Aloitteessa esitetään yhteisöverokannan nostamista sekä pääomatuloverotuksen nostamista lähemmäs ansiotulojen verotasoa.

Suomen kansantalous on suurten haasteiden edessä. Teollisuuteen ja viennin arvonlisään perustuva strategia ei jatkossa voi toimia, ellei vientiteollisuuden edellytyksiä toimia ja investoida Suomessa tueta. Suomalainen vientiteollisuus on menettänyt asemiaan maailmanmarkkinoilla 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen. Ts. sen heikko menestys ei perustu ainoastaan huonoon kysyntätilanteeseen, vaan heikkoon kilpailukykyyn suhteessa kilpailijoihin.

Heikkoon kilpailukykyyn voi olla erilaisia syitä. Valtion kannalta on kuitenkin varmistettava, että Suomi yritysten toimintaympäristönä on jatkossa yhä houkuttelevampi ja kiinnostavampi. Yhteisöverokantaa pidetään tutkimusten mukaan yksittäisistä muuttujista tärkeimpänä suhteessa kilpailukykyyn. Tästä syystä hallitus päätti laskea yhteisöverokannan 20 %:iin, vahvistaen kuitenkin samalla selkeästi veropohjaa ja tuoden esim. kaikki osinkotulot verolle.

Yritysverotuksen tasoa tarkasteltaessa on huomioitava sekä verokanta- että veropohjaerot. Suomessa veropohjaa on tietoisesti laajennettu, mutta verokantaa alennettu. Suomessa 20 % yhteisöverokanta on vertailukelpoinen Ruotsin yhteisöverotuksen kanssa, kun maiden väliset veropohjatekijät huomioidaan. Suomen tiiviimpi veropohja merkitsee sitä, että alempi verokanta merkitsee tosiasiallisesti samanlaista verotaakkaa maissa toimivien yritysten kesken. Suomen yhteisöverokantaa ei näin ollen voida pitää aggressiivisena verokilpailuna.

Yhteisöverokanta on vain yksi osatekijä talouden kokonaiskuvassa, eikä se takaa menestystä jatkossa. Tutkimustiedon mukaan se on kuitenkin parhaita vaihtoehtoja, jos toimia vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tätä kautta julkisen sektorin pidemmän aikavälin tilanteen vakauttamiseksi halutaan tehdä.

Pääomatuloverotuksen osalta verokantaa on nostettu ja pääomatuloverotuksesta on tehty progressiivinen tällä vaalikaudella. Vuoden 2014 alusta progressiota entisestään kiristettiin. Pääomatuloverotuksen osalta on huomioitava vapaat pääomaliikkeet, mistä seuraa mahdollisuuksia kireän pääomaverotuksen kiertämiseen ja tulojen ilmoittamatta jättämiseen. Kansainvälinen kehitys mm. automaattisen verotietovaihdon osalta parantaa osaltaan tilannetta tulevaisuudessa. Hyvin korkeaan pääomatuloverotukseen liittyy riski myös siitä, että pääomat eivät ohjaudu riittävästi kansantalouden palvelukseen, vaan jäävät esim. pankkitileille. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on kuitenkin vakavasti harkittava tilanteessa, jossa lisäverotuloja tarvitaan.