Puoluekokous tukee aloitteessa esitettyä ajattelutapaa luovuuden ja rohkeuden merkityksestä yhteiskunnan kehittämisessä ja uudistamisessa, minkä vuoksi niitä on arvioitava puolueelle valmisteltavassa talouspoliittisessa ohjelmassa.
Puoluekokous tukee aloitteessa esitettyä ajattelutapaa luovuuden ja rohkeuden merkityksestä yhteiskunnan kehittämisessä ja uudistamisessa, minkä vuoksi niitä on arvioitava puolueelle valmisteltavassa talouspoliittisessa ohjelmassa.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään EMU:n velkarajoitusten uudelleenharkintaa, kunnallisen pääomaveron säätämistä, puolustustarvikemaksun käyttöönottoa ja irtisanotuille työntekijöille mahdollisuutta entisen työnantajansa osakkeiden hankintaan sekä SOTE-uudistuksen jatkamista kuntien yhteistyötä painottamalla.
EMU-kriteerien mukaisia velkasääntöjen muuttaminen tarkoittaisi EU-perussopimisten muuttamista, mikä voi olla hyvä tulevaisuuden tavoite, mutta se ei vastaa välittömään talouspoliittiseen tarpeeseen. Eurovaltioiden taloutta ohjataan komission puolelta nk. eurooppalaisella ohjausjaksolla, jossa seurataan talouden kehittymistä ja tämän vaikutuksia budjettiin, alijäämään ja velkatasoon. Ohjausjakson kehittämisestä käydään nykyisin keskustelua, jotta siihen voitaisiin paremmin sisällyttää niin työllisyyttä tukevia suhdannepoliittisia elementtejä kuin myös hyvinvointivaltion tilaa ja toimintaa pidemmällä aikavälillä vahvistavia tekijöitä. Tässä keskustelussa Suomen tulee olla aktiivinen osapuoli.
Samalla on tärkeää myös laajentaa keskustelua, kuinka eri menoeriin budjetissa suhtaudutaan. Jos kyseessä ovat investoinnit työllisyyteen ja aineelliseen pääomaan sekä aineettomaan, kuten koulutukseen, olisi perusteltua, että ne eivät saman suuruisesti kasvattaisi sopimuksessa tarkoitettua velkaa tai alijäämää yhtenä budjettivuotena, sillä niiden vaikutukset jakautuvat useammalle budjettikaudelle, kuten myös niistä saatavat hyödytkin.
Kunnallinen pääomavero kohtelisi kuntia varsin eri tavalla johtuen suurten pääomatulojen keskittymisestä isoimpiin kaupunkeihin. Oikeudenmukaisia tuloksia on paremmin saavutettavissa valtakunnallisella pääomaverolla ja sen maltillisella korottamisella, kuten SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään. Nämä verotulot voidaan tällöin käyttää tarkoituksenmukaisemmin kuntien tukemiseen, esimerkiksi valtionosuuksien kautta.
Hyvän verojärjestelmän tulee perustua yksinkertaisuuteen ja maksukykyyn. Valtion menot voidaan tehokkaammin rahoittaa nykyistä verojärjestelmää kehittämällä, kuin korvamerkittyjä maksuja luomalla.
Optioiden luomisen sijaan olisi tarkoituksenmukaisempaa kehittää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yritysten sisällä valittavaan linjaan ja tätä kautta esimerkiksi merkittäviin henkilöstöä koskeviin päätöksiin. Samalla luottamusmiehillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet käydä neuvotteluja esimerkiksi YT-menettelyjen vallitessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta SDP on esittänyt oman kuntamallinsa, jossa palvelut säilytetään julkisen vallan tuottamana ja valvomana. Tässä mallissa myös torjutaan palveluiden pakkoyhtiöittäminen ja säilytetään päätäntävalta demokraattisesti valittujen valtuutettujen käsissä.
Naantalin Työväenyhdistys on viime vuosien aikana laajasti käsitellyt yhteiskunnan eri sektorien kehitysnäkymiä ja puolueen linjavalintoja.
Olemme joutuneet puolustamaan tehtyjä hyvinvointipalveluja ja vastuullista valtion asioiden hoitoa. Monille asioita vähemmän seuranneille mutta yhteiskunnallisia ongelmia tunnistaneille on syntynyt kuva, että olemme muuttuneet aktiivisesta uudistajasta leikkausten yms. muutosten jarruttajaksi. Linjamme ei ole ollut selkeä eikä helposti kansalaisille avautuva. Se on useasti ollut byrokraattista myös siksi, että tukeudumme vahvasti koneistoihin ja pelkäämme omaa ja kansalaisten aloitteellisuutta.
Tästä johtuen olemme hahmotelleet linjauksia, joita pidämme uudistusmielisinä, periaatteellisesti hyväksyttävinä ja kansalaisille perusteltavissa olevina.
Olemme jakaneet esityksen viiteen eri alueeseen:
Julkinen velka
Akateemista keskustelua on käyty julkisen velan maksimäärästä. Yleisesti 60 prosentin tasoa on pidetty taloudellisen kasvun ja työllisyyden kannalta liian alhaisena. Kun EMU:a luotaessa päädyttiin tähän 60 tasoon, oli velan korko kymmenen (10) ja nyt n. yksi (1) prosenttia. Suomenkin valtionvelan hoitomenot olivat nelinkertaiset nykyiseen verrattuna.
Koulutukseen ja infraan sijoittaminen on järkevää ja siksi olisikin alijäämää määritettäessä otettava käyttötarkoitus huomioon.
Kunnallinen pääomavero
Kunnallinen pääomavero on perustuslain yhdenvertaisuuden kunnallisen itsehallinnon kannalta perusteltu ja käytännössä helposti toteutettavissa.
Puolustustarvikemaksu
Isänmaan puolustamien on kansalaisvelvollisuus, miesten on asevelvollisuuslain mukaisesti henkensä ja terveytensä uhraten osallistuttava aseelliseen maan puolustukseen. Maata puolustettaessa puolustetaan myös maassa olevaa omaisuutta. Maanpuolustusta verrataan vakuuttamiseen pahan päivän varalta.
Siksi olisi oikein, että tätä ajattelua sovellettaisiin myös maksujen määräytymisessä.
Irtisanomissuoja
Yritysten irtisanomisen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset tekijät. Irtisanomisilla parannetaan siis yritysten kykyä pakkosopeutua muuttaneisiin olosuhteisiin, mutta useimmiten on kuitenkin kysymys yritysten kannattavuuden parantaminen. Kun kannattavuus paranee, siitä palkitaan yrityksen johtoa ja muita siihen vaikuttaneita. Irtisanotut työntekijät ovat tässä prosessissa myös tuloksen parantamiseen myötävaikuttaneita. Heille pitäisi antaa oikeudenmukainen osuus parantuneesta tuloskehityksestä.
Sote-uudistus
Ehdotettu Sote-uudistus on hyppy tuntemattomaan; vaikutuksia sen paremmin asiakkaan kuin taloudenkaan kannalta ole pystytty selvittämään. Kun vielä on ilmeistä, että tässä yhteydessä hallinnolliset muutokset eli maakuntahallinto ja ideologiset tavoitteet eli yksityistäminen ovat hämärtäneet ihmisten tarpeista lähteneet muutosvaatimukset, niin muutoksien toteuttamien on vaaraksi koko hyvinvointijärjestelmälle. Muutokset on tarkoitus toteuttaa aivan liian kireällä aikataululla siten, että vuoden 2019 alkuun tai mihin ajankohtaan muutoksen suurin paine kohdistuukin, tulee olemaan asiakkaiden ja henkilökunnan kannalta ylivoimaisen vaikea – ylivoimainen. Tämän katastrofin torjumiseksi on toimittava järkevän uudistusaikataulun ja uudistuksen sisällön muuttamiseksi toteuttamiskelpoiseksi.
Edellä olevaan viitaten Naantalin Työväenyhdistys ry esittää, että
Väliportaan hallintoa yksinkertaistetaan siten, että maakunnassa on vain yksi kuntien edustajien nimeämä valtuusto, joka hoitaa nykyisiä tai tulevia maakunnallisia tehtäviä maakuntahallituksen ja viraston avulla.
Maakuntavaltuuston tehtäviin lisätään sairaanhoitopiirien hallituksen valinta siten, että maakunnallisten edustajien lisäksi hallituksessa ovat edustettuna myös ERVA-alueen edustajat.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 30
Heinäkuu 2020
Tavoite on edennyt. Myös SDP:n talouspoliittinen aloitteellisuus ja profiili ovat vahvistuneet kuluneella puoluekokouskaudella. Tätä edesauttoivat ohjelma- ja työryhmätyö, joissa erityisesti SDP:n vero-ohjelma (2018) määritteli veropoliittisen keskustelun agendaa selkeällä tavalla. Samaan suuntaan toimivat eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetit ja julkisen talouden suunnitelman yhteydessä esitellyt talouspoliittiset linjaukset. Lopulta rohkea ja luova linja näkyi ennen eduskuntavaaleja julkaistussa ”Tulevaisuuslinja – SDP:n vaalitavoitteita ja muutoksen suunta 2030” –ohjelmassa, joka toimi myös SDP:n hallitusohjelmatavoitteiden pohjana.