Puoluekokous yhtyy aloitteen 57 esitykseen, että Suomen on päästövähennyskeinoissa pyrittävä teknologianeutraaliuteen. Puoluekokous yhtyy esityksen tavoitteeseen rajata uusien tuotantomuotojen tukien määrää. Puoluekokous näkee kuitenkin perusteltuna, että lähellä kaupallistumista olevaa teknologiaa voidaan tukea rajallisesti investointi- tai tuotantotuin. Näillä linjauksilla Suomi voi tavoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti siten, että valinnat parhaiden teknologioiden suhteen ovat pääsääntöisesti markkinoiden valittavissa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 58 tavoitteeseen lisätä energiaomavaraisuutta merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Kotimaista energiantuotantoa kehittämällä voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja vahvistaa vaihtotasetta. Käytettävissä tulisi olla kaikki kotimaiset energialähteet siten, että pidämme kiinni kansainvälisistä ja EU-tason velvoitteistamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että aloitteen 59 tavoite yhteistuotannon edistämiseksi on kannatettava. Energia- ja materiaalitehokkuus vähentävät ympäristön kuormitusta ja vapauttavat resursseja muuhun toimintaan.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 57 esitykseen, että Suomen on päästövähennyskeinoissa pyrittävä teknologianeutraaliuteen. Puoluekokous yhtyy esityksen tavoitteeseen rajata uusien tuotantomuotojen tukien määrää. Puoluekokous näkee kuitenkin perusteltuna, että lähellä kaupallistumista olevaa teknologiaa voidaan tukea rajallisesti investointi- tai tuotantotuin. Näillä linjauksilla Suomi voi tavoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti siten, että valinnat parhaiden teknologioiden suhteen ovat pääsääntöisesti markkinoiden valittavissa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen 58 tavoitteeseen lisätä energiaomavaraisuutta merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Kotimaista energiantuotantoa kehittämällä voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja vahvistaa vaihtotasetta. Käytettävissä tulisi olla kaikki kotimaiset energialähteet siten, että pidämme kiinni kansainvälisistä ja EU-tason velvoitteistamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että aloitteen 59 tavoite yhteistuotannon edistämiseksi on kannatettava. Energia- ja materiaalitehokkuus vähentävät ympäristön kuormitusta ja vapauttavat resursseja muuhun toimintaan.
Lausunto aloitteisiin 57–59
Aloitteessa 57 esitetään, että Suomen energiapolitiikassa pyrittäisiin tenologianeutraaleihin ratkaisuihin ilmastohaasteeseen vastaamisessa. Siten mitään vähäpäästöistä tuotantomuotoa ei tulisi sulkea keinovalikoiman ulkopuolelle ja että uuden kehitteillä olevan tuotannon tukemiseen käytettävät varat suunnattaisiin tutkimus-, tuotekehitys- ja demonstraatiohankkeiden toteuttamiseen raskaiden tuotantotukijärjestelmien sijaan. Aloite on pääsääntöisesti linjassa SDP:n linjausten kanssa.
Aloitteessa 58 esitetään, että SDP ottaa vaali- ja hallitusohjelmatavoitteekseen tuontienergian osuuden merkittävän vähentämisen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pyritään edistämällä voimakkaasti sekä yksityisiä että julkisia investointeja kotimaassa tapahtuvaan päästöttömään ja uusiutuvaan energiantuotantoon. Aloite on linjassa SDP:n pitkän aikavälin energiaomavaraisuuden lisäämistavoitteen kanssa.
Aloitteessa 59 esitetään, että SDP vaikuttaisi voimallisesti hallituksessa ja eduskunnassa energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi. SDP:n tavoitteena on energiatehokkuus, jonka määritelmät yhteistuotanto täyttää.
Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Sosialidemokraattisen kestävän kasvupolitiikan tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen riittävyyden varmistaminen ja ympäristön kuormituksen saaminen hallintaan. Kehityksen tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää.
Sosialidemokraattien tavoitteena on, että taloudellinen järjestelmä ohjaa aktiivisesti vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Ympäristövaikutusten lisäksi on otettava huomioon myös taloudelliset, sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset sekä yhteiskunnan kokonaiskehitys. Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien pärjäämisestä huolehtiminen on sosialidemokratian keskeinen päämäärä. Sosiaalisesti oikeudenmukainen ympäristönsuojelu tukee tätä tavoitetta.
Suomessa on oltava monipuolinen energiantuotanto. Mitään tuotantomuotoa ei pitäisi sulkea pois pitkissä politiikka- ja hallitusohjelmissa. Esimerkiksi liuskekaasubuumi — joka on mullistanut maailman energiamarkkinat — oli vasta tuloillaan SDP:n edellisessä puoluekokouksessa. Suomen etu on suhtautua ennakkoluulottomasti eri tuotantomuotojen käyttöön energiantuotannossa.
Uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmät eivät saa johtaa yhteiskunnan kannalta epäedulliseen tukipaketointiin. Tuet pitäisi suunnata tuotantotukien sijaan tuotekehityksen ja uusien innovaatioiden tukemiseen. Päästökauppa on tehokkain tapa vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.
Tölö Unga Socialister ry esittää, että
SDP toimii sen puolesta että Suomessa on monipuolinen energiantuotanto. Uusiutuvien energialähteiden tuet tulisi olla osoitettu tuotekehitykseen ja tasolle, joka ei heikennä päästökaupan toimivuutta. Mitään hiilidioksidipäästötöntä tuotantomuotoa ei pidä sulkea Suomen energiantuotannon ulkopuolelle, vaan päästöttömien energialähteiden valintaan tarvitaan teknologianeutraali lähestymistapa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 79
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä riippuvainen tuontienergiasta. Tuontienergian osuus on tällä hetkellä arviolta 70 prosenttia maamme energiankulutuksesta. Tuontienergia maksoi vuonna 2011 Suomelle 7,77 miljardia euroa. Öljyn tuonnin osuus oli 5,36 miljardia. Tuontienergian hinta on ollut jo pitkään nousussa, ja se rasittaa merkittävällä tavalla Suomen vaihtotasetta. Vuonna 2011 vaihtotaseemme olisi ollut tasapainossa, jos viidennes tuontienergiasta olisi kyetty korvaamaan kotimaisella tuotannolla.
Vaihtotaseen tasapainon ohella kotimaisen, ekologisesti kestävän energiantuotannon kasvattaminen toisi myönteisiä työllisyys- ja ilmastovaikutuksia. Se loisi hyvää pohjaa ns. cleantech-teollisuuden yleiselle vahvistumiselle maassamme. Erityisesti hajautetun energiantuotannon mahdollistavien tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvu kotimaassa sekä nopeuttaisi kotimaisen teollisuuden uudistumista että antaisi sille referenssejä lisääntyvää ulkomaankauppaa varten. Tämä vahvistaisi maamme teollista pohjaa.
Näistä syistä olisi tarkoituksenmukaista panostaa voimakkaasti sekä julkisin että yksityisin investoinnein maamme energiaomavaraisuuden kasvattamiseen – samalla kun päättäväisesti pyritään energian säästämiseen. Tällaista hahmotellaan jo nyt työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelmassa, mutta investointeja tulisi päämäärätietoisesti pyrkiä lisäämään ja tukemaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla, tavoitteena ennen muuta vähentää tuontienergian osuutta, parantaa energiaomavaraisuutta sekä parantaa vaihtotasetta.
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että
SDP ottaa vaali- ja hallitusohjelmatavoitteekseen suomalaisen energiakäänteen toteuttamisen siten, että tavoitteeksi määritellään tuontienergian osuuden merkittävä vähentäminen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pyritään edistämällä voimakkaasti sekä yksityisiä että julkisia investointeja kotimaassa tapahtuvaan päästöttömään ja uusiutuvaan energiantuotantoon.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 79
Helsingin Tekniset Sosialidemokraatit ry:n aloite
Energiantarve Suomessa kasvaa tulevina vuosina huolimatta viime vuosien laskusuhdanteen ja perusteollisuutemme rakennemuutoksen kasvuvauhtia hillitsevästä vaikutuksesta. Toisaalta CO2- ja muita päästöjä ilmakehään tuottavaa energiantuotantoa on hillittävä maapallon ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Yhdyskuntien energiantuotantoon (sähkön ja lämmön) on löydettävä ratkaisuja jotka takaavat riittävän tuotannon mutta merkittävästi pienemmillä päästöillä.
Vihreitä ratkaisuja – tuulivoimaa, aurinkovoimaa, aaltovoimaa – on kehitettävä kaikin voimin. Jokainen tuotettu megawattitunti on ilmaston kannalta hyödyllistä. Auringon, tuulen ja aaltojen sattumanvarainen ajoittuminen ja siksi tarvittava samansuuruinen säätö- ja täydennysvoima tekevät näistä tuotantomuodoista kuitenkin korkeintaan muuta energiantuotantoa täydentävän tekijän, luokkaa 15 % koko energiantarpeesta.
Maalämpö, eli sähkölämmitys jossa hyötysuhdetta on parannettu lämpöpumpulla, on yksittäisissä tapauksissa edullinen ratkaisu. Suuremmassa mittakaavassa käyttöön otettuna tarvittaisiin kuitenkin lisää sähkön tuotantoa. Lyhyellä tähtäimellä tulisi lisätä kivihiililauhdetta ja pitkällä tähtäimellä vielä enemmän lisätä ydinvoimaa.
Pääkaupunkiseudulla ja monissa muissa Suomen kaupungeissa on käytössä yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. Ympäristön kannalta parhaissa laitoksissa polttoaineena on maakaasu. Kun maakaasun päästöt ovat noin puolet kivihiilen päästöistä, ja kun yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hyötysuhde on kivihiililauhteeseen verrattuna kaksinkertainen, päästään nykyaikaisella yhdistetyllä tuotannolla alentamaan ilmastollisia haittavaikutuksia alle yhteen kolmasosaan, verrattuna sähkön tuotantoon lauhdevoimalla (esim. Meri-Pori).
Hyvänä esimerkkinä näemme Helsingin Energian suunnitelman kolmannesta yhdistetyn tuotannon laitoksesta Vuosaareen. Polttoaineena olisi pääasiassa maakaasu. Laitokseen tulisi täysi valmius käyttää puuhaketta, joka tuotaisiin laivoilla satamaan ja sieltä kuljettimella voimalaitokselle, sekä varapolttoaineena öljyä. Laitoksen tuotanto riittäisi säilyttämään Helsingin energiantuotannon omavaraisena ja ilmaston kannalta maltillisena.
Helsingin Tekniset Sosialidemokraatit ry esittää, että
puoluekokous velvoitetaan antamaan toimeksianto Sos.dem. eduskuntaryhmälle ja ministeriryhmälle, että SDP vaikuttaa eduskunnassa ja hallituksessa yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantoa edistävästi.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 80
Tammikuu 2017
Aloitteiden sisältöjä on pohdittu laajasti sekä elinkeino- että ympäristöpoliittisesta näkökulmasta. Kotimainen ja pitkäjänteinen energiatuotanto luo turvaa niin teollisuudelle kuin kotitalouksillekin. Teollisuudella ja kotitalouksilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää edullista ja varmaan tuotantoon perustuvaa energiaa. On laajasti katsottu, että teollisuudelle ei tule asettaa epävarmuustekijöitä energiapolitiikalla, sillä pitkään jatkunut taloudellisesti vaikea aika on luonut jo riittävästi ongelmia niin teollisuudelle kuin sen kyvylle työllistää suomalaisia. Kasvavan energiankulutuksen aikakautena on syytä varmistaa energian saatavuus pitkäjänteisillä päätöksillä.
Jotta sähkön toimitusvarmuus ja saatavuus voidaan turvata, sähkökapasiteettia tulee olla saatavissa riittävästi myös talven kovimpien kysyntäpiikkien aikana, jolloin Suomi on vahvasti tuontienergian varassa. Tämän vuoksi on tarpeen huolehtia edellytyksistä investoida yhdistettyyn sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettiin sekä sähköntuotantokapasiteettiin, jolla kustannusrakenteensa puolesta voidaan tuottaa sähköä pitkällä käyttöajalla ympärivuotiseen tarpeeseen.
Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä SDP julkaisi Kaikki keinot käyttöön – sitova ja kunnianhimoinen ilmastosopimus Pariisissa on parasta ilmastolle ja Suomelle -tiedotteen, jossa toivottiin ilmastosovun syntymistä ja kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ilmastonmuutos on sekä haaste että myös mahdollisuus. Maailma tarvitsee yhä enemmän energiaa sekä puhtaita ratkaisuita esimerkiksi vesiensuojeluun. Suomi ja suomalainen työntekijä voivat hyötyä kehittämällä ratkaisuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä muihin ympäristöongelmiin. Lisäksi ilmastonmuutos on suuri uhka ekosysteemillemme. Jotta elämä maapallolla voisi jatkua, on ilmastonmuutosta kyettävä hillitsemään. Globaalin ja sitovan ilmastosopimuksen korostettiin olevan sekä paras tae ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Eduskunta (talousvaliokunta) on ottanut kantaa EU:n energiaunionia koskevaan tiekarttaan lausunnollaan. Lausunnossaan valiokunta piti valtioneuvoston kantoja pääasiallisesti perusteltuina. Valiokunta korosti, että energiasektorin normiston kaikessa valmistelussa tulee jättää riittävästi liikkumavaraa kansallisten erityispiirteiden (luonnonvarat, ilmasto-olosuhteet, maantieteellinen sijainti) tarkoituksenmukaiseksi huomioonottamiseksi, mukaan lukien kansallisesti hyviksi havaitut parhaat käytännöt, joista hyvä esimerkki on energiatehokkuussopimukset.
Erityisesti talousvaliokunta piti tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti maankäyttösektorin ratkaisuihin siten, että laskentasääntöjen määrittelyssä huomioidaan Suomen kaltaisten metsäisten maiden hiilinielut ja muut erityispiirteet. Valiokunta ilmaisi huolensa energiasektorin ratkaisujen osaoptimoinnin ongelmallisuudesta.