kulut.

Seulontakutsut lähetetään väestörekisteritietojen perusteella, joten kutsun saavat myös naiset, joilla on aikaisemmin todettu rintasyöpä. Seulontaan voi osallistua myös rintasyöpään sairastunut, joka ei ole muualla seurannassa.

Alle 50-vuotiaita tai yli 70-vuotiaita seulotaan vain erityisluvalla, esimerkiksi jos seulonta liittyy tutkimushankkeeseen. Rintasyövän riskiryhmään kuuluville suositellaan säännöllistä seurantaa, johon liittyy lääkärikäynnin lisäksi usein magneettikuvaus, mammografia ja/tai ultraäänitutkimus.

Seulonnan tärkeimpänä hyötynä pidetään THL:n mukaan sitä, että saadaan vähennettyä rintasyöpäkuolleisuutta. Kor­kea ikä on merkit­tävä riski­ rintasyövän ilmaan­tu­mi­selle. Oi­keaan ikään kohdis­tettu mammog­ra­fia­seu­lonta vä­hentää rinta­syö­pä­kuol­lei­suutta useiden tutki­musten mu­kaan 15–25 %, mut­ta yli 70-vuo­tiaiden mammog­ra­fia­seu­lonnan hyö­dyistä on vain vä­hän tie­toa. Ruotsa­lai­sissa seulon­ta­tut­ki­muk­sissa on ana­ly­soitu 70–74 -vuo­tiaiden seulot­tujen tu­lokset, ja hyö­ty on jää­nyt vähäi­seksi. Mo­derni mammog­rafia on jos­kus liian­kin herk­kä: se saat­taa ai­heuttaa yli­diag­nos­tiikkaa, tur­hia leik­kauksia ja poti­laalle huol­ta. Diagnostisista tutkimuksista aiheutuvia isoja kustannuksia, niiden aiheuttamaa epämukavuutta ja ahdistuneisuutta sekä toisaalta mahdollisuutta havaita ja hoitaa rintasyöpiä varhaisessa vaiheessa on arvioitava toisiinsa nähden.

Sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä käy tällä hetkellä keskustelua koko syöpäseulontaohjelman uudistamisesta. Ehdotuksia odotetaan julkiseen keskusteluun vuoden 2017 aikana.

74 Mammografi även för kvinnor över 69 år

Finlands Svenska Socialdemokrater rf

Nästan var åttonde kvinna drabbas av bröstcancer

Bröstcancer är den vanligaste cancerformer bland kvinnor, i vilken ca 4800 personer insjuknar årligen. Denna form av cancer ökar. Prognosen för bröstcancerpatienterna att tillfriska är bra, emedan ca 90 % av de insjuknade tillfrisknar.

Bröstcancern upptäcks numera i ett allt tidigare skede, och behandlingarna har utvecklats betydligt. Ändå är denna form av cancer den vanligaste orsaken till dödsfall, då ca 900 kvinnor avlider; mor- och farmödrar, systrar, makor, vänner och arbetskamrater.

Bröstcancer blir allt vanligare efter fyllda 45 år. Vanligtvis upptäcks cancern i 60-årsåldern. Cancerformen förekommer dock även hos yngre kvinnor, i sällsynta fall kan t.o.m. kvinnor under 30 år insjukna.

Massundersökning genom mammografi upphör då kvinnan fyller 69 år

Mammografiundersökningar ordnas av kommuner eller samkommuner för kvinnor födda år 1947 eller därefter. Bland kvinnor i åldern 50-69 år som kallats till denna undersökning var bröstcancerdödligheten 22 % lägre än vad den varit förutan undersökningen.

Bröstcancertumörer som upptäckts genom mammografi är i huvudsak mindre till storleken än de tumörer som upptäckts genom klinisk undersökning, och de har i allmänhet inte spridit sig till vävnaderna runt bröstet. Vårdresultatet av dylika lokala tumörer är i vanligtvis gott, och tumören kan avlägsnas utan att bortoperera bröstet.

Detta innebär också inbesparing av resurser för vård och uppföljning.

Enligt förordningen är kommuner eller samkommuner inte tvingade att ordna massundersökning för kvinnor fyllda 69 år. Bröstcancerrisken finns ändå kvar, minskar inte med åldern, utan tilltar ofta.

Finlands Svenska Socialdemokrater rf yrkar på att

SDP målmedvetet arbetar för att lagen ändras, så att kommuner och samkommuner ordnar massundersökning genom mammografi även för kvinnor fyllda 69 år. På detta sätt kan man i ett allt tidigare skede upptäcka eventuella tumörer i bröstet och starta behövlig behandling.

 

Mammografia tarjottava myös yli 69-vuotiaille naisille

Lähes joka kahdeksas nainen kärsii rintasyövästä

Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpämuoto, johon vuosittain sairastuu lähes 4800 henkilöä.  Tämä syövän muoto lisääntyy. Rintasyöpäpotilaiden ennuste on hyvä, sillä 90 % sairastuneista parantuu.

Nykyään rintasyöpä havaitaan aikaisemmassa vaiheessa, ja hoidot ovat kehittyneet merkittävästi. Kuitenkin tämä syöpämuoto on tavallisin kuolinsyy, johon menehtyy noin 900 naista; isoäitejä, siskoja, puolisoita, ystäviä ja työtovereita.

Rintasyöpä tulee yhä yleisemmäksi, kun on täyttänyt 45 vuotta. Tavallisesti syöpä havaitaan 60 vuoden iässä. Tätä syöpämuotoa esiintyy kuitenkin myös nuoremmilla naisilla, harvinaisissa tapauksissa jopa alle 30-vuotiaat naiset voivat sairastua.

Mammografiaseulonnat lakkaavat, kun nainen on täyttänyt 69 vuotta

Kunnat tai kuntayhtymät järjestävät mammografiaseulonnat naisille, jotka ovat syntyneet vuonna 1947 tai sen jälkeen. Seulontoihin kutsuttujen 50-69 –vuotiaiden naisten kuolleisuus oli 22 % matalampi kuin ilman seulontoja.

Mammografian avulla havaitut rintasyöpäkasvaimet ovat pääasiallisesti pienempiä kuin kliinisten tutkimusten avulla havaitut kasvaimet, ja ne eivät yleensä ole levinneet rinnan ympärillä olevaan kudokseen. Selkeiden, paikallisten kasvainten hoitotulos on yleensä hyvä, ja kasvain voidaan poistaa ilman rinnan poistoa.

Tämä tarkoittaa myös säästöjä hoidossa ja seurannassa.

Asetuksen mukaan kuntien tai kuntayhtymien ei ole pakko järjestää seulontoja yli 69-vuotiaille naisille. Rintasyöpäriski on kuitenkin olemassa, eikä vähene vuosien kuluessa vaan usein kasvaa.

Finlands Svenska Socialdemokrater rf vaatii, että

SDP tekee päämäärätietoista työtä, jotta lakia muutettaisiin niin, että kunnat ja kuntayhtymät järjestävät mammografiaseulontoja myös yli 69-vuotiaille naisille. Tällä tavoin mahdolliset kasvaimet rinnassa voidaan havaita ja aloittaa tarvittava hoito aikaisemmassa vaiheessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 151

  • Heinäkuu 2020

    Syöpäsairauksien esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä. Naisilla yleisin syöpä Suomessa on rintasyöpä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä parempi on siihen sairastuneen ennuste. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 14§ mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Kunta voi lisäksi järjestää seulontoja ja terveystarkastuksia tietyn taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi.

     

    Pääministeri Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmien mukaisesti hallituskauden aikana sairauksien ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi laajennetaan hallitusti seulontaohjelmaa. Seulontaohjelmia varten on kirjattu varaus rahoituksesta osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta vuodesta 2022 alkaen.

     

    Lisäksi syövän hoidon kehittämistä edistetään monin tavoin. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä määrittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdittava toimintojen tutkimuksellisesta pohjasta. Alueellinen vastuu on viittä yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä sairaanhoitopiirillä. Käytännön toimintamalliksi on kehitetty kansallinen syöpäkeskus, jonka perustamissopimus on allekirjoitettu ja sopijapuolina ovat 20 sairaanhoitopiiriä ja viisi lääketieteellistä yliopistoa. Kansallinen syöpäkeskus koostuu viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta ja yhdestä koordinoivasta keskuksesta. Keskusten avulla parannetaan hoidon vaikuttavuutta ja hillitään syövän hoidon kustannuskehitystä. Toiminnassa panostetaan syöpätautien ehkäisyyn, seulontojen kehittämiseen, kuntoutukseen ja kalliiden hoitojen hallittuun käyttöönottoon. Valtio on tukenut kehittämistä käynnistämisvaiheessa taloudellisesti.


Kommentoi

Tietosuoja