Puoluekokous yhtyy tavoitteisiin aktiivisten työllistämistoimien toteuttamiseksi ja parantamiseksi, eläketuen käyttöönottamiseksi, työllisyyden määrärahojen tasokorotuksen toteuttamiseksi, välityömarkkinastrategian pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, EU:n valtiontukisäännösten hengen ja tarkoituksenmukaiseksi tulkitsemiseksi, palkkatukityöpaikkojen avoimeksi tiedottamiseksi ja työttömien terveydenhuollon järjestämiseksi. Puoluekokous tuomitsee palkattoman työn ja työllistämistuilla keinottelun sekä velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että tukien väärinkäytökset sanktioidaan.
Lisäksi puoluekokous edellyttää järjestöjen työllistämismahdollisuuksien turvaamista.
Puoluekokous yhtyy tavoitteisiin aktiivisten työllistämistoimien toteuttamiseksi ja parantamiseksi, eläketuen käyttöönottamiseksi, työllisyyden määrärahojen tasokorotuksen toteuttamiseksi, välityömarkkinastrategian pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, EU:n valtiontukisäännösten hengen ja tarkoituksenmukaiseksi tulkitsemiseksi, palkkatukityöpaikkojen avoimeksi tiedottamiseksi ja työttömien terveydenhuollon järjestämiseksi. Puoluekokous tuomitsee palkattoman työn ja työllistämistuilla keinottelun sekä velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että tukien väärinkäytökset sanktioidaan.
Lisäksi puoluekokous edellyttää järjestöjen työllistämismahdollisuuksien turvaamista.
Puoluekokous yhtyy tavoitteisiin aktiivisten työllistämistoimien toteuttamiseksi ja parantamiseksi, eläketuen käyttöönottamiseksi, työllisyyden määrärahojen tasokorotuksen toteuttamiseksi, välityömarkkinastrategian pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, EU:n valtiontukisäännösten hengen ja tarkoituksenmukaiseksi tulkitsemiseksi, palkkatukityöpaikkojen avoimeksi tiedottamiseksi ja työttömien terveydenhuollon järjestämiseksi. Puoluekokous tuomitsee palkattoman työn ja työllistämistuilla keinottelun sekä velvoittaa puoluetta toimimaan niin, että tukien väärinkäytökset sanktioidaan.
Aloitteissa esitetään työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden ja eläketuen käyttöönottoa, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisten työvoimapolitiikan leikkausten peruuttamista, lisätoimien tekemistä työllisyyden parantamiseksi ja tuomitsemaan palkattoman työn teettämisen sekä sanktioimaan työllistämisen tukitoimilla keinottelu.
Asioista on aiempia lukuisia päätöksiä. SDP on pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin saada hallitusta peruuttamaan kohtuuttomia työttömiin ja työllistämiseen kohdistuvia leikkaustoimia – esimerkiksi ”pakkolakien” osalta siinä onnistuenkin.
Porin Työväenyhdistys ry
Työttömien lukumäärä massamme on syksyllä 2016 noin 380.000 henkilöä. Porissa työttömien määrä on samana aikana 17.3 % työvoimasta, joka tarkoittaa 7000 henkilöä, mikä on liki 10 prosenttia koko kaupungin asukasmäärästä. Voimaperäisistä työllistämistoimenpiteistään huolimatta Pori maksaa Kelan ns. sakkomaksua v. 2016 noin 5 miljoonaa euroa. Tämä tilanne on työttömien ja yhteiskunnan kannalta kestämätön. Syrjäytymisen vaarassa elävät erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja heidän perheensä.
Palkkatukijärjestelmä on hallituksen leikkaustoimista johtuen jättänyt kunnat ja järjestöt ilman työllistämismahdollisuuksia. Palkkatukiraha loppui Satakunnassa sekä vuonna 2015 että 2016 jo keväällä, mikä tarkoitti laajoja työllistettyjen irtisanomisia järjestöissä, työllistämishankkeissa ja kunnissa. Palkkatuen maksaminen työnantajalle etukäteen toisi varmuutta esimerkiksi pienyrittäjien ja järjestöjen työllistämistoimintaan. Näin myös työntekijän ja hänen perheensä elämänsuunnittelu helpottuisi ja tulisi varmemmalle pohjalle.
Nuorisotakuulle asetetut tavoitteet eivät ole täyttyneet, sillä alle 25-vuotiaiden työttömyys on pysynyt hälyttävän korkealla ja nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Nuorten työttömyyteen täytyy alkuperäisen nuorisotakuun mukaisesti puuttua viimeistään 3 kuukauden työttömyyden jälkeen.
Pitkään käytössä ollut, mutta ehkä vähän unohdettu LEX TAIPALE, on otettava päivitetyssä muodossa käyttöön. Sairaiden tai muuten työkyvyttömiksi todettujen ihmisten roikottaminen eri tukiluukuilla ei voi olla oikea tapa hoitaa tätä epäkohtaa. Kuitenkaan myöskään tietty ikä ei voi olla kriteeri työvoimavarannosta pois siirtymiseen.
Porin Työväenyhdistys ry toivoo, että SDP:n Lahden Puoluekokous ottaa aloitteemme ja oheiskommenttimme huomioon haettaessa keinoja yhteiskuntarauhaa uhkaavan työttömyysongelman korjaamiseksi, sekä esittää, että
SDP ryhtyy toimiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi, nuoriso- eli yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi ja yleensä työttömien työnsaantimahdollisuuksien parantamiseksi sekä ns. Lex Taipaleen uudelleen käyttöönottamiseksi sairaiden tai muuten työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien osalta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 74
Jyväskylän Työväenyhdistys ry
Hallitus on systemaattisesti romuttamassa niitä aktiivisen työllisyyspolitiikan työkaluja, jotka on kehitetty vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja ylläpitämään työvoiman työ- ja toimintakykyä. Muutamia esimerkkejä:
Palkkatuki
Palkkatuettuun työhön ehdotetaan euromääräistä kattoa, joka kirjataan budjettilakiin. Lisäksi palkkatukeen ehdotetaan nykyisten 30 %, 40 %, ja 50 % palkkatuen sijaan enintään 30 %, 40 % ja 50 % palkkatukea. Tämä on heikennys nykyisiin palkkatukiehtoihin.
Työkokeilu/työnäyte
Mikäli palkattomasta työkokeilusta ei luovuta kokonaan, siitä tulee tehdä kahden vuoden lakisääteinen kokeilu, jonka työllisyystulokset ja vaikutukset työmarkkinoihin selvitetään.
Työssäoloehto
Hallitus esittää, että jatkossa palkkatuettu työ kerryttää työllistettyjen työssäoloehtoa vain 75 prosenttisesti nykyisen 100 prosentin sijaan (poikkeuksena yli 60v. kuntien velvoitetyöllistetyt).
Tämä heikentää palkkatukityöntekijöiden työttömyysturvaa ja nostaa kuntien maksamia passiivitukimaksuja.
Työttömän omaehtoinen koulutus
Omaehtoisen koulutuksen 9 euron päivittäinen kulukorvaus on esitetty poistettavaksi.
Starttiraha
Starttirahan kestoa lyhennetään maksimissaan 18 kuukauden tuesta 12 kuukauteen ja harkinnanvarainen lisäosa poistuu.
Kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen
Kokonaisuudessaan hallituksen esitys heikentää kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä ja on selvä heikennys Suomen työllisyyspolitiikalle ja kulkee päinvastaiseen suuntaan suhteessa niihin odotuksiin mitä Euroopan Unioni on kohdistanut Suomelle vuoden 2016 maaraportissaan aktiivisen kohdistetun työllisyyspolitiikan lisäämiseksi.
Lisäksi hallituksen esitykset ovat hallitusohjelman kirjauksen vastaisia:
”Kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan, jotta voidaan parantaa kaikkein vaikeimmin työllistyvien pysyvää työllistymistä avoimilla työmarkkinoilla ja parantaa heidän elämänhallintaa.”
Hallituksen on nyt herättävä siihen karuun todellisuuteen, että pitkäaikaistyöttömien määrä on lähes yhtä korkealla kuin pahimpina 90-luvun lamavuosina. Työttömistä työnhakijoista suurempi osa on nyt pitkäaikaistyöttömiä kuin mitä on koskaan ollut Suomen historiassa. Siksi seuraavat toimenpiteet olisi otettava välittömästi käyttöön:
1.KERRALLA KUNNON POTTI TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄRAHOIHIN
Turvaamalla työllisyydenhoidon mahdollisuudet tukityöllistämiseen: parannetaan koko maan taloutta, torjutaan kestävyysvajetta ja ylläpidetään ostovoimaa sekä lisätään kansalaisten hyvinvointia.
Työllisyysmäärärahat ovat pieni siivu valtion kokonaisbudjetista, mutta niillä on suuri vaikuttavuus.
2. TYÖLLISYYDENHOIDON VASTUU
Selkeä päätös vastuunjaosta kuntien ja TE-palveluiden välillä. Rahoituspäätökset voitava tehdä samassa paikassa kuin työllistämispäätökset.
3. SEKTORIT YLITTÄVÄ RAHOITUSINSTRUMENTTI
o Mahdollistamaan kokonaisvaltaista työllisyydenhoitoa kohti hallitusohjelman mukaista 72 prosentin työllisyysastetta.
4. VÄLITYÖMARKKINASTRATEGIA
Hallitukselle tulee laatia välityömarkkinastrategia turvaamaan kolmannen sektorin toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.
5. TALOUS- JA VELKANEUVONTA KUNTOON
o Työmarkkinoille motivointi on turhaa, jos ihminen on vaikeassa ulosottotilanteessa. o Nyt palveluihin on jopa puolen vuoden jonotusaika
6. ”LEX TAIPALE” TAKAISIN o Osa ikääntyneistä pitkään työttömänä olleista henkilöistä tulee siirtää eläketuen piiriin. o Eläketuen myöntäminen vapauttaisi sekä TE-toimiston että kuntien resursseja edistää niiden henkilöiden työllistymistä, joilla on työllisyyden parannuttua työvuosia jäljellä
7. EU:N VALTIONTUKISÄÄNNÖKSEN MUKAINEN TOIMINTA
EU:n valtiontukisäännös on huomioitava kokonaisuudessaan mm. pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja osatyökykyisten kohdalla, jotta yleishyödylliset yhdistykset voivat harjoittaa pienimuotoista elinkeinotoimintaa riittävillä tuilla ja tuottaa näin järjestötyössä tarvittavan omarahoitusosuuden. EU:n valtiontukisäännöksiä ei ole tarkoitettu yhdistysten työllistämistoiminnan tulpaksi, vaan suurten teollisuusyritysten kilpailuneutraliteetin turvaamiseen. EU:n komissiossa ja parlamentissa on ihmetelty, miten Suomi on päätynyt näin rajoittaviin ratkaisuihin. EU:n valtiontukisäännösten huomiointi kuuluu hyvin myös hallitusohjelman toivomuksiin normien purusta.
8. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA ON EDULLISEMPAA KUIN ONGELMIEN JÄLKIHOITO
Syrjäytymisen vastainen ennaltaehkäisevätyö on käynnistettävä toden teolla, koska pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jo sietämättömiin mittasuhteisiin. o Enemmän konkreettisempia toimenpiteitä ja palveluita asiakkaille varhaisessa vaiheessa.
Kun työttömyys kasvaa ja pitkittyy, tarvitaan rohkeita investointeja työllisyyden parantamiseksi – ei viimesijaisten työllisyyttä edistävien palveluiden heikentämistä.
Työllisyydenhoidon tyhjäkäynti ei ole kenenkään edun mukaista. Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä.
LISÄKSI TULISI HUOMIOIDA SEURAAVAT SEIKAT:
– Palkkatukityöpaikat työnhakijoiden nähtäville yhteisessä avoimessa datassa sekä te-palveluissa
– 500 päivän työttömyyden tulee riittää perusteeksi työkokeilulle ja palkkatuelle (vrt. osaamisen vaje, sosiaaliset taidot jne.)
– Kelan passiivitukilistalla olevat on saatava sekä kuntouttavia palveluita tarjoavien tahojen, että työllistämistoimenpiteiden tavoitettaville, jotta heille voidaan tarjota aktivointitoimenpiteitä.
– Kaikki pitkäaikaistyöttömät ohjattava työttömien lakisääteiseen terveystarkastukseen.
– Kuntiin Turun mallin mukainen terveysklinikka, jonka henkilökunta erikoistunut työttömyyden problematiikkaan. Työttömän henkilön terveydenhuolto pitää sisällään elementtejä, jotka säästävät yhteiskunnan rahoja pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevästi.
– Sosiaaliturvajärjestelmä muutettava kannustavammaksi.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ottamaan kantaa edellä mainittujen leikkausten peruuttamisen puolesta ja lisätoimien tekemistä työllisyyden parantamiseksi edellä mainittujen keinojen puitteissa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 75
Kuljetusalan Demarit ry
Työttömyyden ollessa nykyisellä tasolla puhutaan paljon erilaisista aktivointitoimenpiteistä, on työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa, harjoittelua. Uusia muotoja tällaiseen toimintaan ideoidaan ahkerasti. Yhdistävä tekijä näille kaikille on se, että tehtävästä työstä ei makseta palkkaa vaan ainoastaan minimaallinen kulukorvaus, jos sitäkään.
Kyseessä on siis palkaton työ. Epäsuora tulonsiirto valtiolta työnantajille. Työnantajat käyttävät näitä tukimuotoja sumeilematta hyväksi. Palkattomalla työllä pyöritetään tuottavaa yritystoimintaa ja korvataan oikeita työsuhteita, siivotaan tilastoja. Moni työtön kulkee kokeilusta ja harjoittelusta toiseen, aina houkuttimena mahdollisuus saada vakityö. Kuitenkin vain pieni osa heistä saa pidemmän työsuhteen josta maksetaan oikeaa palkkaa, ei vain 9 euron kulukorvausta per päivä.
Voidaan vain kuvitella sitä työttömän pettymystä, joka seuraa kolmannen tai neljännen työkokeilun päättyessä, ei vakituiseen, palkalliseen työsuhteeseen, vaan lämpimään kädenpuristukseen. Kun sinut ohjataan ovesta ulos, otetaan toinen kokeilija saman tien sisään ja tätä jatketaan ilman, että työnantajalla on mitään velvollisuutta perustella toimintaansa tai sitä, miksi kohdallasi kokeilu, harjoittelu tai sopeuttava työtoiminta ei johtanut työllistymiseen.
Joskus nämä työllistämistoimet voivat olla paikallaan, mutta kiistämättä tätä käytetään myös röyhkeästi hyväksi.
Ei ole kenenkään etu, että palkattomalla työllä korvataan oikeita työpaikkoja, joista maksetaan oikeaa palkkaa. Tämä ei ainoastaan työnhakijan edun vastaista, vaan vääristää myös kilpailua. Yritysten pelisääntöihin kuuluu reilu kilpailu, joten millaiset mahdollisuudet on kilpailussa pärjätä yrityksellä, joka maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jos samalla kilpailija pyörittää toimintaansa ilmaisella työvoimalla?
Meidän pitää sanoa ei tälle heikossa asemassa olevien hyväksikäytölle, jonka ainoana motiivina tuntuu olevan vain ja ainoastaan ahneus. Meidän tulee muistaa, että me olemme kaikki samassa veneessä, terveen ja kehityskelpoisen yrityksen, yhteisön, kaupungin tai kunnan menestys ja toiminta ei voi hyvinvointivaltiossa perustua ilmaisen työvoiman jatkuvaan käyttöön.
Kuljetusalan Demarit ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa SDP: n tuomitsemaan palkattoman työn sekä työllistämiseen tarkoitettujen tukien hyväksikäytön ja toimillaan edesauttamaan tämän hyväksikäytön sanktiointia.
Tähän päästään määrittelemällä määrälliset ja ajalliset rajat, joiden puitteissa työnantajat voivat ja saavat tällaista työtä teettää.
Toimissa tulee noudattaa tasapuolisuutta. Edellytettäessä työttömältä aktiivisuutta hakeutua työllistämistoimien piiriin, tulee vastavuoroisesti näitä harjoittelu-, kuntoutus- ja sopeutumispaikkoja tarjoavien toimijoiden aina selkeästi ja perustellusti pystyä näyttämään, miksi henkilö ei ole sopiva tekemäänsä työhön. Tukitoimien väärinkäytöstä tulee asettaa tuntuvat sanktiot.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 77
Heinäkuu 2020
Edennyt osittain. Tehdään palkkatukiuudistus, jossa kehitetään myös järjestöille suunnattua palkkatukea. Työkykyohjelmassa pilotoidaan työkyvyn SOTE-keskusmallia osatyökykyisille. Pilotteihin integroidaan mukaan terveyspalvelut.