Aloitteessa esitetään oppioikeus-käsitteen lanseeraamista, toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä opiskelijan vapaampien koulutuspolkujen rakentamiseksi sekä oppivelvollisuuden laajentamista kattamaan toisen asteen tutkinnon.

SDP on aiemmin kannattanut oppivelvollisuusiän pidentämistä muun muassa aloitteessa esitetyillä perusteilla. Samoin SDP on kannattanut toisen asteen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiiviimpää yhteistyötä.

SDP:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa nähdään edelleen tärkeäksi kehittää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä varmistaa kaksoistutkintojen suorittaminen. Ammatillista koulutusta esitetään ohjelmassa uudistettavaksi siten, että perusasteen päättävä hakeutuisi nykyistä laajempiin koulutusaloihin, joissa opiskelijalla olisi enemmän mahdollisuuksia rakentaa omaa opintopolkuaan Lukiokoulutuksen osalta esitetään lukion opetuksen uudistamista siten, että vahvistetaan ilmiöpohjaista oppimista ja vahvistetaan lukiokoulutuksen tavoitteena olevan yleissivistyksen rakentamista tätä kautta.

Perusteet koko toisen asteen koulutuksen uudistamiselle vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ovat olemassa. Nykyinen dualistinen järjestelmä rajaa keinotekoisesti osaamisen yleissivistävään ja ammatilliseen osaamiseen. Lukiokoulutuksen erääksi haasteeksi on mainittu vähäinen työelämäyhteistyö. Ammatillisessa koulutuksessa haasteena puolestaan on perustaitojen, kuten kirjoitustaidon, numerotaidon ja digitaitojen taso. Nämä haasteet kertovat siitä, että dualistisessa järjestelmässä lukiokoulutuksen haasteet ovat ammatillisen koulutuksen vahvuuksia ja päinvastoin. Tämän takia toisen asteen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistämistä tulisi tehdä kaikilla koulutuksen järjestämisen tasoilla.

Toisen asteen rakenteiden ja hallintomallien kehittämistä tulee tehdä kokonaisuutena siten, etteivät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen suunnat erkane toisistaan. Toisen asteen koulutusmuotojen hallintomuotoja ei tule keinotekoisesti eriyttää toisistaan, vaan pyrkiä tilanteeseen, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ylläpitäjät voisivat rakentaa yhteistyötä omista ja oman alueensa tarpeista käsin. Tällä tavoin voitaisiin saada paitsi koulutuksen järjestäjien välistä synergiahyötyä, myös vahvistaa opiskelijan edellytyksiä saada riittävä osaaminen muuttuvassa työelämässä pärjäämiseen.