Mikäli Fortum päättää hakea korvausinvestointia varten periaatepäätöstä eduskunnalta, tulee se käsitellä asianmukaisella tavalla. Päätös sellaisen myöntämisestä tai hyväksymisestä on eduskunnalla valtioneuvoston esityksen pohjalta.
Puoluekokous ei yhdy edellä kuvatun perusteella ajatukseen Fennovoiman omistuksen ja hankkeen siirtämisestä Fortumille.
Puoluekokous yhtyy ajatukseen siitä, että energiapolitiikassa otetaan jatkossakin huomioon päätösten (mm. verot, tuet) vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn pitämällä huolta energiantuotannon (ml. yhteistuotanto) toimintaedellytyksistä.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen pitää sähkön hinta kohtuullisena – tämä tapahtuu parhaiten pitämällä huolta siitä, että sähkömarkkinat toimivat hyvin. Myös koordinaatiota Itämeren alueen maiden kanssa tulee lisätä, sillä sähkömarkkinat eivät ole kansallisia.
Mikäli Fortum päättää hakea korvausinvestointia varten periaatepäätöstä eduskunnalta, tulee se käsitellä asianmukaisella tavalla. Päätös sellaisen myöntämisestä tai hyväksymisestä on eduskunnalla valtioneuvoston esityksen pohjalta.
Puoluekokous ei yhdy edellä kuvatun perusteella ajatukseen Fennovoiman omistuksen ja hankkeen siirtämisestä Fortumille.
Puoluekokous yhtyy ajatukseen siitä, että energiapolitiikassa otetaan jatkossakin huomioon päätösten (mm. verot, tuet) vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn pitämällä huolta energiantuotannon (ml. yhteistuotanto) toimintaedellytyksistä.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen pitää sähkön hinta kohtuullisena – tämä tapahtuu parhaiten pitämällä huolta siitä, että sähkömarkkinat toimivat hyvin. Myös koordinaatiota Itämeren alueen maiden kanssa tulee lisätä, sillä sähkömarkkinat eivät ole kansallisia.
Puoluekokous toteaa, että sähkön tuotannon omavaraisuutta pyritään nostamaan, mutta ei pidä realistisena täydellistä omavaraisuutta. Tuotantokapasiteetin riittävyyttä tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin.
Energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee aina pitää mielessä huoltovarmuus.
Mikäli Fortum päättää hakea korvausinvestointia varten periaatepäätöstä eduskunnalta, tulee se käsitellä asianmukaisella tavalla. Päätös sellaisen myöntämisestä tai hyväksymisestä on eduskunnalla valtioneuvoston esityksen pohjalta.
Puoluekokous ei yhdy edellä kuvatun perusteella ajatukseen Fennovoiman omistuksen ja hankkeen siirtämisestä Fortumille.
Puoluekokous yhtyy ajatukseen siitä, että energiapolitiikassa otetaan jatkossakin huomioon päätösten (mm. verot, tuet) vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn pitämällä huolta energiantuotannon (ml. yhteistuotanto) toimintaedellytyksistä.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen pitää sähkön hinta kohtuullisena – tämä tapahtuu parhaiten pitämällä huolta siitä, että sähkömarkkinat toimivat hyvin. Myös koordinaatiota Itämeren alueen maiden kanssa tulee lisätä, sillä sähkömarkkinat eivät ole kansallisia.
Puoluekokous toteaa, että sähkön tuotannon omavaraisuutta pyritään nostamaan, mutta ei pidä realistisena täydellistä omavaraisuutta. Tuotantokapasiteetin riittävyyttä tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin.
Energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee aina pitää mielessä huoltovarmuus.
Aloitteissa 21-23 esitetään uuden ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen myöntämistä Fortumille.
Aloitteissa 21-22 esitetään erillisen sähköntuotannon (lauhdetuotannon) rakentamisen sallimista. Aloitteissa esitetään myös, että energian verotuksessa (sähkö ja polttoaineet) otetaan huomioon suomalaisen teollisuuden kilpailukyky.
Aloitteessa 23 esitetään, että sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintaedellytyksistä tulee huolehtia mm. verotuksen kautta.
Aloitteissa 21-22 esitetään, että sähkön hinta on pidettävä kohtuullisena, ja että Suomen tulisi olla omavarainen sähköntuotannon osalta.
Aloitteessa 23 esitetään, että Fennovoiman ydinvoimahanke siirretään Fortumille, joka voisi rakentaa laitoksen Pyhäjoen sijasta Loviisaan.
Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, joiden tavoitteena on tehokkuus – sähköä tuotetaan siellä, missä se kulloinkin on järkevintä ja edullisinta. Markkinat hyödyttävät Suomea alhaisempien sähkön hintojen kautta ja siirtoyhteydet mm. Viroon ja muihin Pohjoismaihin ovat olleet erittäin toimintavarmoja. Sähkömarkkinoiden haasteiden vuoksi huoli sähkötehon riittävyydestä on kuitenkin aiheellinen. Sähkön omavaraisuuden nostaminen vaatisi kuitenkin markkinoiden toimintaan puuttumista esimerkiksi investointitukien avulla.
Suomessa on suljettu kannattamattomana kaasulla ja hiilellä toimivaa sähkön erillistuotantoa (lauhdetuotanto) viime vuosina (Mussalo, Inkoo), mutta uuttakin tuotantoa on rakenteilla (Olkiluoto 3 ja Hanhikivi 1). Nykylainsäädäntö ei suoranaisesti estä uusien lauhdelaitoksien rakentamista.
Fortumin kaksi ydinvoimalaitosta tulevat käyttöikänsä päähän 2020-luvun lopulla. Fortum tarvitsisi mahdollista korvausinvestointia varten uuden periaatepäätöksen eduskunnalta. Jos laitokset korvataan uudenlaisilla pienillä ydinreaktoreilla (SMR), periaatepäätöksiä tarvittaisiin nykylainsäädännön muotoilujen vuoksi useampia.
Fennovoiman hankkeen siirtäminen Fortumille ei ole realistinen vaihtoehto mm. omaisuudensuojan näkökulmasta. Fortum on myös sitoutunut Fennovoiman hankkeen toteuttamisen Hanhikivessä.
Suomen teollisuus maksaa nykyisin alennettua sähkönveroa. Sama periaate on käytössä lähes koko EU:ssa. Kohtuullinen energian hinta on vientiedellytysten kannalta tärkeää ja strateginen valinta.
Myös polttoaineverotuksessa huomioidaan teollisuuden kilpailukyy sekä lisäksi ympäristönäkökohdat (esim. CO2-pohjainen verotus). Kaukolämmön tapauksessa ohjaus on kuitenkin kaksinkertaista, kun polttoaineista maksetaan päästöoikeuden lisäksi hiilidioksidiveroa.
SDP hyväksyy näissä olosuhteissa ydinvoiman käytön ilmastonmuutoksen torjumisessa uusiutuvan energian kanssa. Monipuolinen energiantuotanto on ollut Suomelle tärkeää. Puolue on myös suhtautunut myönteisesti teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisella mm. energiaverotuksen avulla.
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n Suomelle asettamien vaativien ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kansalliseen toteuttamiseen. Hallituksen esityksestä eduskunnassa käsitelty energia- ja ilmastostrategia linjaa Suomen pidemmän aikavälin tavoitteita.
Keravan Demarit ry
Suomen sähköenergian omavaraisuutta on lisättävä niin, että Suomi on sähkön tuotannossa omavarainen vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kapasiteetin vaje on 20 -25 prosenttia tarpeesta. Sähkön tarve tulee lisääntymään mm. sähköautojen yleistymisen, teollisuuden elpymisen ja eri toimintojen siirtymisen sähköenergian käyttäjäksi.
Suomessa on osaamista erilaisista sähkön tuotantomuodoista ja kehitystyö on vahvaa. Kun /jos kansainvälisiin sähkönsiirtolinjoihin tulee häiriöitä, niin silloin on välttämätöntä saada tarvittava sähköenergia omasta maasta. Häiriöt kansainvälisessä verkossa nostaa sähkön hinnan ajoittain jopa kymmen ja jopa satakertaiseksi hetkittäin. Riskinä on, että Suomessa joudutaan ajamaan alas teollisuuden prosesseja ja kotitalouksille tulee käytön rajoituksia. Edellä mainittua riskiä lisäävät uudet rakennettavat yhteydet Norjasta ja Ruotsista Saksaan ja Britanniaan.
Saksan energiakäänne (Energiewende) on saanut paljon julkisuutta. Julkisuudessa on levitetty käsitystä, että päästöt ovat vähentyneet ja uusilla tekniikoilla tuotettu sähkö on hinnaltaan edullista. Tosiasia on, että Saksa on joutunut lisäämään hiilivoimalla tuotettua sähköä. Tämä on aiheuttanut sen, että hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet. Saksa on jäljessä päästöohjelman tavoitteista, eikä näillä näkymin tule saavuttamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Aurinko- ja tuulivoiman voimakas lisääminen on aiheuttanut suuria ja äkillisiä vaihteluja sähköverkossa. Tämä taasen on edellyttänyt sähköverkon vahvistamista, jotta sähköä on voitu siirtää paikasta toiseen. On siis rakennettu ”turhaa” siirtokapasiteettia. Saksan veronmaksajat ja kotitaloussähkön käyttäjät ovat joutuneet tämän kaiken maksumiehiksi. Ylimääräiset kustannukset ovat kymmeniä miljardeja euroja. Tässä mielessä Saksan tien ei tule olla Suomen tie!
Keravan Demarit ry esittää, että
puoluekokous päättää, että
– Suomen sähköntuotantoa on lisättävä niin, että perusvoimaa on riittävästi. Myös Fortumille, mikä on valtion oma energiayhtiö, on annettava lupa uudistaa voimalansa Loviisassa sen niin halutessa.
– Panostetaan lauhdevoimaan, koska se on ympäristöystävällinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä kaukolämmön prosessin sivutuotteena. Esteet lauhdevoiman rakentamiselle on poistettava.
– Energian verotuksen tulee suosia suomalaista työtä ja kotimaista teollisuutta. Sähkön hinnan verotusta pitää kehittää tästä näkökulmasta.
– Sähkön hinta on pidettävä kohtuudessa, jotta sillä tuetaan kotimaista ostovoimaa ja teollisuuden sekä palvelujen kilpailukykyä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 47
Eurajoen Sosialidemokraatit ry
Suomen sähköenergiaomavaraisuudessa on tällä hetkellä kapasiteetissa 20–25 prosentin vaje. Sähkön tarve tulee lisääntymään muun muassa sähköautojen yleistymisen ja teollisuuden elpymisen seurauksena. Suomessa on osaamista erilaisista sähkön tuotantomuodoista ja kehitystyö on vahvaa. Jos kansainvälisiin sähkönsiirtolinjoihin tulee häiriöitä, on välttämätöntä saada sähköenergia omasta maasta. Häiriöt voivat myös nostaa sähkön hintaa merkittävästi ja pakottaa ajamaan alas teollisuuden prosesseja ja sähkönjakelua kotitalouksille. Edellä mainittua riskiä lisäävät Norjasta ja Ruotsista Saksaan ja Iso-Britanniaan rakennettavat uudet yhteydet.
Saksan energiakäänne (Energiewende) on saanut paljon julkisuutta. Julkisuudessa on levitetty käsitystä, että päästöt ovat sen myötä vähentyneet ja uusilla tekniikoilla tuotettu sähkö on edullista. Tosiasiassa Saksa on joutunut lisäämään hiilivoimalla tuotetun sähkön käyttöä. Tämä on aiheuttanut hiilidioksidipäästöjen kasvun ja Saksa onkin jäljessä päästöohjelman tavoitteista, eikä näillä näkymin tule täyttämään kansainvälisiä sitoumuksiaan. Lisäksi aurinko- ja tuulivoiman lisääminen on aiheuttanut suuria vaihteluita sähkön jakelussa. Tämä puolestaan on lisännyt painetta siirtoverkon vahvistamiseen jakelun turvaamiseksi ja on rakennettu ”turhaa” siirtokapasiteettia, josta saksalaiset veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan kalliisti. Ylimääräiset kustannukset ovat miljardien eurojen suuruisia. Saksan tien ei tule olla Suomen tie!
Eurajoen Sosialidemokraatit ry esittää, että
Suomen sähköenergian omavaraisuutta on lisättävä niin, että Suomi on sähkön tuotannossa omavarainen vuoteen 2030 mennessä. Sähkön tuotantoa on lisättävä niin, että perusvoimaa on riittävästi. Myös Fortumille, joka on valtion oma energiayhtiö, on annettava lupa uudistaa voimalaansa Loviisassa tarvittaessa. On panostettava myös lauhdevoimaan, joka on ympäristöystävällinen ja edullinen tapa tuottaa sähköä kaukolämpöprosessin sivutuotteena. Energian verotuksen tulee suosia suomalaista työtä ja kotimaista teollisuutta. Sähkön hinta on pidettävä kohtuullisena, koska siten tuetaan kotimaista ostovoimaa ja teollisuuden sekä palvelujen kilpailukykyä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 48
Naantalin Työväenyhdistys ry:n jäsen Mikko Rönnholm
Energiapolitiikkaa haittaa yhtenäisyyden puute. Ydinvoimaan suhtaudutaan ympäristö vaaroja pelkäämällä tai sen taloudellisuuteen liikaa uskoen. Ydinvoiman hyväksyttävyys on ollut hetkellisestä olosuhteista riippuvia poliittista suhdannepolitiikkaa.
EU:n jäsenvaltiot ovat myös valinneet tukipolitiikassa erilaisia keinoja, joiden vaikutusta ei ole arvioitu ja joiden perusteet löytyvät usein kansallisista intresseistä, kuten maa- ja metsätalouden harjoittajien tukemisesta. Toiminta on johtanut osaoptimointiin eikä lopputulos ole palvellut parhaiten ylikansallisia tavoitteita.
Ratkaisut rasittavat Suomessakin julkista taloutta eivätkä tue oikealla tavalla taloudellisuutta eikä ympäristötavoitteita.
Suomen ydinvoiman rakentaminen on ollut sattumanvaraista ja on perustunut energiapolitiikka enemmän aluepolitiikalle ja päätöksiin liittyviin muihin tukipolitiikkoihin. Ydinvoima on jopa luokiteltu uskontoon rinnastetuksi asiaksi. Kokemukseen perustuen olen kauan ollut vakuuttunut siitä, että ydinvoima ei ole ympäristön kannalta niin vaarallista kuin pelätään eikä taloudellisesti niin edullista kuin toivotaan.
Kun eduskunta myönsi Olkiluoto neloselle ja Fennovoimalle ydinenergialain mukaiset luvat, oli yleisesti tiedossa, että Loviisan laitosten uudistaminen olisi ollut perustelluin ratkaisu.
Suomessa on onnistuttu aikaisemmin ydinvoiman ensimmäisen rakentamisvaiheen aikana löytämään yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ratkaisu, jossa vaikeissa olosuhteissa pystyttiin yhdistämäkään maan kauppa- ja ulkopoliittiset näkökohdat kotimaisen teollisuuspolitiikan kanssa. Suomi on myös onnistunut hyödyntämään monia erilaisia ja tehokkaista energian tuotantomuotoja kuten yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa alueellista sekä teollisuuden ja kuntien yhteistyötä ylläpitämällä.
Esitän, että
SDP energiapolitiikassa edellyttää,
– että EU:n energiapolitiikalla ohjataan energian tukipolitiikkaa sellaiseksi, että se ei haittaa kokonaisuuden kannalta optimaalisia ratkaisuja ja että se ei vääristä kilpailua jäsenvaltion välillä.
– että Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksiä ei vaaranneta tuotannon kanssa kilpailevia tuotantoa vääristävällä tavalla suosimalla tai verotusta väärinkäyttäen.
– että valtio yhteiskunnan kokonaisedun saavuttamiskeksi aloittaa neuvottelut eri osapuolien kanssa sellaisen ratkaisun löytämiseksi, että Loviisan ydinvoimalan uudistaminen toteutetaan Fennovoiman hankkeen sijasta. Tähän voidaan päästä sopimalla kaupallisesti ydinvoimaisuuksien saamisesta Fennovoiman osakkaille ja neuvottelemalla laitostoimituksien siirtämisestä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 49
Heinäkuu 2020
Toteutunut. Sanna Marinin hallitus on antamassa eduskunnalle lakiesityksen, jonka tavoitteena on pitää sähkön hinnan korotustarpeet maltillisena. Lakiesityksessä mm. velvoitetaan ylläpitämään sähköverkkoa siten, että verkonhaltija tuottaisi siirto- ja jakelupalvelun verkkonsa käyttäjille kustannustehokkaalla tavalla. Lisäksi sähkönsiirron ja –jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärää esitetään laskettavaksi 12,5 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista.