Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen siitä, että Yhdysvaltain ja EU:n markkinoilla toimivien monikansallisten yritysten tulee kunnioittaa eettisiä periaatteita ja vahvaa yhteiskunta vastuuta. Nykyistä sääntelyn tasoa tärkeillä politiikan aloilla ei tule laskea ja mahdollisuudet sen parantamiseen tulee turvata.
Jos ISDS-mekanismin sisällöstä ei päästä tyydyttävään ratkaisuun, tulisi TTIP-sopimus tehdä ilman ISDS-mekanismia.
Puoluekokous toteaa, että Yhdysvaltain presidentin vaihdoksen jälkeen koko monenkeskisen ja sopimuspohjaisen maailmankauppajärjestelmän kehittäminen on valitettavasti vaarassa pysähtyä.
Puoluekokous hyväksyy aloitteet siltä osin, että SDP:n tulee edistää pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intresseihin ja kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, työstä ja ihmisoikeuksista.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen siitä, että Yhdysvaltain ja EU:n markkinoilla toimivien monikansallisten yritysten tulee kunnioittaa eettisiä periaatteita ja vahvaa yhteiskunta vastuuta. Nykyistä sääntelyn tasoa tärkeillä politiikan aloilla ei tule laskea ja mahdollisuudet sen parantamiseen tulee turvata.
Jos ISDS-mekanismin sisällöstä ei päästä tyydyttävään ratkaisuun, tulisi TTIP-sopimus tehdä ilman ISDS-mekanismia.
Puoluekokous toteaa, että Yhdysvaltain presidentin vaihdoksen jälkeen koko monenkeskisen ja sopimuspohjaisen maailmankauppajärjestelmän kehittäminen on valitettavasti vaarassa pysähtyä.
Puoluekokous hyväksyy aloitteet siltä osin, että SDP:n tulee edistää pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intresseihin ja kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, työstä ja ihmisoikeuksista.
Partikongressen instämmer i motionernas målsättning om att multinationella företag som verkar på marknaden i USA och EU ska följa etiska principer. Nivån på den nuvarande regleringen inom centrala politikområden får inte sänkas.
Om man inte når en tillfredsställande lösning på innehållet av ISDS-mekanismen, bör ISDS-mekanismen uteslutas från TTIP-avtalet.
Partikongressen antar motionerna till den del som de avser att främja initiativ som strävar till ett multilateralt regelverk för internationella investeringar som på ett balanserat sätt motsvarar både i- och uländernas intressen och respekterar internationella avtal om miljö, arbete samt mänskliga rättigheter.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen siitä, että Yhdysvaltain ja EU:n markkinoilla toimivien monikansallisten yritysten tulee kunnioittaa eettisiä periaatteita. Nykyistä sääntelyn tasoa tärkeillä politiikan aloilla ei tule laskea.
Jos ISDS-mekanismin sisällöstä ei päästä tyydyttävään ratkaisuun, tulisi TTIP-sopimus tehdä ilman ISDS-mekanismia.
Puoluekokous hyväksyy aloitteet siltä osin, että SDP:n tulee edistää pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intresseihin ja kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, työstä ja ihmisoikeuksista.
Motionerna berör frihandelsavtalet (TTIP) som har förhandlats mellan EU och USA. I motionerna framförs det att man bör arbeta för ett etiskt TTIP-avtal utan tvistlösningsmekanismen ISDS som ingår i investeringsskyddet och maximistandarder beträffande bl.a. miljöskydd och arbetstagarnas rättigheter.
SDP understödjer alla strävanden att liberalisera handeln på multilateral nivå då avtal och arrangemang ger nytta för alla parter och parterna följer etiska principer och demokratiskt överenskomna avtal. I bästa fall kan TTIP-avtalet bidra till nya arbetsplatser och ekonomisk tillväxt i Europa samt göra det lättare för små och medelstora företag att komma in på marknaden. Investeringsskyddet är något som även de finländska företagen behöver i exporthandel, eftersom det sätter standarden för handel som idkas med länder som inte är OECD-länder. Då är investeringsskyddet en viktig del av avtalet. TTIP kan bana väg för framtidens handelsavtal, sätta upp standarder för dem och främja bästa praxis till exempel när det gäller arbetarnas rättigheter.
Bakom motionen finns en viktig strävan att se till att avtalet inte äventyrar utvecklandet av en jämlik och icke-diskriminerande lagstiftning och att det inte heller leder till att nivån på regleringen sänks och att lagstiftningen inte mera utvecklas. Enligt SDP måste man ställa upp stränga ramvillkor för förhandlingarna. De offentliga tjänsterna ska i sin helhet lämnas utanför avtalet. Social- och hälsovårdstjänsterna ska lämnas utanför avtalet oberoende av hur de ordnas, finansieras eller tillhandahålls nu eller i framtiden. Staterna måste även framöver ha möjlighet att själva reglera bl.a. miljöskydd och arbetslagstiftning. Den nuvarande nivån på regleringen får inte sänkas inom viktiga politikområden. Enligt SDP är Europeiska kommissionens år 2015 framlagda förslag om att skapa en permanent domstol för att lösa tvister mellan investerare och stater klart bättre är det tidigare föreslagna skiljemannaförfarandet – trots att även denna modell har sina problem. Skiljemannaförfarandet kan inte godkännas som en del av avtalet.
Aloitteet koskevat EU:n ja Yhdysvaltojen kesken neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta TTIP:tä. Aloitteissa esitetään, että SDP:n tulisi edistää eettistä TTIP-sopimusta ja ettei sopimukseen sisällytettäisi investointisuojaan sisältyvää valtion ja sijoittajan välistä riitojenratkaisumekanismia ISDS:ää eikä maksimistandardeja mm. ympäristönsuojeluun ja työntekijöiden oikeuksiin liittyen.
SDP kannattaa pyrkimyksiä kaupan vapauttamiseen monenkeskisellä pohjalla, kun tätä tarkoittavat sopimukset ja järjestelyt hyödyttävät kaikkia osapuolia ja kun osapuolet noudattavat eettisiä periaatteita ja demokraattisesti päätettyjä sopimuksia. TTIP-sopimus voi tuoda parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua Eurooppaan sekä parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä. Investointisuoja on tarpeen myös suomalaisten yritysten vientikaupalle, koska se luo standardit OECD-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävälle kaupalle, jolloin investointisuoja on olennainen osa sopimuksia. TTIP voi toimia tulevaisuuden kauppasopimusten suunnannäyttäjänä, asettaa niille standardeja ja edistää hyviä käytäntöjä esimerkiksi työntekijöiden oikeuksissa.
Aloitteiden taustalla on tärkeä pyrkimys huolehtia siitä, ettei sopimus vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä ja että sopimus ei saa johtaa sääntelytason laskuun ja estää kehittämästä lainsäädäntöä. SDP:n mukaan sopimusneuvotteluille on asetettava tiukat reunaehdot. Julkiset palvelut on rajattava kokonaisuudessaan pois sopimuksen piiristä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on jätettävä sopimuksen ulkopuolelle riippumatta niiden järjestämis-, rahoittamis- ja tuottamistavasta nyt tai tulevaisuudessa. Valtioiden on tulevaisuudessakin voitava säännellä mm. ympäristönsuojelun ja työlainsäädännön aloilla. Nykyistä sääntelyn tasoa ei saa alentaa tärkeillä politiikan aloilla. SDP:n näkemyksen mukaan Euroopan komission vuonna 2015 esittämä pysyvä tuomioistuin investointiriitojen ratkaisemiseksi on selvästi parempi kuin aiempi välimiesmenettely, joskaan tämäkään malli ei ole ongelmaton. Välimiesmenettelyä ei voi hyväksyä osaksi sopimusta.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
EU och USA har sedan år 2013 förhandlat om ett omfattande frihandelsavtal, TTIP. Till skillnad från sk. traditionella frihandelsavtal, som handlar om nedsatta kvoter och tariffer, skulle det här avtalet också beröra harmonisering av den administrativa regleringen av produkter och service. Avsikten är att genom harmoniserade regler minska de administrativa kostnaderna, samt kostnaderna för produktion och produktutveckling. Det här skulle leda till ett ökat handelsutbyte mellan EU och USA.
Harmoniseringen skulle vara omfattande, eftersom den skulle gälla flera olika delområden, allt från godsstandarder till miljönormer, arbetsnormer och investeringsskydd. De största problemen hänger ihop med investeringsskyddet och lösandet av eventuella konflikter mellan enskilda stater och stora, multinationella bolag (ISDS = Investor State Dispute Settlement).
ISDS–mekanismen
ISDS-provisioner har sedan 1950-talet tillämpats i handelsavtal mellan demokratiska rättsstater och ”icke-rättsstater”. Eftersom varken EU eller USA kan anses vara en ”icke-rättsstater” är ISDS-provisionerna inte motiverade i ett transatlantiskt avtal. Ifall enskilda medlemsstaters rättsväsenden av en eller annan orsak inte skulle fungera tillfredsställande, kan deras beslut överklagas i Europeiska Unionens domstol. Argumentet att europeiska och amerikanska investerare inte har förtroende för varandras rättsväsenden är omotiverat, vilket framgår bland annat av hur omfattande de transatlantiska investeringarna redan är. Amerikanska investerare har placerar 1650 miljarder euro inom EU, medan europeiska investerare i sin tur investerat 1670 miljarder euro i USA.
Rättsfallen under de sk. ISDS-provisionerna skulle beröra konflikter mellan multinationella investerare (som kan innefatta också investerare från auktoritära diktaturer) och suveräna demokratier. Den planerade ISDS-mekanismen skulle vara utanför demokratisk kontroll genom att domarna i rättsfallen skulle tillsättas på ”ad hoc”-basis, och således inte behöva omfatta oberoende domare från EUs medlemsstater och USA. Särskilt små stater, som t.ex. Malta, skulle på grund av begränsade resurser ha svårt att hävda sig i konflikter gällande investeringsskydd gentemot stora, multinationella bolag. Därför är ISDS-mekanismerna i deras nuvarande form ett hot mot demokratiska rättsstater.
EU kommissionen har i TTIP-förhandlingarna föreslagit en permanent investeringsdomstol med offentligt av USA och EU tillsatta domare.
Maximi-standarder
En annan aspekt av det tilltänkta transatlantiska frihandelsavtalet är de sk. maximistandarderna beträffande produktsäkerhet, miljönormer och arbetsnormer. Ifall maximistandarder stiftas begränsas demokratiska staters suveränitet i normsättning. Hur ska i så fall bl.a. arbets- och miljönormer uppdateras i framtiden? Det är svårt utan ett välutvecklat politiskt system. I avsaknad av en politisk union mellan EU och USA, som kunde möjliggöra kontinuerlig reglering under demokratisk kontroll, föreslås olika pragmatiska lösningar på problemet. Samarbete i reglering borde, ifall avtalet godkänns, institutionaliseras mellan EU och USA genom ett permanent EU-USA handelsutskott både i USAs kongress och i EU-parlamentet, samt institutionaliserad dialog mellan EU-kommissionen/europeiska ministerrådet i förhållande till den amerikanska presidentens administration. Därtill kunde ett transatlantiskt handelscenter skapas för att informera investerare i EU och USA om varandras standarder.
Med hänvisning till ovanstående yrkar Finlands Svenska Socialdemokrater rf på att
SDP arbetar för ett etiskt TTIP-avtal utan ISDS- mekanismer och maximistandarder, vilka inskränker EUs och dess medlemsstaters suveränitet. Multinationella företag, som vill idka handel på EUs och USAs marknader, måste underställa sig demokratiskt fastslagna etiska principer. TTIP bör omfatta minimistandarder på miljö- och arbetsområdet, i enlighet med bl.a. ILOs konventioner.
Samtidigt bör SDP främja initiativ som strävar till ett multilateralt regelverk för internationella investeringar som på ett balanserat sätt motsvarar både i- och uländernas intressen och respekterar internationella avtal om miljö, arbete samt mänskliga rättigheter.
EU ja USA ovat vuodesta 2013 alkaen neuvotelleet kattavasta vapaakauppasopimuksesta, TTIP:stä. Erotuksena nk. perinteisistä vapaakauppasopimuksista, jotka käsittelevät pienennettyjä kiintiöitä ja tariffeja, tämä sopimus koskisi myös tuotteiden ja palveluiden hallinnollisen sääntelyn yhtenäistämistä. Tarkoituksena on yhdenmukaistamalla säännöksiä vähentää hallinnollisia kustannuksia sekä tuotannon ja tuotekehityksen kustannuksia. Tämä johtaisi lisääntyneeseen kaupankäyntiin EU:n ja USA:n välillä.
Yhtenäistäminen olisi kattavaa, sillä se koskisi useita eri osa-alueita tuotestandardeista ympäristönormeihin, työnormeihin sekä investointisuojaan. Suurimmat ongelmat liittyvät investointisuojaan sekä siihen, kuinka yksittäisten valtioiden sekä suurten monikansallisten yhtiöiden välisiä mahdollisia kiistoja ratkaistaan (ISDS = Investor State Dispute Settlement).
ISDS-mekanismi
ISDS-sopimusehtoja on 1950-luvulta lähtien sovellettu demokraattisten oikeusvaltioiden ja ”ei-oikeusvaltioiden” välisissä kauppasopimuksissa. Koska EU:n tai USA:n kummankaan ei voida ajatella olevan ”ei-oikeusvaltio”, ISDS-provisiot eivät ole perusteltuja transatlanttisessa sopimuksessa. Jos yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät jostain syystä eivät toimisi tyydyttävästi, niiden päätöksistä voi valittaa Euroopan Unionin tuomioistuimeen. Argumentti siitä, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset eivät luota toistensa oikeusjärjestelmiin, ei ole perusteltu, mikä käy ilmi muun muassa siitä, kuinka kattavia transatlanttiset investoinnit jo ovat. Amerikkalaiset sijoittajat ovat sijoittaneet 1650 miljardia euroa EU:hun ja eurooppalaiset sijoittajat vuorostaan ovat sijoittaneet 1670 miljardia euroa USA:han.
Oikeustapaukset nk. ISDS-sopimusehtojen perusteella koskisivat kiistoja monikansallisten sijoittajien (voivat myös olla sijoittajia autoritaarisista diktatuureista) ja itsenäisten demokratioiden välillä. Suunniteltu ISDS-mekanismi olisi demokraattisen kontrollin ulkopuolella, koska tuomarit oikeustapausten käsittelyssä nimitettäisiin ”ad hoc”-periaatteella. Tällöin tuomareiden joukossa ei tarvitsisi olla riippumattomia tuomareita EU-jäsenmaista tai USA:sta. Erityisesti pienten valtioiden, kuten esimerkiksi Maltan, olisi vähäisten resurssien vuoksi vaikeaa pitää puoliaan investointisuojaa koskevissa konflikteissa suuria, monikansallisia yrityksiä vastaan. Tämän takia ISDS-mekanismit ovat nykyisessä muodossaan uhka demokraattisia oikeusvaltiota vastaan.
Euroopan komissio on TTIP-neuvotteluissa ehdottanut pysyvää investointituomioistuinta, jossa olisi EU:n ja USA:n nimittämiä tuomareita.
Maksimistandardit
Toinen näkökulma ajateltuun transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen on nk. maksimistandardit, jotka liittyvät tuoteturvallisuuteen, ympäristönormeihin sekä työnormeihin. Jos maksimistandardit säädetään, rajoitetaan demokraattisten valtioiden suvereniteettia normien valmistelussa. Kuinka siinä tapauksessa esimerkiksi työ- ja ympäristönormeja päivitetään tulevaisuudessa? Se on vaikeaa ilman kehittynyttä poliittista järjestelmää. Koska Euroopan ja USA:n välillä ei ole poliittista unionia, joka mahdollistaisi demokraattisen kontrollin alaisen jatkuvan sääntelyn, ongelmaan ehdotetaan erilaisia käytännönläheisiä ratkaisuja. Jos sopimus hyväksytään, yhteistyö sääntelyssä pitäisi institutionalisoida EU:n ja USA:n välillä niin, että sekä USA:n kongressissa että Euroopan parlamentissa olisi EU-USA kauppavaliokunta. Lisäksi Euroopan komission/Euroopan ministerineuvoston ja USA:n parlamentin hallinnon välillä pitäisi käydä institutionaalista dialogia. Lisäksi voitaisiin luoda transatlanttinen kaupankäyntikeskus, jotta sijoittajia EU:ssa sekä USA:ssa voitaisiin informoida toistensa standardeista.
Ylläolevaan viitaten Finlands Svenska Socialdemokrater rf vaatii, että
SDP työskentelee eettisen TTIP-sopimuksen puolesta ilman ISDS-mekanismeja ja maksimistandardeja, jotka rajoittavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden suvereniteettia. Monikansallisten yritysten, jotka haluavat harjoittaa kauppaa EU:n ja USA:n markkinoilla, pitää noudattaa demokraattisesti määrättyjä eettisiä periaatteita. TTIP:n pitää sisältää minimistandardit ympäristön ja työn osa-alueilla, jotka ovat yhteneväiset muun muassa ILO:n sopimusten kanssa.
Samalla SDP:n pitää edistää aloitteita, jotka pyrkivät monitahoiseen lainsäädäntöön, joka koskee kansainvälisiä sijoituksia, jotka tasapainoisesti vastaavat sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden intressejä ja kunnioittavat kansainvälisiä työ-, ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksia.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 255
Åbo Socialdemokrater rf
EU och USA har sedan år 2013 förhandlat om ett omfattande frihandelsavtal, TTIP. Till skillnad från sk. traditionella frihandelsavtal, som handlar om nedsatta kvoter och tariffer, skulle det här avtalet också beröra harmonisering av den administrativa regleringen av produkter och service. Avsikten är att genom harmoniserade regler minska de administrativa kostnaderna, samt kostnaderna för produktion och produktutveckling. Det här skulle leda till ett ökat handelsutbyte mellan EU och USA.
Harmoniseringen skulle vara omfattande, eftersom den skulle gälla flera olika delområden, allt från godsstandarder till miljönormer, arbetsnormer och investeringsskydd. De största problemen hänger ihop med investeringsskyddet och lösandet av eventuella konflikter mellan enskilda stater och stora, multinationella bolag (ISDS = Investor State Dispute Settlement).
ISDS-mekanismen
ISDS-provisioner har sedan 1950-talet tillämpats i handelsavtal mellan demokratiska rättsstater och ”icke-rättsstater”. Eftersom varken EU eller USA kan anses vara en ”icke-rättsstater” är ISDS-provisionerna inte motiverade i ett transatlantiskt avtal. Ifall enskilda medlemsstaters rättsväsenden av en eller annan orsak inte skulle fungera tillfredsställande, kan deras beslut överklagas i Europeiska Unionens domstol. Argumentet att europeiska och amerikanska investerare inte har förtroende för varandras rättsväsenden är omotiverat, vilket framgår bland annat av hur omfattande de transatlantiska investeringarna redan är. Amerikanska investerare har placerar 1,65 biljarder euro inom EU, medan europeiska investerare i sin tur investerat 1,67 biljarder euro i USA.
Rättsfallen under de sk. ISDS-provisionerna skulle beröra konflikter mellan multinationella investerare (som kan innefatta också investerare från auktoritära diktaturer) och suveräna demokratier. Den planerade ISDS-mekanismen skulle vara utanför demokratisk kontroll genom att domarna i rättsfallen skulle tillsättas på ”ad hoc”-basis, och således inte behöva omfatta oberoende domare från EUs medlemsstater och USA. Särskilt små stater, som t.ex. Malta, skulle på grund av begränsade resurser ha svårt att hävda sig i konflikter gällande investeringsskydd gentemot stora, multinationella bolag. Därför är ISDS-mekanismerna i deras nuvarande form ett hot mot demokratiska rättsstater. De små korrigeringar som gjorts under senare tid, förändrar inte detta faktum.
Maximi-standarder
En annan aspekt av det tilltänkta transatlantiska frihandelsavtalet är de sk. maximistandarderna beträffande produktsäkerhet, miljönormer och arbetsnormer. Ifall maximistandarder stiftas begränsas demokratiska staters suveränitet i normsättning. Hur ska i så fall bl.a.. arbets- och miljönormer uppdateras i framtiden? Det är svårt utan ett välutvecklat politiskt system. I avsaknad av en politisk union mellan EU och USA, som kunde möjliggöra kontinuerlig reglering under demokratisk kontroll, föreslås olika pragmatiska lösningar på problemet. Samarbete i reglering borde, ifall avtalet godkänns, institutionaliseras mellan EU och USA genom ett permanent EU-USA handelsutskott både i USAs kongress och i EU-parlamentet, samt institutionaliserad dialog mellan EU-kommissionen/europeiska ministerrådet i förhållande till den amerikanska presidentens administration. Därtill kunde ett transatlantiskt handelscenter skapas för att informera investerare i EU och USA om varandras standarder.
Med hänvisning till ovanstående föreslår Åbo Socialdemokrater rf att
SDP arbetar för ett etiskt TTIP-avtal utan ISDS- mekanismer och maximistandarder, som inskränker EUs och dess medlemsstaters suveränitet, även om ISDS-mekanismen får ett annorlunda namn accepteras det inte. Multinationella företag, som vill idka handel på EU:s och USA:s marknader, måste underställa sig demokratiskt fastslagna etiska principer. TTIP bör omfatta minimistandarder på miljö- och arbetsområdet, i enlighet med bl.a. ILOs konventioner samt Paris klimatavtal.
Samtidigt bör SDP främja initiativ som strävar till ett multilateralt regelverk för internationella investeringar som på ett balanserat sätt motsvarar både i- och uländernas intressen och respekterar internationella avtal om miljö, arbete samt mänskliga rättigheter.
EU ja USA ovat vuodesta 2013 alkaen neuvotelleet kattavasta vapaakauppasopimuksesta, TTIP:stä. Erotuksena nk. perinteisistä vapaakauppasopimuksista, jotka käsittelevät pienennettyjä kiintiöitä ja tariffeja, tämä sopimus koskisi myös tuotteiden ja palveluiden hallinnollisen sääntelyn yhtenäistämistä. Tarkoituksena on yhdenmukaistamalla säännöksiä vähentää hallinnollisia kustannuksia sekä tuotannon ja tuotekehityksen kustannuksia. Tämä johtaisi lisääntyneeseen kaupankäyntiin EU:n ja USA:n välillä.
Yhtenäistäminen olisi kattavaa, sillä se koskisi useita eri osa-alueita tuotestandardeista ympäristönormeihin, työnormeihin sekä investointisuojaan. Suurimmat ongelmat liittyvät investointisuojaan sekä siihen, kuinka yksittäisten valtioiden sekä suurten monikansallisten yhtiöiden välisiä mahdollisia kiistoja ratkaistaan (ISDS = Investor State Dispute Settlement).
ISDS-mekanismi
ISDS-sopimusehtoja on 1950-luvulta lähtien sovellettu demokraattisten oikeusvaltioiden ja ”ei-oikeusvaltioiden” välisissä kauppasopimuksissa. Koska EU:n tai USA:n kummankaan ei voida ajatella olevan ”ei-oikeusvaltio”, ISDS-provisiot eivät ole perusteltuja transatlanttisessa sopimuksessa. Jos yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät jostain syystä eivät toimisi tyydyttävästi, niiden päätöksistä voi valittaa Euroopan Unionin tuomioistuimeen. Argumentti siitä, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset eivät luota toistensa oikeusjärjestelmiin, ei ole perusteltu, mikä käy ilmi muun muassa siitä, kuinka kattavia transatlanttiset investoinnit jo ovat. Amerikkalaiset sijoittajat ovat sijoittaneet 1650 miljardia euroa EU:hun ja eurooppalaiset sijoittajat vuorostaan ovat sijoittaneet 1670 miljardia euroa USA:han.
Oikeustapaukset nk. ISDS-sopimusehtojen perusteella koskisivat kiistoja monikansallisten sijoittajien (voivat myös olla sijoittajia autoritaarisista diktatuureista) ja itsenäisten demokratioiden välillä. Suunniteltu ISDS-mekanismi olisi demokraattisen kontrollin ulkopuolella, koska tuomarit oikeustapausten käsittelyssä nimitettäisiin ”ad hoc”-periaatteella. Tällöin tuomareiden joukossa ei tarvitsisi olla riippumattomia tuomareita EU-jäsenmaista tai USA:sta. Erityisesti pienten valtioiden, kuten esimerkiksi Maltan, olisi vähäisten resurssien vuoksi vaikeaa pitää puoliaan investointisuojaa koskevissa konflikteissa suuria, monikansallisia yrityksiä vastaan. Tämän takia ISDS-mekanismit ovat nykyisessä muodossaan uhka demokraattisia oikeusvaltiota vastaan.
Euroopan komissio on TTIP-neuvotteluissa ehdottanut pysyvää investointituomioistuinta, jossa olisi EU:n ja USA:n nimittämiä tuomareita.
Maksimistandardit
Toinen näkökulma ajateltuun transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen on nk. maksimistandardit, jotka liittyvät tuoteturvallisuuteen, ympäristönormeihin sekä työnormeihin. Jos maksimistandardit säädetään, rajoitetaan demokraattisten valtioiden suvereniteettia normien valmistelussa. Kuinka siinä tapauksessa esimerkiksi työ- ja ympäristönormeja päivitetään tulevaisuudessa? Se on vaikeaa ilman kehittynyttä poliittista järjestelmää. Koska Euroopan ja USA:n välillä ei ole poliittista unionia, joka mahdollistaisi demokraattisen kontrollin alaisen jatkuvan sääntelyn, ongelmaan ehdotetaan erilaisia käytännönläheisiä ratkaisuja. Jos sopimus hyväksytään, yhteistyö sääntelyssä pitäisi institutionalisoida EU:n ja USA:n välillä niin, että sekä USA:n kongressissa että Euroopan parlamentissa olisi EU-USA kauppavaliokunta. Lisäksi Euroopan komission/Euroopan ministerineuvoston ja USA:n parlamentin hallinnon välillä pitäisi käydä institutionaalista dialogia. Lisäksi voitaisiin luoda transatlanttinen kaupankäyntikeskus, jotta sijoittajia EU:ssa sekä USA:ssa voitaisiin informoida toistensa standardeista.
Ylläolevaan viitaten Åbo Socialdemokrater rf vaatii, että
SDP työskentelee eettisen TTIP-sopimuksen puolesta ilman ISDS-mekanismeja ja maksimistandardeja, jotka rajoittavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden suvereniteettia. ISDS-mekanismeja ei pidä hyväksyä, vaikka niitä kutsuttaisiin jollain toisella nimellä. Monikansallisten yritysten, jotka haluavat harjoittaa kauppaa EU:n ja USA:n markkinoilla, pitää noudattaa demokraattisesti määrättyjä eettisiä periaatteita. TTIP:n pitää sisältää minimistandardit ympäristön ja työn osa-alueilla, jotka ovat yhteneväiset muun muassa ILO:n sopimusten sekä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
Samalla SDP:n pitää edistää aloitteita, jotka pyrkivät monitahoiseen lainsäädäntöön, joka koskee kansainvälisiä sijoituksia, jotka tasapainoisesti vastaavat sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden intressejä ja kunnioittavat kansainvälisiä työ-, ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksia.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 256
Heinäkuu 2020
Transatlanttisen ”vapaa”kauppasopimuksen neuvotteleminen on laitettu jäihin.
CETA-sopimus on muutaman maan osalta, mm. Saksa, ratifioimatta, mutta muuten prosessi on toistaiseksi saatettu päätökseen. Molempien sopimusten ongelmakohdat liittyvät demokraattisen päätösvallan ja oikeusvaltioperiaatteen kaventumiseen ISDS-menetelmän seurauksena. Tässä vaiheessa prosessi on kuitenkin kansallisen päätösvallan ulkopuolella.
SDP:n vaaliohjelmassa todetaan että: ”Tasapuolisilla pelisäännöillä toimiva kaupankäynti tuo vaurautta ja hyvinvointia. Kaupan tarkoituksettomien esteiden purku on tärkeää, mutta kaupan vapauttaminen ei saa estää kehittyvien maiden omaa teollisuutta tai muita tuotantoaloja kehittymästä.” Ja vaaditaan että: ”Kansainvälinen veronkierto ja verokilpailu ovat yksi globaalin talouden suurimpia ongelmia. SDP vaatii globaaleja toimia ihmisoikeuksien puolesta ja harmaan talouden torjumiseksi.”
Puolueella ja Marinin hallituksella on globaalin talouden hallintajärjestelmän suhteen selvä uudistuslinja. Hallitusohjelmassa linjataan että: ”Suomi toimii aktiivisesti globaalitalouden hallinnon sääntöpohjaisuuden vahvistamiseksi, maiden tasavertaisen kohtelun lisäämiseksi ja Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi edistää WTO-järjestelmän uudistuspyrkimystä ja etsii monipuolisesti sovittelevia ratkaisuja kriisin päättämiseksi.”