Puoluekokous tiedostaa lastensuojelulain ongelmat ja velvoittaa puolueen toimimaan sen eteen, että huostaan otetuille ja sijaisperheisiin sijoitetuille lapsille voidaan turvata nykyistä pysyvämpi ja turvatumpi sijoittuminen sijaisperheeseen ja lasten kiintymyssuhteet huomioidaan nykyistä vahvemmin huostaanoton lopettamista harkittaessa.

Puoluekokous pitää kannatettavana sitä, että molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen perustuvan avoimen adoption käyttöä lisätään keinona turvata huostaan otetuille lapsille pysyvät perhesuhteet.

Puoluekokous tiedostaa lastensuojelulain ongelmat ja velvoittaa puolueen toimimaan sen eteen, että huostaan otetuille ja sijaisperheisiin sijoitetuille lapsille voidaan turvata nykyistä pysyvämpi ja turvatumpi sijoittuminen sijaisperheeseen ja lasten kiintymyssuhteet huomioidaan nykyistä vahvemmin huostaanoton lopettamista harkittaessa.

Puoluekokous pitää kannatettavana sitä, että molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen perustuvan avoimen adoption käyttöä lisätään keinona turvata huostaan otetuille lapsille pysyvät perhesuhteet.

Aloitteessa esitetään, että eduskuntaryhmä pyrkisi saamaan lastensuojelulakiin muutoksen, joka toisi avoimen adoption ja pysyvän huostaanoton harkittavaksi tasaveroisina vaihtoehtoina lastensuojelutoiminnassa.

Puoluehallitus toteaa, että nykyisessä lastensuojelulaissa lapsen huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi ja pyrkimyksenä on lapsen palauttaminen biologisille vanhemmilleen. Tämä on perusteltu linja niissä tapauksissa, joissa huostaanoton syyt ovat todennäköisesti väliaikaisia ja lapsen palauttaminen onnistuneesti biologisille vanhemmilleen voidaan toteuttaa kohtuullisessa ajassa huostaanotosta. Sen sijaan puoluehallituksen käsityksen mukaan palauttaminen ei aina ole lapsen edun mukaista esimerkiksi tilanteessa, jossa pieni lapsi on useita vuosia asunut sijaisperheessä ja kehittänyt pysyvät ja turvalliset kiintymyssuhteet – erityisesti ottaen huomioon, että osa palauttamisyrityksistä epäonnistuu.

Lastensuojelulain mukaan harkittaessa lapsen etua huostassa pidon lopettamista koskevassa asiassa onkin otettava huomioon myös sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide. Lain mukaan nämä tekijät voivat estää huostaanoton lopettamisen, mikäli se niiden vuoksi olisi selvästi vastoin lapsen etua.

Vaikka laki mahdollistaa huostaanoton ja sijaisperheeseen sijoittamisen jatkamisen lapsen muodostamien kiintymyssuhteiden perusteella, on lastensuojelun käytännössä viime vuosina korostunut suuntaus, jossa korostetaan biologista vanhemmuussuhdetta lapsen etuna, kun aikaisemmin kiinnitettiin suhteessa enemmän huomiota lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tähän voivat vaikuttaa myös kuntien lastensuojelutoiminnan säästöpaineet. Käytännössä lain nykyinen soveltaminen voi johtaa siihen, että lasta siirrellään paikasta toiseen, mikä vaikeuttaa turvallisten kiintymyssuhteiden muodostamista. Epävarmuus ja asuinpaikan ja huoltajien vaihtuminen voi olla ristiriidassa lapsen hyvinvoinnin kanssa.

Puoluehallitus lausuu käsityksenään, että pysyvän huostaanoton mahdollistamiselle lainsäädännössä voidaan esittää perusteluja. Samalla on kuitenkin huomioitava, että näin radikaalin toimenpiteen ehdottaminen lainsäädäntöön tunteita herättävässä asiassa tulisi myös nostamaan merkittävää vastustusta, minkä vuoksi puoluehallitus ei pidä perusteltuna sitoa puolueen eduskuntaryhmää tämän kaltaisen lainmuutoksen ajamiseen. Toisaalta nykymuotoinen huostaanotto, jossa jatkuvasti seurataan mahdollisuutta palauttaa lapsi biologisille vanhemmilleen ei myöskään ole kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukainen. Puoluehallituksen käsityksen mukaan on tosiasiallisia tilanteita, joissa lapsen palauttaminen vanhemmilleen ei hyvin suurella todennäköisyydellä tule koskaan olemaan lapsen edun mukaista ja näissä tilanteissa huostaanoton tulisi nykyistä paremmin mahdollistaa lapsen pysyväisluonteinen sijoittuminen sijaisperheeseen ja pysyvyyden sekä kestävien perhesuhteiden luominen.

Aloitteessa esiin nostettu avoin adoptio on järjestely, jossa lapselle vahvistetaan adoptiovanhemmat, mutta samalla biologisille vanhemmille vahvistetaan adoptiovanhempien kanssa tehtävän sopimuksen perusteella oikeus tavata lasta ja pitää häneen yhteyttä. Avoin adoptio tapahtuu biologisten vanhempien luvalla. Se voi tarjota kestävän ratkaisun tilanteissa, joissa biologisen vanhemmat eivät ole kykeneviä huolehtimaan lapsesta, mutta haluavat samalla turvata suhteensa ja yhteydenpidon lapseen. Tämän kaltaisen vaihtoehdon nykyistä aktiivisempi esiintuominen huostaanottotapauksissa voisi puoluehallituksen käsityksen mukaan olla perusteltua.

151 Avoin adoptio ja pysyvä huostaanotto osaksi lastensuojelulakia

Eurooppademarit - Tähti ry ja Nuorsosialidemokraatit NUS ry

Lapsen toive pysyvästä kodista toteutuisi, kun avoin adoptio ja pysyvä huostaanotto olisivat osa lastensuojelulakia.

Suomessa oli vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 18 000 lasta ja nuorta. Sijaisperheissä noin 6 660 lasta (37 %), ammatillisessa perhehoidossa noin 2 340 lasta (13 %), laitoshoidossa 7 020 lasta (39 %).

Avoin adoptio tuli mahdolliseksi Suomessa adoptiolain uudistuksen myötä 2012. Avoimessa adoptiossa adoptiovanhemmat ovat lapsen juridiset vanhemmat, mutta lapsen oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa on turvattu tuomioistuimen vahvistamalla yhteydenpitosopimuksella.

Avoin adoptio on lastensuojelun sijaishuollon tulevaisuutta, mutta sitä ei kuitenkaan harkita suomalaisessa lastensuojelussa yhtenä keinona muiden rinnalla, koska se on lastensuojelun ammattilaisille edelleen vieras. Suomalaista lastensuojelua ohjaa vahvasti lastensuojelulaki, jonka vuoksi avoin adoptio ei tule esille lapsen tilannetta mietittäessä.

Nykyisen lastensuojelulain mukaan sijaishuolto on aina väliaikaista ja tavoitteena on lapsen paluu asumaan biologisten vanhempien tai vanhemman luokse. Laki ei mahdollista lapsen pysyvää huostaanottoa.

Nykysäädösten mukaan lasta voidaan käytännössä yhden sosiaalityöntekijän päätöksillä siirrellä hyvinkin löyhin perustein sijaishuoltopaikkojen ja syntymäkodin välillä. Tällöin lapselle ensisijaisiksi muodostuneet suhteet sijaisvanhempiin saatetaan katkaista kertarysäyksellä.

Eurooppademarit – Tähti ry ja Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittävät, että

puoluekokous velvoittaa sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ryhtymään toimeen, jotta lastensuojelulakiin saadaan lakimuutos, jossa avoin adoptio ja pysyvä huostaanotto täytyy joka kerta harkita tasaveroisena vaihtoehtona. Näin turvattaisiin lapsen edun toteutuminen huostaanottotilanteessa, jotta lapsella voisi olla mahdollisuus pysyvyyteen ja turvallisiin kiintymyssuhteisiin.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 284


Kommentoi

Tietosuoja