Puoluekokous pitää tarpeellisena, että puoluehallitus huomioi aloitteen toiveet keskustelun käymisestä EU-yhteistyön tulevaisuudesta käynnistäessään puoluekokouksen jälkeistä työtään.
Puoluekokous ei yhdy aloitteen ehdotukseen erillisen työryhmän perustamisesta.
Puoluekokous esittää, että SDP:n tulee jatkossa selvittää aloitteessa esitettyjä asioita. Puoluekokous pitää tärkeänä, että SDP toimii Eurooppa-tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisten parissa.
Puoluekokous pitää tarpeellisena, että puoluehallitus huomioi aloitteen toiveet keskustelun käymisestä EU-yhteistyön tulevaisuudesta käynnistäessään puoluekokouksen jälkeistä työtään.
Puoluekokous ei yhdy aloitteen ehdotukseen erillisen työryhmän perustamisesta.
Puoluekokous esittää, että SDP:n tulee jatkossa selvittää aloitteessa esitettyjä asioita. Puoluekokous pitää tärkeänä, että SDP toimii Eurooppa-tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisten parissa.
Puoluekokous pitää tarpeellisena, että puoluehallitus huomioi aloitteen toiveet keskustelun käymisestä EU-yhteistyön tulevaisuudesta käynnistäessään puoluekokouksen jälkeistä työtään.
Puoluekokous ei yhdy aloitteen ehdotukseen erillisen työryhmän perustamisesta.
Aloitteessa esitetään ratkaisuvaihtoehtoja EU:n kriiseihin. EU on syvällisten haasteiden edessä ja myös puolueen sisällä on tärkeää pohtia ratkaisuja unionin tulevaisuuden turvaamiseksi.
EU-asioita ja linjauksia käsitellään puolueen Eurooppa-työryhmässä. Suomella on pitkä eurooppalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön perinne, ja molempia yhteistyömuotoja on syytä vahvistaa. Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue PES sekä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien S&D -ryhmä ovat SDP:lle tärkeitä eurooppalaisen yhteistyön foorumeita. Myös pohjoismaiselle yhteistyölle on olemassa toimiva väline, sosialidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismainen yhteistyökomitea SAMAK.
EU:n tilaa ja tulevaisuutta käsittelevää keskustelua tulee käydä eurooppalaisten ja pohjoismaisten sisarpuolueiden kanssa. Eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä ei tule asettaa vastakkain. Pohjoismainen yhteistyö ja Suomen EU-jäsenyys eivät ole toisiaan poissulkevia yhteistoiminnan muotoja, vaan toisiaan täydentäviä mahdollisuuksia edistää sellaista yhteiskuntajärjestystä, joissa pohjoismaisia ja eurooppalaisia arvoja edistetään. Pohjoismaisen yhteistyön syventämisessä on otettava huomioon, että Pohjoismaat ovat tehneet erilaisia valintoja liittyen kansainvälisen yhteistyön muotoihin; Suomi kuuluu euroalueeseen, Norja, Tanska ja Islanti ovat Nato-maita, mutta Norja ja Islanti eivät ole EU-jäsenvaltioita. EU-jäsenyys on Suomelle perustavanlaatuinen valinta, josta on järjestetty kansanäänestys. SDP ei näe tarvetta uuden EU-kansanäänestyksen järjestämiseksi.
SDP:n näkemyksen mukaan Suomen etu globaalissa järjestelmässä on monenkeskinen, sääntöperustainen yhteistyö. Suomelle luontaisin tällaisen yhteistyön muoto on toimia osana Euroopan unionia. SDP on myös asettanut tavoitteekseen olla Suomen johtava Eurooppa-puolue. Olemme sitoutuneet vahvasti eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja tämä tuo meille velvollisuuden olla mukana etsimässä vastauksia myös EU:n kehittämiseen. EU kehittyy erilaisten prosessien kautta, ja Iso-Britannian EU-ero on käynnistänyt keskustelun EU:n tulevaisuudesta. SDP:n tavoitteena on, että tulevaisuuden EU:n demokraattinen oikeutus vahvistuu. EU-yhteistyöllä on pyrittävä ehkäisemään eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä toimimaan työllisyyden vahvistamiseksi.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsenet Thomas Wallgren ja Marianne Laxén, Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n jäsen Tapio Heickell, Toukolan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Jukka Pääkkönen ja Helsingin Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n jäsen Aarni Tuominen
Euroopan unionin kriiseistä, niiden syistä ja mahdollisista ratkaisuista niihin, on syytä etsiä ja esittää erilaisia arvioita. Pystyykö Euroopan unioni jatkossa toteuttamaan sosiaalidemokraattisten arvojen ja tavoitteiden mukaista politiikkaa ilman peruskirjamuutoksia? Onko peruskirjan muuttaminen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja kansanvallan vahvistamisen suuntaan realistinen vaihtoehto? Onko Suomen syytä neuvotella yhteistyösuhteensa Euroopan unionin kanssa uudelleen? Antaisiko neuvoa-antava kansanäänestys entistä vahvemman perustan Suomen Eurooppa-politiikalle? Tarjoaako pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ja EU-yhteistyön osittainen purkaminen Suomelle rakentavan vaihtoehdon?
Esitämme, että
– SDP asettaa työryhmän selvittämään edellä olevia kysymyksiä. Työryhmän työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista. Työryhmän tulee raportoida työnsä edistymisestä puoluehallitukselle 30.9.2017 mennessä ja jättää loppuraporttinsa puolueelle 28.2.2018 mennessä.
– SDP esittää pohjoismaisille sisarjärjestöilleen yhteisen työryhmän järjestämistä mainituista kysymyksistä, tietenkin siten että muidenkin Pohjoismaiden erityinen tilanne huomioidaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 265
Heinäkuu 2020
Eurooppa-työryhmä on toiminut puoluekokouskaudella säännöllisesti ja fasilitoinut Eurooppa-poliittista keskustelua puolueessa ja sen ulkopuolella valmistelemalla puoluehallitukselle muun muassa SDP:n vision EU:n ja EMU:n kehittämiseksi sekä laajan, sosiaalidemokraattisen vision sisältävän eurovaaliohjelman.