Aloitteessa esitetään osakeyhtiölain muuttamista siten, että se turvaa kestävämmät toimintatavat ja yhteiskuntavastuun.

Puoluehallitus pitää tärkeänä yritysten yhteiskuntavastuuta ja eettistä markkinataloutta. Yritysten tehtävä ei voi olla ainoastaan mahdollisimman suuren voiton tuottaminen omistajilleen, vaan myös voimavarojen tuottaminen yhteiskunnalle.

SDP on pitänyt erityisen tärkeänä veroparatiisien toiminnan suitsemista. Kansainväliseen veronkiertoon pitää puuttua kansainvälisin välinein. Osa toimista voidaan tehdä kotimaassa, osa EU-tasolla. Suomalaisyrityksillä on yhteensä yli 400 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Liikevaihdoltaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä pöytälaatikkoyhtiöitä yrityksille tarjoavissa veroparatiiseissa.

Esimerkiksi Alankomaissa on enemmän pöytälaatikkoyhtiöitä kuin missään Euroopan valtiossa. Alankomaat on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani ja samalla erityisesti yrityksille suunnattu veroparatiisi. Suomalaisyrityksillä on yli 100 tytäryhtiötä Alankomaissa. Lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin ja 72 prosenttia Alankomaista Suomeen tehdyistä sijoituksissa on tehty sijoitusten läpivirtausyksikköinä toimiviin pöytälaatikkoyhtiöihin.

Tämä antaa aihetta epäillä, että osa sijoituksista ohjataan veroetujen saamiseksi keinotekoisesti Alankomaiden kautta muihin maihin. Toiminta ei ole laitonta, mutta se ei ole kestävää eikä toteuta kokonaisvaltaista yritysten yhteiskuntavastuuta.

Yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan edistää vahvistamalla yritysten raportointivelvollisuutta. Nykyisin yhtiöt raportoivat vapaaehtoisissa veroraporteissaan mieluusti niille edullisia asioita ja vaikenevat ikävistä asioista.

Veroparatiiseilla on suuri rooli Suomeen suuntautuvassa sijoitustoiminnassa. Osa yrityksistä siirtää Suomessa kerrytettyjä voittoja veroparatiiseihin. Suomen pankin tilastojen mukaan merkittäviä sijoitusomaisuuksia on investoitu luxemburgilaisten ja caymansaarelaisten yhtiöiden kautta.

Suomeen tulevissa suorissa sijoituksissa on paljon sijoituksia, jotka lähtevät Suomesta ja palaavat Suomeen. Suomen Pankin mukaan ilmiö selittyy sillä, että ”suomalaiset sijoittajat sijoittavat pääomaa Suomeen ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta”.

Vuoden 2012 lopussa Suomeen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä oli 5,8 miljardia euroa. Suomalaiset sijoittajat olivat kolmanneksi merkittävin suorien sijoitusten lähde.

Suomi halajaa ulkomaisia investointeja talouden ja työllisyyden elvyttämiseksi. On tehtävä selvä ero aitojen ulkomaisten investointien ja Suomesta kierrätettyjen ”ulkomaisten investointien” välillä. Toinen tuo työtä ja vahvistaa taloutta, toinen syö verotuloja ja työpaikkoja.

Kansainvälisen veronkierron suitseminen vaatii nykyistä parempia tietolähteitä. Yritykset raportoivat hyvin vaihtelevasti tytäryhtiöistään tilinpäätöksissään. Suomessa yhtiöiden raportointivelvollisuuksia säätelevät kirjanpitolaki, arvopaperimarkkinalaki ja osakeyhtiölaki. Ne eivät velvoita yhtiöitä julkaisemaan tilinpäätöstiedoissaan selkeää tytäryhtiölistausta.

Yritysten veronkiertoa voidaan suitsia mm. EU-tasolla riittävillä raportointivelvoitteilla, tehokkaalla emo- ja tytäryhtiödirektiivillä, jossa puututaan tehokkaasti aggressiiviseen verosuunnitteluun.  Avoimuutta ja kestävyyttä voidaan parantaa lakisääteisellä maakohtaisella raportoinnilla yritysten keskeisistä taloustiedoista ja velvoitteella ilmoittaa kaikki tytäryhtiöt.