Puoluekokous suosittelee työväentaloja omistaville työnväenyhdistyksille Työväentalojen liiton jäsenyyttä. Puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä. Puolue tulee yhdessä liiton kanssa selvittämään mahdollisuuksia valtakunnallisen työväentalomuseon toiminnan turvaamiseksi.
Puoluekokous suosittelee työväentaloja omistaville työnväenyhdistyksille Työväentalojen liiton jäsenyyttä. Puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä. Puolue tulee yhdessä liiton kanssa selvittämään mahdollisuuksia valtakunnallisen työväentalomuseon toiminnan turvaamiseksi.
Aloite ei aiheuta toimenpiteitä
Sekä Korson työväenyhdistys ry että Riihimäen Sosialidemokraatit ry esittävät, että puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväenkulttuurin perinteen ylläpitäjänä ja historian kerääjänä sekä edellyttävät, että puoluehallitus etsii keinot toiminnan turvaamiseksi.
Valtakunnallinen Työväentalomuseo tekee arvokasta työtä siinä missä muutkin työväentalot. Työväentalojen liiton jäsenillä on mahdollisuus hakea korjaus- ja remonttiavustuksia vuosittain, joten Työväentalojen liiton jäsenyys on suositeltavaa.
Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite
Valtakunnallinen Työväentalomuseo on osa sosialidemokraattista työväenliikettä. Museo perustettiin vuonna 1969 tallentamaan ja esittelemään maamme työväenliikkeen aatteelliseen ja järjestölliseen toimintaperiaatteeseen liittyvää aineistoa. Museon perustajina olivat Työväen Sivistysliitto ja Sosialidemokraattinen Puolue. Museo tuli Työväen Sivistysliiton alaisuuteen joka vastasi sen hoidosta. Vuonna 1980 museon omistus ja ylläpito siirtyi perustetulle Työväenperinteen Tutkimus ry:lle. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä lähes 100 jäsenjärjestöä pääasiassa työväenyhdistyksiä. Lisäksi kannatusjäsenenä on n. 40 henkilöjäsentä.
Museo muodostuu itse työväentalosta rakennuksena ja sinne kerätystä aineistosta, joka liittyy työväenliikkeen historiaan ja järjestötoimintaan eri rientoineen; kokouksiin, valistustilaisuuksiin, mielenosoituskulkueisiin, näyttämöharrastukseen ja muuhun harrastustoimintaan. Museona toimiva rakennus on vuonna 1906-1908 rakennettu Tammelan pitäjän Teuron kylästä siirretty työväentalo.
Museossa on näytteillä noin 200 suomalaisen työväenliikkeen historiaan liittyvää esinettä. Yhteensä museolla on luetteloituja esineitä lähes kaksi tuhatta, valokuvia lähes 300 ja toista tuhatta aatteellisen puolen tuotetta. Kirjoja on yli 1000, mm. historiallisesti arvokas Eetu Salinin 120 teosta käsittävä kirjasto ja vuoden 1905 suurlakon aikana annetun ns. punaisen julistuksen allekirjoittajiin kuuluneen Siiri Lambergin kirjasto. Suurin osa on esineistä ja muusta aineistosta on varastoituna muualle näyttelytilojen puutteen ja museon puutteellisen paloturvallisuuden vuoksi.
Museon talous perustuu Riihimäen kaupungilta saatavaan toiminta-avustukseen ja pieniin jäsenmaksutuloihin. Museon toimintaa hoidetaan pääasiassa talkoovoimin.
Tulevina vuosina taloudellisia haasteita museon toiminnalle asettaa museorakennuksen peruskorjaustarve, riittämättömät ja puutteelliset varastotilat ja museon toimintakulujen kasvu.
Korson Sosiaalidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
– Puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä joka kokoelmiensa avulla kertoo ihmisille oikeaa tietoa työväenliikkeen aatteellisesta ja järjestöllisestä toiminnasta entisaikoina.
– Puoluekokous antaa puoluehallitukselle tehtäväksi etsiä rahoituslähteitä ja muita taloudellisia toimenpiteitä joiden avulla Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan jatkuvuus turvataan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 231
Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Riihimäellä sijaitseva Valtakunnallinen Työväentalomuseo perustettiin vuonna 1969 tallentamaan ja esittelemään maamme työväenliikkeen aatteelliseen ja järjestölliseen toimintaan liittyvää aineistoa. Museon perustajina olivat Työväen Sivistysliitto ja Sosialidemokraattinen Puolue. Aluksi museo toimi Työväen Sivistysliiton alaisuudessa kunnes vuonna 1980 museon omistus ja ylläpito siirtyi tehtävää varten perustetulle Työväenperinteen Tutkimus ry:lle. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä lähes 100 jäsenjärjestöä, pääasiassa työväenyhdistyksiä. Lisäksi kannatusjäsenenä on n. 40 henkilöjäsentä.
Museo muodostuu itse työväentalosta rakennuksena ja sinne kerätystä aineistosta, joka liittyy työväenliikkeen historiaan ja järjestötoimintaan eri rientoineen: kokouksiin, valistustilaisuuksiin, mielenosoituskulkueisiin, näyttämöharrastukseen ja muuhun harrastustoimintaan. Museona toimiva rakennus on vuosina 1906-1908 rakennettu Tammelan pitäjän Teuron kylästä siirretty työväentalo.
Museossa on näytteillä noin 200 suomalaisen työväenliikkeen historiaan liittyvää esinettä. Yhteensä museolla on luetteloituja esineitä lähes kaksi tuhatta, valokuvia lähes 300 ja toista tuhatta aatteellisen puolen tuotetta. Kirjoja on yli 1000, mm. historiallisesti arvokas Eetu Salinin 120 teosta käsittävä kirjasto ja vuoden 1905 suurlakon aikana annetun ns. punaisen julistuksen allekirjoittajiin kuuluneen Siiri Lambergin kirjasto. Suurin osa on esineistä ja muusta aineistosta on varastoituna muualle näyttelytilojen puutteen ja museon puutteellisen paloturvallisuuden vuoksi.
Museon talous perustuu Riihimäen kaupungilta saatavaan toiminta-avustukseen ja pieniin jäsenmaksutuloihin. Museon toimintaa hoidetaan pääasiassa talkoovoimin. Tulevina vuosina taloudellisia haasteita museon toiminnalle asettaa museorakennuksen peruskorjaustarve, riittämättömät ja puutteelliset varastotilat sekä museon toimintakulujen kasvu.
Riihimäen Sosialidemokraatit ry esittää puoluekokoukselle, että
– puoluekokous toteaa Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan tärkeyden työväen kulttuuriperinteen ja puolueen historian kerääjänä.
– puoluekokous antaa puoluehallitukselle tehtäväksi etsiä rahoituslähteitä ja muita taloudellisia mahdollisuuksia, joiden avulla Valtakunnallisen Työväentalomuseon toiminnan jatkuvuus turvataan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 232
Tammikuu 2017
Työväentalomuseon toimintaa on tuettu tavaralahjoituksin.