Puoluekokous toteaa, että äskettäisten lainmuutosten takia aloitteen tavoite on olennaisilta osin toteutunut. Puoluekokous pitää tärkeänä, että lain toteutumista seurataan ja kehitetään mahdollisuuksia sähköisten palvelujen käyttöön myös niille, joita oikeus vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluihin ei lainmuutoksenkaan jälkeen vielä koske esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen vuoksi.
Puoluekokous toteaa, että äskettäisten lainmuutosten takia aloitteen tavoite on olennaisilta osin toteutunut. Puoluekokous pitää tärkeänä, että lain toteutumista seurataan ja kehitetään mahdollisuuksia sähköisten palvelujen käyttöön myös niille, joita oikeus vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluihin ei lainmuutoksenkaan jälkeen vielä koske esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen vuoksi.
Puoluekokous toteaa, että äskettäisten lainmuutosten takia aloitteen tavoite on olennaisilta osin toteutunut. Puoluekokous pitää tärkeänä, että lain toteutumista seurataan ja kehitetään mahdollisuuksia sähköisten palvelujen käyttöön myös niille, joita oikeus vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluihin ei lainmuutoksenkaan jälkeen vielä koske esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen vuoksi.
Aloitteessa esitetään, että kaikille Suomessa vakituisesti asuville taataan oikeus sähköiseen henkilövarmenteeseen velvoittamalla kaikki ne toimijat, joille on annettu oikeus toimia varmenteen jakajina, tarjoamaan tällainen varmenne ilman muita sitoumuksia.
Puoluehallitus toteaa, että aloitteessa esiin nostettu asia on erittäin tärkeä. Sähköinen ns. vahva tunnistautuminen on välttämätön monien sähköisten palveluiden käyttämiseksi. On ongelmallista, että se ei ole kaikkien suomalaisen yhteiskunnan jäsenten käytettävissä. Tunnistautumisen mahdollisuuden tärkeys korostuu, kun monet julkiset palvelut siirtyvät yhä suuremmassa määrin käytettäväksi sähköisinä. Suomen pyrkiessä digitalisaation kärkijoukkoon, on huolehdittava, että yhteiskunnan digitalisaatio ei sulje ketään ulkopuolelle, vaan kaikkien ottaminen mukaan on muutoksen kantava teema.
Puoluehallitus toteaa, että eduskunta on 15.11.2016 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 123/2016). Eduskunnan hyväksymässä esityksessä säädetään kaikille talletuspankkipalveluita tarjoaville velvollisuus tarjota peruspankkipalveluita, mukaan lukien vahvan sähköisen tunnistautumisen palvelut, kaikille ETA-valtiossa laillisesti asuville. Vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluiden tarjoamisesta pankki voisi kieltäytyä vain lakiin perustuvasta syystä, esimerkiksi sen vuoksi, ettei hakijalla ole henkilötunnusta tai häntä ei ole kirjattu väestötietojärjestelmään.
Lainmuutos tarjoaa myös maksuhäiriömerkinnän omaaville ja edunvalvonnan alla oleville oikeuden vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen. Se täyttää näin olennaisilta osin puoluekokousaloitteen tavoitteet. SDP:n eduskuntaryhmä tuki eduskunnassa lain hyväksymistä.
Järvenpään Työväenyhdistys ry
Sipilän hallitusohjelman 2025 -tavoite on, että Suomi ottaa tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kärkihankkeisiin kuuluu yhtenä tavoitteena julkisten palveluiden digitalisointi. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema.
Jo nyt ovat monet julkiset palvelut siirtyneet verkkoon ja palveluiden saannin edellytys on sähköinen henkilövarmenne. Esimerkiksi passihakemus, asiointi TE-toimistossa ja veroviranomaisen kanssa on tehty lähes mahdottomaksi muulla tavoin kuin verkon kautta. Kansalaisten terveystiedot on siirretty KANTA -arkistoon ja jatkossa myös sosiaalihuollon tiedot siirtyvät KANSA -arkistoon. Osa kansalaisista jää eriarvoiseen asemaan ilman mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen.
Yhä useampi suomalainen on edunvalvonnan piirissä. Kun vielä 2000-luvun alussa edunvalvottavia oli noin 42 000, vuonna 2013 heitä oli jo yli 64 000. Edunvalvonnan tarvetta kasvattavat erityisesti mielenterveysongelmat ja muistisairaudet. Nuoria edunvalvontaan ajavat puolestaan pikavipit. Edunvalvonnassa olevien kansalaisten on lähes mahdotonta saada verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Kaikilla kansalaisilla ja Suomessa vakituisesti asuvilla tulee olla oikeus sähköiseen henkilövarmenteeseen. Tällä hetkellä esimerkiksi pankit voivat kieltäytyä verkkotunnusten antamisesta, jos ei ole pankin asiakas.
Järvenpään Työväenyhdistys ry esittää, että
kaikki ne toimijat, joille on annettu oikeus toimia varmenteen jakajina, velvoitetaan tarjoamaan varmenne ilman erillistä pankkitiliä tai muuta sitoumusta. Myös edunvalvojat tulee velvoittaa turvaamaan päämiehien perusoikeudet, joihin jo nykyään tarvitaan vahva tunnistautuminen. Näitä ovat esimerkiksi terveystietojen tarkistaminen KANTA- arkistosta, erilaiset julkisten palveluiden ajanvaraukset jne.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 276